Hämeen kansanedustajien mielestä rokotusten ottamisen on oltava vapaaehtoista. Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneista 11 hämäläisedustajasta kukaan ei kannata koronarokotteen säätämistä pakolliseksi kaikille, joille rokote sopii.
Vastaajat pitävät koronarokotetta tarpeellisena keinona katkaista pandemia. Vastauksissa painotetaan, että suomalaisten itsemääräämisoikeudesta on pidettävä kiinni, ja että vahvin keino saada kansalaiset ottamaan koronarokote on jakaa siitä oikeaa tietoa.
Jotkut edustajat katsovat, että esimerkiksi vielä vakavammassa epidemiassa pakkorokotukset voisivat olla perusteltuja.
Näin Hämeen kansanedustajat vastasivat:
Tarja Filatov (sd.): Korona on vakava sairaus, mutta väestön laajamittaiseen pakkorokottamiseen ei ole perusteita. Toivon kuitenkin, että kaikki ottavat rokotteen. Itse otan heti, kun olen rokotusvuorossa. Pakko olisi mahdollista tartuntalain mukaan erittäin poikkeuksellisissa oloissa esimerkiksi, jos tappavaa sairautta käytettäisiin terrorin tai sodankäynnin välineenä.
Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Kynnys pakolliselle rokotukselle on hyvin korkea muun muassa kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta. Pakko voisi jopa heikentää rokotteen hyväksyttävyyttä. Uskon suomalaisiin. Suomalaiset ymmärtävät rokotteen hyödyt ja välttämättömyyden. Riittävän rokotekattavuuden saavuttamiseksi kansalaisilla on oltava käytössään riittävästi tutkittua tietoa.
Timo Heinonen (kok.): En kannata rokotuspakkoa. Nämä rokotteet on tehty nopealla aikataululla, ja jokaisella tulee olla oikeus myös kieltäytyä niistä. Itse otan kyllä heti, kun jonossa tulee minun vuoroni aikanaan.
Mika Kari (sd.): Rokotteen ottamiseen tulee kannustaa, ja aion sen itsekin vuorollani ottaa. Kyse ei ole vain omasta suojasta, vaan myös muiden suojaamisesta. Uskon, että vapaaehtoisuudenkin nojalla saavutetaan riittävä rokotekattavuus.
Hilkka Kemppi (kesk.): En lähtisi pakkorokottamaan. Koronarokotteen kohdalla ei tule tehdä poikkeusta Suomen yleiseen linjaan siitä, että rokotteita suositellaan, mutta ne eivät ole pakollisia. Tartuntatautilaki edellyttää, että työnantaja käyttää sellaisia työntekijöitä, jotka eivät altista hoidettavia sairauksille. On työnantajan ja työntekijän välinen asia, kenellä rokotesuoja pitää olla.
Johannes Koskinen (sd.): Vahvasti velvoittava suositus koronarokotteen ottamiseksi täydennettynä tiedon jakamisella on oikea linja. Rokottaminen on järjestettävä tehokkaasti ja kattavasti, helposti saataville. Pakkorokotus on mahdollinen koronaa vielä vakavampien epidemioiden varalta.
Rami Lehto (ps.): Ei rokotepakolle (vastaus annettu ilman perusteluja).
Lulu Ranne (ps.): Yksilön itsemääräämisoikeus kehostaan on tärkeä perusoikeus. Koronapandemia on tietenkin vakava, mutta ei täytä tartuntatautilain pakkorokotuksen edellytyksiä. Tilanne olisi toinen, jos kyseessä olisi jokin ebolan kaltainen, yli puolet sairastuneista tappava tauti.
Jari Ronkainen (ps.): Vapaaehtoisella kansallisella rokotusohjelmalla on tähän asti saatu vaaralliset tartuntataudit, kuten tuhkarokko, käytännössä katoamaan Suomesta. Pakollisuuden sijasta katsoisinkin, että koronarokotteessa tulisi ennemminkin panostaa informaation levittämiseen.
Päivi Räsänen (kd.): Korkea rokotekattavuus on tärkeä tavoite, mutta Suomessa on päästy muidenkin rokotteiden osalta tavoitteeseen ilman pakkoa. Vapaaehtoisuuden pohjalta voidaan parhaiten myös kunnioittaa rokotettavien itsemääräämisoikeutta. Sen sijaan viranomaisten tulee avoimesti jakaa tietoa koronarokotteiden hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin on vastattava faktapohjalta.
Mirka Soinikoski (vihr.): Suomalaiset päättävät itse, ottavatko rokotteen vai eivät. Ilman rokotetta emme pääse koronarajoituksista eroon, joten rokotemyönteisyys lisääntyy sitä mukaa kun oman elämän rajoitteet kiristyvät. Uskon että testaus ja rokotetodistus tulevat olemaan jatkossa ehtona monessa paikassa (matkailu, harrastukset, yleisötilaisuudet?). Suomalaiset ovat vastuullista ja faktoihin luottavaa kansaa, jotka viittaavat kintaalla salaliittoteorioille.
Ylen kyselyyn eivät vastanneet Ville Skinnari (sd.), Kalle Jokinen (kok.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.).