Jetfliten lentokonehallissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla liikelentokone muutetaan parissa tunnissa ambulanssikoneeksi. Normaalitilanteessa matkustajat rentoutuisivat lennolla nahkasohvilla ja nauttisivat valkoisille liinoille katetun illallisen, mutta nyt ylellisten tuolien tilalla on paarit ja hengityskone.
– Kaksi meidän liikelentokoneista on varustettu ambulanssiksi ja kahdella koneella lennetään liikelentoja, sanoo Jetfliten toimitusjohtaja Elina Karjalainen.
Koneet ovat päivystäneet ambulanssilentoja koronapandemian alusta lähtien. Ambulanssilentojen määrä on vuoden aikana jopa kaksinkertaistunut ja koneet lentävät kuukausittain satoja lentotunteja.
– Me olemme käyneet Väli-Amerikassa, matkanneet Pohjois-Amerikkaa ristiin rastiin, paljon on käyntejä Afrikassa, Kaukoidässä ja Lähi-idässä sekä Euroopan maissa, sanoo lentokapteeni Antti Saarinen.
Normaalisti monet potilaista voitaisiin kuljettaa lääkärin avustamana reittilennolla, mutta nyt sopivia lentoja ei ole tai ne eivät sovellu potilaskuljetuksiin.
– Ainoa tapa siirtää koronapotilaita on ambulanssilento. Kaupallinen reittilento ei tule kysymykseen, sanoo EMA Finlandin lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen.
Koronapotilas lentää alipaineistetussa eristyskaapissa
Koronapotilaiden kuljetukseen käytetään alunperin ebolapotilaiden evakuoimiseen kehitettyä alipaineistettua eristysyksikköä, eräänlaista paareihin kiinnitettävää kehikkoa.
– Ilma tulee sisään suodattimien kautta, alipaineyksikkö suodattaa kaiken ilman ja pitää yksikön alipaineisena. Tämä varmistaa, että koronavirusta levittävä potilas ei pysty levittämään virusta yksikön ulkopuolelle, vaan matkustamo ja ohjaamo pysyvät puhtaina, sanoo Tuomas Hiltunen.
Kaikille koronapotilaille lentokuljetus ei kuitenkaan sovellu. Potilaiden ongelma on heikko hapen saanti, ja kymmenen kilometrin korkeudessa lentävässä ambulanssikoneessa ilma on ohutta.
– Mietimme hyvin tarkkaan, että pystyykö potilas lentämään. Tosin koneissa on modernit hengityskoneet, joita ei välttämättä kohdemaassa ole, ja usein kyllä lento pärjätään ihan hyvin, sanoo Tuomas Hiltunen.
Kiinasta siirrettiin potilas Floridaan – kansainvälinen kilpailu ambulanssilennoista
Pandemian alkaessa koronapotilaita kuljetettiin Suomeen ambulanssilennoilla suosituista lomakohteista, esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolta. Tällä hetkellä suomalaisia on liikkeellä maailmalla niin vähän, ettei tarvetta kuljetuksille juuri ole.
Sen sijaan kansainväliset yritykset ja organisaatiot, kuten YK, tilaavat Suomesta ambulanssilentoja. Helsinki-Vantaalla päivystänyt kone kuljetti tammikuun lopulla potilaan Kiinasta jatkohoitoon Floridan Orlandoon. Koneen reitti suunniteltiin niin, että miehistöt saatiin vaihdettua välilaskun aikana Helsinki-Vantaalla.
Yritykset hoitavat näin vastuunsa maailmalle lähetettyjen työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.
– Yritykset tilaavat herkästi ambulanssilennon, sillä sairastuneita työntekijöitä ei haluta jättää kauas, vaan heidät halutaan tuoda länsimaihin sairaaloihin saamaan hoitoa, sanoo Jetfliten toimitusjohtaja Elina Karjalainen.
Lue lisää: Koronaan sairastuneita suomalaisia lennätettiin ambulanssikoneella Espanjasta Helsinkiin
Ambulanssilennoista kilpailee Euroopassa toistakymmentä suurempaa lentoyhtiötä. Esimerkiksi Ranskassa ambulanssilentoja käytetään tasaamaan sairaaloiden ruuhkaa. Ambulanssilentojen määrä on koko Euroopan alueella lisääntynyt.
Sen sijaan pitkiin mannertenvälisiin lentoihin soveltuvaa kalustoa on tarjolla vähän. Ambulanssilentojen tehohoidosta onkin käytännössä kehittynyt uusi suomalainen vientituote.
- Kuljetukset ovat lisääntyneet, ja meillä on jopa käynyt niin, että me on saatu jalansijaan sopimuksellisesti näihin toimintoihin, sanoo EMA Finlandin lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen.
Aiemmin yksityishenkilöiden kuljetuksen maksoivat lähinnä vakuutusyhtiöt, mutta yhä useammin varsinkin Keski-Euroopassa maksajana on kroonista tautia sairastava potilas, jonka vakuutuksesta ei ambulanssilentoa välttämättä korvata.