Kotkan lyseon abiturientti Tanja Jänrstedt pänttää englantia ja valmistautuu kuuden viikon päässä siintäviin ylioppilaskirjoituksiin kotoa käsin. Englannin lisäksi hänellä on urakoitavanaan neljä muuta koetta.
Järnstedt kuten kaikki muutkin Kymenlaakson abit ovat olleet etäopetuksessa joulukuun alkupuolelta saakka. Etäopetukseen siirtyminen harmitti.
– Olihan se pettymys. On ajateltava, että tämä on meidän parhaaksemme. Omalla kohdallani etäopiskelu on sujunut onneksi hyvin, vaikka toisinaan on tuntunut, että ei tästä tule mitään, tuumaa Tanja Järnstedt.
Lukioiden etäopetukseen siirtymisessä on ollut alueellisia eroja. Tilanne vaihtelee epidemian vaiheen mukaan jopa kunnittain.
Esimerkiksi pääkaupunkiseutu ja Kymenlaakso ovat olleet etäopetuksessa pari kuukautta. Lappeenrannassa ja Imatralla abit selvisivät parin viikon etäopetuksella ja pääsivät palaamaan lähiopetukseen vuodenvaihteessa.
Kunnissa, joissa koronatilanne on pysynyt aisoissa, on voitu jatkaa lähiopetuksessa koko kuluva lukuvuosi. Niissä ainut etäopetusjakso koettiin viime keväänä, joka oli kaikille yhteinen.
Opiskelijat kokevat oppivansa huonommin etäopetuksessa
Suomen Lukiolaisten liiton mielestä tilanne ei ole nyt yhdenvertainen.
– Kirjoitukset ovat ahdistava ja stressaava tilanne jo ilman poikkeustilaa. Nyt etäopetuksesta tulee vielä lisää huolta, sanoo Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.
Myös Tanja Järnstedtin korvaan tilanne kuulostaa epäreilulta.
– Mieluummin olisin ollut lähiopetuksessa, koska siitä saa paljon enemmän irti. Ei tälle nyt voi mitään. Toisaalta Suomessa on moni muukin kunta samassa tilanteessa, pohtii Järnstedt.
Ylioppilastutkintolautakunta laatii kokeet opetussuunnitelman mukaan. Vaatimukset ovat kaikille samat riippumatta siitä, onko opiskelija ollut lähi- vai etäopetuksessa.
– Yleensä takana on kolmen vuoden opinnot, joten kyllä sinä aikana on oppimista tapahtunut. Nyt tarvitaan vain viimeinen voitelu. Vielä on mahdollista kerrata, valmistautua ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla koulujen nyt tarjoama tuki, sanoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Kaikki lukiot eivät näe tilannetta yhdenvertaisena, vaikka etäopetus olisikin pystytty järjestämään onnistuneesti.
– Nuorten täytyy pinnistellä enemmän kuin tavallisessa lähiopetuksessa. Opiskelijat kokevat, että he oppivat huonommin nyt kuin lähiopetuksessa, sanoo Kotkan lyseon rehtori Mette Godenhjelm.
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan opetuksessa on tarve välittömälle vuorovaikutukselle, jossa opettajalta voi kysyä epäselviä asioita. Kotkan lyseon lukion rehtori Mette Godenhjelm nostaa esiin, että etäopetuksesta puuttuvat satunnaiset kohtaamiset.
– Luokkatilanteessa opettajalta on helpompi kysyä neuvoa. Etänä tekniikkakin saattaa vaikeuttaa ja kynnys pyytää apua on paljon korkeampi, Godenhjelm perustelee.
Etäopetus koetaan erityisen vaikeaksi matemaattisissa aineissa. Tätä mieltä on myös abiturientti Tanja Järnstedt.
– Uskon, että erot lähi- ja etäopetuksen välillä näkyvät kevään kokeiden tuloksissa, arvelee Järnstedt.
Tarjolla on tukiopetusta ja tukea jaksamiseen
Valtio jakoi viime syksynä kunnille korona-avustuksia oppimisvajeen kuromiseen. Niiden avulla opetusryhmiä on voitu pienentää ja tarjota tukiopetusta myös abiturienteille. Kotkan lyseon abiturientti Tanja Järnstedt kiittelee opettajia hyvästä huolenpidosta erikoisessa tilanteessa.
– Tukiopetusta on tarjottu avoimesti. Erityisopettajalta on saanut helposti apua esimerkiksi lukusuunnitelman tekoon. Lisäksi opettajat ovat painottaneet, että saa kysyä ja soittaa, vaikka vain kertoakseen kuulumisia, kertoo Järnstedt.
Korona-aika on lisännyt niin opiskelijoiden kuin opettajienkin kuormitusta. Päivät koneen äärellä vievät voimia jokaiselta, ja yksin puurtaminen uuvuttaa.
Opettajien mukaan on tärkeää pyrkiä säilyttämään opiskelumotivaatio. Siihen auttavat esimerkiksi pienet tauot opiskeltavien asioiden välillä sekä yhteydenpito opiskelukavereihin sähköisesti. Riittävää unta, liikuntaa ja säännöllistä ateriarytmiäkään ei tule unohtaa.
– Jaksaminen on monella koetuksella, sanoo Kotkan lyseon rehtori Mette Godenhjelm.
Myös viiden aineen parissa uurastava Tanja Järnstedt kokee, että etäopiskelu kuormittaa enemmän. Tehtäviä on paljon, eikä aika tahdo riittää.
– Kyllä minua pelottaa, että mitä tästä tulee, kun voimavarat alkavat olla lopussa. Tämä etäily on jatkunut jo niin kauan, tuskailee Tanja Järnstedt.