Koronatartunnat lisääntyvät Suomessakin yhä vauhdilla. Pääkaupunkiseudun lisäksi pieniä ja isoja tartuntaryppäitä on jatkuvasti eri puolilla Suomea. Koronan vaatima sairaala- ja tehohoidon tarve on kuitenkin vähentynyt koko maassa.

Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksen johtaja Stepani Bendel Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että suuri käänne tapahtui loppiaisen jälkeen.

– Potilasmäärät teho-osastoilla ovat nyt 20:n luokkaa, eli laskeva trendi on ollut kevättä kohti mentäessä.

Potilasmäärät suomalaisilla teho-osastoilla olivat pitkään 30 potilaan luokkaa, mutta nyt siis tehohoidon tarve on vähentynyt selvästi.

Kuopiossa toimiva kansallisen tehohoidon koordinoinnin toimisto seuraa päivittäin tehohoidon tilannetta koko maassa ja raportoi siitä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriölle (STM).

Bendel: Kyse ei ole siitä, että pandemia olisi voitettu

Bendel korostaa, että kyse ei ole siitä, että pandemia olisi voitettu.

Suomen epidemiatilanne näyttäisi olevan jyrkästi kaksijakoinen. Tehohoidon tarpeen vähenemisestä huolimatta uusia tautitapauksia todetaan jatkuvasti paljon.

– Kyse on todennäköisesti siitä, että tartunnat ovat nuorissa ikäluokissa, eivätkä ne ole levinneet vanhempaan väestöön eli yli 60-vuotiaisiin, Bendel sanoo.

Hänen mukaansa tämä voi kertoa siitäkin, että karanteeniohjeita on noudatettu ja tartuntoja saatu kiinni.

Avainasiat taistelussa tautia vastaan ovat lääkärin mukaan jatkossakin suositusten ja määräysten noudattaminen, testit ja rokotteet.

– Nyt pitäisi jokaisen jaksaa vielä pinnistellä alkukesään ainakin, Bendel sanoo.

Maakuntien tehohoitopaikoissa suuret erot

Monissa Euroopan maissa ja Suomen lähialueilla koronatapausten määrät ovat edelleen hyvin suuria. Stepani Bendel sanoo, että virusmuunnokset ovat vakava huolenaihe.

– Huolissaan ollaan tietysti siitä, miten virusmuunnokset mahdollisesti tulevat vaikuttamaan tehohoidonkin tarpeeseen.

Bendel toivoo kuitenkin, että olisimme virusta askeleen edellä. Hän pitää rokotteiden saatavuutta olennaisena kysymyksenä.

Viime keväänä tehohoidossa varauduttiin koronan takia uhkakuviin, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet siinä määrin kuin odotettiin. Viime keväänä tehohoidossa oli Suomessa pahimmillaan 84 potilasta samanaikaisesti, suurin osa potilaista oli Helsingissä.

Tehohoidon henkilöstö on jo ehditty rokottaa pahimman varalle koko maassa.

Suomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa on valmius hoitaa tehohoitoa vaativia COVID-19 potilaita, mutta kapasiteetti vaihtelee suuresti. Keskussairaaloiden teho-osaston potilaspaikkojen määrä on keskimäärin 6–8, kun taas yliopistosairaaloissa paikkoja on enemmän.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tehohoidon potilaspaikkoja on kaikkiaan noin 70–80, muissa yliopistosairaaloissa hieman yli 20.

Pienissä sairaaloissa viisikin tehohoitopotilasta voi viedä koko sairaalan tehohoitoresurssin, sillä tehohoito on vaativaa ja usein koronapotilaat ovat pitkään tehohoidossa, jopa viikkoja.

Kokonaisuutena hoidon valmius on kuitenkin parempi kuin keväällä, koska käytössä on enemmän tehohoitoon koulutettua henkilökuntaa kuin pandemian alussa.

Lue myös:

Jos tehohoito yhdellä alueella kuormittuu, koronapotilaita voidaan siirtää jopa eri puolelle Suomea – ambulanssikuljetukset ykkösvaihtoehto

Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin