Syksyllä nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien työntekijöiden hyvinvointi aleni heikommalle tasolle kuin koronaa edeltävänä aikana.
Kun vielä viime keväänä työhyvinvointi pääsääntöisesti kohentui koronasta huolimatta, esimerkiksi krooninen väsymys väheni.
Käänne huonompaan suuntaaan tapahtui syksyllä koronan pitkittyessä.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo, että alle 36-vuotiaat työntekijät kokevat työn imua vähemmän kuin ennen koronaa. Samalla nuorten työntekijöiden työuupumus on kasvanut.
Työhyvinvointi on laskenut sekä etä- että läsnätyötä tekevillä.
Professori: "Nuorten kokemus reiluudesta on vähentynyt"
– Tässä alkaa näkyä pitkittyneen poikkeusajan vaikutukset. Nyt on enää vähän minkäänlaista myönteistä kehitystä nähtävissä, mitä oli vielä kevään jälkeen, sanoo työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Hän on huolissaan etenkin nuorista työntekijöistä.
– Kokemukset reiluudesta ja esimiehen tuesta ovat nuorten ikäluokkien kohdalla vähentyneet, Hakanen sanoo.
– Reiluusvaje ei välttämättä tarkoita vertailua muihin. Nuorissa on enemmän läsnätyötä tekeviä. Nuoret kokevat, että työlle annettu panos ja siitä saatu vastine eivät ole enää tasapainossa.
Nuoret kaipaavat esimiesten tukea, yhteenkuuluvuutta ja välittämistä, Hakanen sanoo. Nyt pitäisi pitää huolta, että työssä on mahdollisuus saada niitä hyviä asioita, joita nuoret ihmiset toivovat.
Jo ennen korona-aikaa nuorten työ on ollut epävarmaa, etenkin työn jatkuvuuden ja tulevaisuuden suhteen. Työsuhteet koettiin epävarmoina. Siksi nuorten odotukset työlle olivat Hakasen mukaan muussa kuin pitkässä ja vakaassa työsuhteessa.
– Odotus on ollut saada työstä verkostoja ja osaamista. Nyt on haastavaa oppia uusia taitoja. Kollegoita ei nähdä. Ja vaikka oltaisiin läsnä työpaikalla, monet asiat rajoittavat työtä, Hakanen luettelee.
Yksinasuvat ovat erityisen kovilla
Toinen huolenaihe ovat etätyössä olevat yksinasuvat.
– Kuilu perheellisten ja yksinasuvien välillä on kasvanut, Hakanen sanoo.
Erityisesti kokemus työn mielekkyydestä on vähentynyt yksinasuvilla.
Yksinasuvilla etätyöntekijöillä hyvinvointi oli jo ennen korona-aikaa heikommalla tasolla kuin perheellisillä, ja erot ovat vain kasvaneet.
– On iso haaste huolehtia niistä, joiden ihmiskontaktit ovat olennaisesti vähentyneet viime vuoden aikana, Hakanen sanoo.
"Peliä ei ole menetetty, työhyvinvointia voi parantaa"
– Vaikka tilanne on heikentynyt viime kesästä, peliä ei ole menetetty. Työpaikoilla voidaan tehdä korjausliikkeitä ja huolehtia ihmisistä. Panostamalla vuorovaikutukseen ja palautteeseen ja ylläpitämällä toivon näkökulmaa esimerkiksi rokotteista, selvitään, Hakanen sanoo.
Vaikka yhteydenpito työntekijöihin etänä voi tuntua raskaalta sekä esimiehistä että työntekijöistä, Hakanen muistuttaa, että se on todella tärkeää.
Miten Suomi voi? -tutkimuksen tuloksia voi lukea Työterveyslaitoksen sivuilta. Seurantatutkimus aloitettiin jo ennen koronan alkamista. Se seuraa 757 työssä käyvää suomalaista.
Lue lisää:
Luetko sinäkin työsähköposteja lomalla, vaikka ei ole pakko? Suomalaiset tekevät Euroopan eniten töitä vapaa-ajalla
Marko Penttinen valmistui lentäjäksi juuri kun korona iski, mutta kohta löytyi uusi ura – lue neljä tarinaa siitä, miten korona vei ja toi töitä
Joillekin työstä tulee yhä mielenkiintoisempaa, toisille käy päin vastoin – "Ihmisille jää työ, joka vaatii jonkinlaista luovaa ajattelua"
Mitä parempi palkka, sitä haluttomampia siitä ollaan kertomaan muille – naiset kannattavat palkka-avoimuutta miehiä enemmän, kertoo Ylen kysely
Miten koronakriisi on vaikuttanut talouteen? Katso, miten kulutus, matkustaminen ja tavaraliikenne on muuttunut Suomessa