– Lähikuukaudet ovat aika tuskaisia, ylilääkäri Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa koronarokotteiden saatavuutta tällä hetkellä.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet näkee silti keväässä valoa. EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on rokottaa 70 prosenttia aikuisväestöstä kesään mennessä, ja Rämet arvioi tavoitteen “rokotteiden saatavuuden kannalta realistiseksi”.

Kommentit näyttävät ristiriitaisilta mutta eivät ole sitä.

Juuri nyt jaetaan niukkuutta, mutta jos käy hyvin, muutaman kuukauden päästä rokotteiden tuotantomääriä on kasvatettu merkittävästi, ja mahdollisesti jo useampia uusia koronarokotteita on saatu hyväksyttyä käyttöön.

Suomessa viranomaisten arvio on, että huhtikuun loppuun mennessä noin kaksi miljoonaa ihmistä on saanut ainakin yhden annoksen rokotetta.

Suuri kysymys on, koska tuotanto lähtee toden teolla rullaamaan.

Saksalaisen Tagesschaun EU-lähteistä saaman tiedon mukaan EU odottaa, että maaliskuun loppuun mennessä toimitetaan vähintään 100 miljoonaa rokoteannosta ja kesäkuun loppuun mennessä yli 300 miljoonaa annosta lisää.

EU:n tilaamat rokotemäärät ovat vielä paljon suurempia.

EU:n arviot vuoden alkupuoliskon rokotemääristä nojaavat Tagesschaun mukaan kaikkein eniten Pfizerin ja Biontechin valmistamaan rokotteeseen. Yhtiöt ovat ilmoittaneet, että sen tuotanto tehostuu jo helmikuun puolivälistä alkaen.

Pfizer ja Biontech ovat lupailleet rokotetuotantonsa lähes kaksinkertaistuvan aiemmista arvioista kahteen miljardiin annokseen tänä vuonna. Mika Rämet pitää arviota uskottavana.

– Tahdin oletetaan kiristyvän, ja pidän sitä todennäköisenä. Kokonaan synteettisissä RNA-rokotteissa ei ole kovin montaa valmistusosaa, ja prosessi on aika suoraviivainen ja ennustettava, hän sanoo.

Myös RNA-rokotteiden päivittäminen tarvittaessa virusmuunnosten perässä on Rämetin mukaan verrattain nopeaa.

Loppukeväällä apua voidaan saada myös uusista rokotteista.

Rämetin mukaan EU saattaa hyväksyä käyttöön kolme uutta rokotetta vielä ennen kesää: amerikkalaisten Johnson & Johnsonin ja Novavaxin sekä saksalaisen Curevacin.

EU käy keskusteluja myös muiden rokotevalmistajien kanssa.

Tuotanto kompastellut, mutta valmistajat lupaavat tahdin paranevan

Kaikki kolme EU:ssa myyntiluvan saanutta koronarokotevalmistajaa ovat kärsineet alkuvuonna tuotantovaikeuksista. Astra Zenecan sekä Pfizerin ja Biontechin ongelmien lisäksi myös Moderna on joutunut pienentämään toimituksiaan.

Suomikin saa Modernan rokotetta lähiviikot 20–25 prosenttia suunniteltua pienempiä määriä, STM:n Sari Ekholm kertoo. Modernan tuotantovaikeuksien vaikutus ei kuitenkaan ole merkittävä, sillä yhtiön rokotteita saadaan alkuvuonna EU:hun joka tapauksessa vain vähän.

Moderna on myös luvannut korvata vajeen myöhemmin vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Saman lupauksen ovat antaneet Biontech ja Pfizer.

Kaikkia EU:ssa jo hyväksyttyjä rokotteita valmistetaan Euroopassa, kutakin käytännössä vähintään kahdessa paikassa: Yhdessä tehdään itse lääkeaine, joka toisessa viimeistellään pistopaikkoihin toimitettaviksi tuotteiksi.

Tuleeko idästä musta hevonen rokotekisaan?

Yksi kysymysmerkki on myös Venäjällä kehitetty Sputnik V -rokote. Rokotteen kehitykseen on muualla suhtauduttu varauksella, sillä rokote otettiin Venäjällä laajasti käyttöön jo varhaisessa tutkimusvaiheessa.

Nyt Sputnikin tutkimus on edennyt pitkälle, ja tiistaina arvostetussa tiedelehti Lancetissa julkaistiin väliarvio tuloksista. Siinä rokotteen tehoksi kerrottiin lähes 92 prosenttia, ja brittiasiantuntijat pitivät sitä tärkeänä lisänä rokotevalikoimaan.

Mika Rämetin mukaan Sputnikista on nyt yhtäläinen tutkimusnäyttö kuin EU:ssa aiemmin hyväksytyistä rokotteista.

– En näe estettä, etteikö se voisi mennä Euroopan lääkeviraston käsittelyyn. Mutta ei tässä viikoista puhuta. Kyllä prosessi on pidempi, koska rokotteen tehon ja turvallisuuden lisäksi myös valmistusprosessi täytyy arvioida yksityiskohtaisesti, Rämet arvioi.

Rämetin mukaan epäselvää olisi myös, kuinka paljon Sputnikia EU:hun edes voitaisiin saada. Rokotetta on toimitettu toki eri puolille maailmaa, mutta enimmäkseen melko pieniä määriä.

Rokotetta markkinoiva Venäjän valtion kehitysrahasto RDIF lupailee silti jo, että Sputnikia voitaisiin toimittaa EU-maihinkin tänä vuonna 100 miljoonaa annosta.

Jos rokotteita riittää, riittääkö kykyä ja halua?

Suomessa viranomaiset arvioivat nyt, että kaikki 70-vuotiaat ja sitä vanhemmat saavat ainakin yhden annoksen rokotetta huhtikuun loppuun mennessä.

Tässä auttaa se, että Suomikin ryhtyy venyttämään rokoteannosten väliä 12 viikkoon.

EU:n tavoitteen eli 70 prosentin rokotuskattavuuden kohtalo ratkeaa tietysti jäsenvaltioiden tasolla. Vielä ei voida tietää, kuinka tehokkaasti niissä kussakin saadaan rokotteet jaeltua piikittäjille ja perille kansan käsivarsiin.

Rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämetin kanta on, että rokotteiden saatavuuden ei pitäisi olla enää loppukeväästä ja alkukesästä esteenä tavoitteen saavuttamiselle.

– Enemmän sitten on kyse siitä, kuinka suuri osa eurooppalaisista ottaa rokotteen, sanoo Rämet.

Lue myös:

Kohta suuri osa suomalaisista saa koronapiikin, mutta mitä meihin oikeastaan pistetään? — Näin rokotteet toimivat ihmisessä ja näin niitä on testattu

Uusimmat tiedot koronaviruksesta