Tervehdys harvinaisen lumisesta Berliinistä,

Serbialainen toimittaja kollega soitti innoissaan alkuviikosta: Tule tänne raportoimaan! Serbia rokottaa nyt ennätystahtia. Nelikymppinen kollega oli saanut jo ensimmäisen rokoteannoksen. Kiinalaisen, hän kertoi.

Euroopan unionin lähinaapuri Serbia on hyväksynyt sekä kiinalaisen Sinopharmin että venäläisen Sputnik V -rokotteen. Länsirokotteiden toimitukset matelevat.

Euroopan unionin kyvyttömyys toimittaa rokotteita on ollut Balkanilla pettymys. Unionin jäsenmailla on itselläänkin vaikeuksia saada tarpeeksi rokotteita. Tyhjästä on paha jakaa.

Serbian presidentti Aleksandar Vučić vertasi tilannetta siihen, että maailma on törmännyt jäävuoreen kuten Titanic. Rikkaat ja rikkaimmat pelastavat vain itsensä ja omat läheisenä, Vučić perusteli FT:n mukaan Serbian päätöstä ostaa kiinalaista ja venäläistä rokotetta.

Euroopassa puhutaan jo rokotevaikuttamisesta. Kiina ja Venäjä ovat tunnetusti pitäneet tiiviitä suhteita Balkanilla erityisesti Serbiaan, joka havittelee EU:n jäsenyyttä.

Nyt lämpimistä väleistä autoritäärisiin maihin on hyötyä, sillä ne pystyvät toimittamaan rokotetta. Kiinan ja Venäjän asema voi vahvistua paitsi EU:n lähialueilla myös osassa EU-maita.

Kukaan tuskin yllättyy, että EU-maista juuri Unkari on ensimmäisenä hyväksynyt kiinalaisen ja venäläisen rokotteen. Unkari on luonut tiiviit suhteet sekä Venäjään että Kiinaan. Tästä merkkinä kiinalaisyliopisto avaa kampuksen Budapestissa.

Sputnik V -rokotukset aloitettiin Unkarissa torstaina, kiinalaisrokotteen piikittäminen alkaa myöhemmin tässä kuussa. Unkari on saanut jo 40 000 annosta venäläisrokotetta. Kolmen kuukauden aikana annoksia pitäisi tulla yhteensä kaksi miljoonaa.

Unkari saattaa muuttua poikkeuksesta edelläkävijäksi, sillä nyt myös muualla EU:ssa on kiinnostusta venäläisrokotetta kohtaan. Lääketieteellinen Lancet-lehti kertoi alkukuusta, että rokote on yli 91-prosenttisen tehokas koronavirusta vastaan.

Saksassa liittokansleri Angela Merkel on toivottanut tervetulleeksi kaikki rokotteet, jotka saavat Euroopan lääkeviraston EMA:n hyväksynnän. Merkel on jo puhunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa asiasta.

Itä-Saksassa kasvaneelle ja sosialistiblokissa kemistin uraa tehneelle Merkelille venäläinen lääketeknologia ei ole mitenkään vieras asia.

Itäisen Euroopan entisissä sosialistimaissa iso osa aikuisväestöstä on rokotettu kylmän sodan aikana neuvostorokotteilla. "Ja olemme yhä elossa", unkarilaistuttu totesi, kun kysyin suhtautumisesta venäläisrokotteeseen ennen Lancetin esittelemiä tuloksia.

Tästä päästäänkin takaisin rokotevaikuttamiseen. Voivatko Kiina ja Venäjä ottaa rokotteet poliittiseksi painostuskeinoksi?

EU:n ja Venäjän suhteet ovat aallonpohjassa sen jälkeen, kun EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell koki täydellisen nöyryytyksen Moskovassa.

Borrell ehdottaa lisäpakotteita Venäjälle. Mutta voidaanko niitä määrätä, kun rokotepulassa kärvistelevä EU saattaa pian tarvita venäläispiikkejä?

Schönes Wochenende**,**

Suvi

Mistä Eurooppa puhuu, lue alta kollega Anna Karismon poimintoja.

Tämä juttu on osa Eurooppa-kirjesarjaamme, tästä linkistä voit kirjeen suoraan omaan sähköpostiisi.

#SOME: EU-maiden miesjohtajat yläosattomissa – mistä on kyse?

Amerikkalainen toimittaja kiinnitti alkuviikosta huomiota hauskaan Twitter-ilmiöön: eurooppalaiset miespoliitikot ylvästelevät hyvin samantyyppisissä kuvissa kertoessaan koronarokotteen ottamisesta. Saisiko yläosattomista kuvista kalenterin?

Kuvista kehiteltiin meemejä ja twiiteissä ideoitiin syitä esimerkiksi Ranskan terveysministeri Oliver Véranin tavalle peittää povensa rokotuksen aikana.

Paidattomien kuvien trendin aloitti Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis tammikuussa, Independent-lehden kolumnisti kirjoittaa.

FAKTA: Uusiutumattomien polttoaineiden korvaamiseen on vielä matkaa, Suomi hyvissä asemissa

Toissa vuonna vielä 71 prosenttia EU-maiden tarvitsemasta energiasta tuotettiin fossiilisilla eli uusiutumattomilla tai hyvin hitaasti uusiutuvilla polttoaineilla. Fossiilisiksi luokitellaan muun muassa kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja turve. Suomi kuuluu Eurostatin mukaan reippaimmin uusiutumattomien osuutta vähentäneiden joukkoon. Uusiutumattoman energian käyttö on pienentynyt koko EU:ssa vain noin 11 prosenttia 20 vuodessa. Paljon on siis tekemistä, jos EU aikoo tavoitteensa mukaan pienentää päästöjä 55 prosentilla 2030 mennessä. Fossiilinen energia on suuri ilmaston lämpenemisen aiheuttaja.

HUOMAA NÄMÄ: Ulkopolitiikasta tuli kuuma peruna, samoin siitä miten EU käyttää elpymisrahat

Euroopan unionilla on paha uskottavuusongelma ennen kaikkea naapurimaiden silmissä. Ensin Britannia epäsi EU-lähettiläältä diplomaattistatuksen tammikuussa, ja viime viikonloppuna Venäjä vei EU:n ulkopoliittista edustajaa kuin metrin mittaa tämän Moskovan-vierailulla. Puhelinlinjat käyvät nyt kuumina Euroopassa.

Borrell-episodi kuvastaa, miten EU on ulkopolitiikassa oman järjestelmänsä vanki. Jäsenmaat eivät ole toistaiseksi luopuneet veto-oikeudestaan. Esimerkiksi komissio haluaisi, että päätöksiin riittäisi määräenemmistö. Se tekisi ulkopolitiikasta jämäkämpää. Määräenemmistöpäätösten riski taas on, että niissä jokin jäsenmaa aina kärsii arvovaltatappion.

Miten EU:n pitäisi suhtautua Venäjään? Siitä keskusteltiin Ylen Aamussa keskiviikkona, Borrellin Moskovan-nöyryytyksestä taas Politiikkaradiossa.

Uusi yhteinen elpymisrahasto oli viikon puheenaihe Brysselissä ja myös Suomen kotimaan politiikassa. Keskustelu pyörii meillä yhä siinä, ollako mukana rahastossa vai ei. Hallituksen aikaa kuluu paketin olemassaolon perustelemiselle, lue asetelmista lisää tästä Maria Stenroosin jutusta.

Muualla Euroopassa on alettu jo puhua tavoista käyttää EU-tukia. Esimerkiksi rahamaailman edustajien mukaan taloudelle tärkeintä olisi nyt saada elpymisrahat nopeasti käyttöön.

Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys Euroopassakaan. Puolassa kaupalliset kanavat hiljenivät ja verkkosivut pimenivät keskiviikkona, koska maan median mielestä hallitus pyrkii heikentämään sananvapautta täsmäverolla.

Lumi ja pakkanen ovat olleet puheenaihe ennen kaikkea läntisessä Euroopassa. Bretagnessa Ranskassa rekkojen liikkumista rajoitettiin, moottoriteitä suljettiin.

Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm kuului siihen pieneen vähemmistöön sosiaalidemokraateista, joka vastusti EU:hun liittymistä vuonna 1994 kansanäänestyksessä. Kannattiko vastustaa, Maija Elonheimo kysyy Brysselin koneessa.

Britannian tavaravienti EU:hun romahti tammikuussa peräti 68 prosenttia brexitin ja koronapandemian vuoksi, lue täältä lisää.

Suositus tälle dokumentille: GameStop -yhtiön osakkeilla aiheutettu pörssimyllerrys on nostanut puheenaiheeksi pörssin vakauden. Some-ilmiöiden lisäksi pörssejä keikuttavat kauppaa käyvät tietokoneet. Aihetta penkoo saksalainen Ulkolinja-dokumentti Tietokoneet pörssimeklareina, katso Yle Areenasta. Aiheesta myös Takaisin Pasilaan -podcastissä.

ENSI VIIKOLLA: Vanhanen kertoo, mitä Suomi tavoittelee EU-elpymisrahastosta

Heti maanantaina valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoo mediatilaisuudessa, mihin kohteisiin Suomi tavoittelee tukia EU-elpymisrahastosta. Hän esittelee suunnitelmia EU-kollegoilleen alkuviikosta, jolloin sekä euroryhmä että kaikkien EU-maiden Ecofin-kokoonpano tapaavat.

Komissio joutuu tiistaina selittämään onnetonta, sittemmin perumaansa päätöstä estää koronarokotteiden vienti ulkomaille, siis myös Pohjois-Irlantiin. Varapuheenjohtaja, hallinnosta vastaava Maroš Šefčovič vakuuttelee etäyhteydellä Irlannin parlamentin EU-komitealle, että virhe ei toistu.

Komissio käynnistää ensi viikolla ohjelman, jolla varaudutaan koronaviruksen muunnoksia vastaan. Tarkoitus on varmistaa, että rokotteet ovat turvallisia ja tehoavat myös viruksen uusiin muunnoksiin.

Mitä ajatuksia kirje herätti sinussa? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 13.2. kello 23 asti.