Etelä-Afrikassa todettiin sunnuntaina 2 435 uutta koronavirustartuntaa ja 110 ihmisen raportoitiin kuolleen viruksen johdosta.
Etelä-Afrikan koronavirustilanteen kehittymistä seurataan nyt tarkkaan ympäri maailman, sillä maassa leviää parhaillaan koronaviruksen B.1.351-variaatio, joka muualla maailmassa tunnetaan Etelä-Afrikan virusmuunnoksena.
Tämä muunnos muistuttaa Britannian virusvarianttia siinä, että se tarttuu koronaviruksen perusmuotoa helpommin. Joulukuun alussa ensimmäistä kertaa havaituista muunnoksesta on tullut nopeasti Etelä-Afrikan yleisin koronavirusmuoto.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan noin 90 prosenttia maassa tutkituista uusista virusnäytteistä on nyt B.1.351-varianttia.
Samaan aikaan Etelä-Afrikan virustyypistä on alettu tehdä havaintoja ympäri maailmaa. Tähän mennessä sitä on tavattu ainakin 20 maassa, muun muassa Britanniassa, Norjassa, Itävallassa ja Japanissa.
Suomessa on tähän mennessä löydetty 17 Etelä-Afrikan muunnosvirustartuntaa, ja asiantuntijat ovatkin nyt huolissaan uuden muunnoksen leviämisestä ja tartuntojen kasvusta.
Tämä kehitys ei kuitenkaan vaikuta täysin väistämättömältä. Etelä-Afrikassa koronatartunnat ovat viime viikkoina kääntyneet laskuun huolimatta herkemmin tarttuvan virustyypin yleistymisestä.
Yksi mahdollinen selitys tartuntojen laskulle on, että Etelä-Afrikka kiristi vuodenvaihteessa maan jo ennestään tiukkoja koronarajoituksia. Muun muassa kokoontumiset ja alkoholin myynti ovat maassa nyt kiellettyä.
Viime viikolla Etelä-Afrikan koronatapausten määrä näyttää tasaantuneen. Noin joka kymmenellä testiin hakeutuneella on todettu koronavirustartunta.
Rokotteen teho huolestuttaa
Toistaiseksi tutkimukset eivät viittaa siihen, että Etelä-Afrikan virusmuunnos olisi kantajalleen tavallista koronavirusta vaarallisempi.
– Muuntoviruksen kuolleisuussuhde on samanlainen aikaisempaan koronavirukseen verrattuna, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Huolta on kuitenkin herättänyt se, etteivät kaikki rokotteet vaikuta antavan tarpeeksi suojaa Etelä-Afrikan varianttia vastaan.
Nohynek osallistui tänään maanantaina Maailman terveysjärjestö WHO:n rokotetyöryhmän kokoukseen, jossa perehdyttiin muuntovirustilanteeseen. Ryhmän on määrä antaa torstaina käyttösuositus siitä, soveltuuko Astra Zenecan rokote Etelä-Afrikkalaisen koronavirustyypin ehkäisyyn.
Sunnuntaina Etelä-Afrikka ilmoitti keskeyttävänsä Astra Zenecan koronarokotteen käyttöönoton, koska se antaa liian heikon suojan koronavirusmuunnosta vastaan.
Tämä on takaisku Etelä-Afrikan koronastrategialle, sillä myös siellä helpommin säilytettävästä Astra Zenecan rokotteesta oli kaavailtu isojen ihmismassojen rokotetta.
"Emme halua rokottaa turhan takia"
Nohynek ei halua vielä tässä vaiheessa kertoa, minkä suosituksen WHO tulee antamaan Astra Zenecan käytöstä uuden virustyypin torjumiseen.
– Tutkimusten mukaan Astra Zenecan rokotteen teho vaihtelee 60–80 prosentin välillä riippuen iästä ja annosvälistä. Mitä pidempi aika on ensimmäisen ja toisen annoksen välillä, sitä parempi teho rokotteella on, Nohynek kuvailee yleisellä tasolla.
WHO:n tiedotustilaisuudessa tänään puhunut professori Salim Abdool Karim totesi, että rokotteiden suojatehot Etelä-Afrikan virusmuunnosta kohtaan vaihtelevat suuresti.
Hänen mukaansa esimerkiksi Pfizerin rokotteen toimintaan muunnos ei juuri vaikuta, kun taas Astra Zenecan rokotteen tehoon vaikutus on suuri.
Hänen mukaansa tämä tulee ottaa huomioon rokotusohjelmia laadittaessa.
– Emme halua rokottaa turhan takia, Karim kiteytti.
Etelä-Afrikan terveysministeri Zweli Mkhize kertoi sunnuntaina lehdistötilaisuudessa, että maahan tulee seuraavien neljän viikon aikana sekä Johnson & Johnsonin että Pfizerin rokotteita, joilla päästään rokottamaan terveydenhuollon työntekijät.
– Astra Zenecan rokotteet jäävät meille, kunnes tutkijat antavat selkeät ohjeet siitä, miten niiden kanssa tullaan toimimaan jatkossa, Mkhize kommentoi.
Lue lisää:
Nohynek: tiedot Astra Zenecan rokotteen huonosta tehosta huolestuttavat – Maailman terveysjärjestö päättää rokotteen kohtalosta tänään
Etelä-Afrikka keskeyttää Astra Zenecan rokotteen käyttöönoton maassa – syynä olematon teho virusmuunnosta vastaan