Toisen epäonni on toisen onni.

Lause on tosi, kun seisoo Brysselin keskustan kaakkoislaidalla Port de Namurin metroaseman liepeillä ja seuraa ympärillä kiitäviä kymmeniä ruokalähettejä. Lämpölaukuissa lukee Uber Eats, Deliveroo, Takeaway.com.

Ruokalähettipalveluille korona-aika on kulta-aikaa. Riskirahalla pumpatut tappiolliset kasvuyritykset kukoistavat, kun ravintolat ovat täällä avoinna vain noutoruokia varten.

Deliveroon markkina-arvo oli kuusi vuotta sitten vajaat sata miljoonaa euroa. Viime sunnuntaina päättyneen rahoituskierroksen jäljiltä arvo on yli kuusi miljardia euroa.

Ruoan kuskaamiseen uskoneet pääomasijoittajat kiittävät. Esimerkiksi rimmaavasti nimetty belgialainen Barend Van den Brande sijoitti Deliveroohon juurikin kuusi vuotta sitten, ja sittemmin hänen sijoituksensa arvo on yli 60-kertaistanut.

Ruoat kiitävät ovelta ovelle matalapalkkaisten pyörä- ja mopolähettien voimin (katso täältä Perjantai-dokkari suomalaisesta ruokalähetistä ja lue täältä juttu). Osalle homma on rahakasta ja mukavaa, osalle ohutta tilkettä, kun vaihtoehdot ovat vähissä.

Belgiassa läheteiltä on jäänyt veroja maksamatta. Työnantajaa ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole, ja heikosti koulutettu ja palkattu työvoima ei tunne velvollisuuksiaan.

Myös rokoteyhtiöiden ripeä ja kallis kehitystyö kannattaa. Rokotteet menevät kuin kuumille kiville, kunnes markkina on mahdollisesti syksyllä tai ensi talvena kyllästetty.

Virusmuunnosten ja rajoitusten kiristämisen viidakossa tempoilevat EU-maat ovat hoputtaneet valmistajia lisäämään tuotantoa, mutta kaikki on kiinni yhtiöiden tuotantovalmiudesta. Ellei linjastolta tule rokoteannoksia, kansa nostaa turhaan valmiiksi käsivarsiensa hihoja.

Samalla julkinen ja yksityinen intressi kohtaavat jälleen.

Rokoteyhtiöt ovat tehneet ripeän kehitysponnistuksen äärimmäisessä kilpailupaineessa. Ne eivät halua antaa julki yhtään ylimääräistä sopimustietoa. Europarlamentaarikot taas ovat peränneet, miksei eurokansa saa isolla julkisella rahalla ostetuista rokotteista edes kunnollisia aikataulutietoja: paljonko niitä piikkejä oikein tulee ja milloin?

Yhtiöt ovat luvanneet annosten toimitusmääriin piikin vasta vuoden toisella neljänneksellä. Sitä odotellessa: ruokaa tulemaan ja viihdettä verkkokalvoille – myös Netflix ilmoitti saaneensa ennätysmäärän tilaajia viime viikolla!

Eet smakelijk,

Janne

Ja seuraavaksi kollegani Anna Karismon poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta:

#SOME: Sianpäät mätänevät Rotterdamissa

Britannian EU-ero on ollut alkuvuoden seuratuin eurooppalainen prosessi somessa. Kuten yllä toimittaja Adam Payne, myös moni muu on linkannut some-päivityksiinsä jutun Rotterdamin rekkaparkeista. Sen mukaan eräs lihaa täynnä oleva kontti on odottanut pääsyä Britannniaan jo lähes kolme viikkoa.

Monta kommentoijaa jurppii, että brexitiä alun perin kannattaneet britit ovat vasta nyt heränneet valittamaan EU-eron vaikutuksista, kuten The Who -yhtyeen laulaja Roger Daltrey.

Myös finanssialan siirtyminen Lontoosta Manner-Eurooppaan ja Irlantiin puhuttaa somessa yhä enemmän. Esimerkiksi Ranskan keskuspankin johtajan mukaan 170 miljardia euroa on jo siirtynyt maahan Britanniasta brexitin seurauksena.

FAKTA: Ärsyttääkö meteli? Ei se mitään, ruotsalaisia ja tanskalaisia ärsyttää enemmän

Trendisana hygge ei ole omiaan kuvaamaan Tanskaa ainakaan, mitä tulee kodin hiljaisuuden kokemukseen (tansk. ja norj. hygge ≅ tunnelmallinen kodikkuus). Tanskalaiset lukeutuvat esimerkiksi saksalaisten ja hollantilaisten kanssa heihin, joita kadulta tai naapurista kuuluvat äänet hermostuttavat Euroopassa eniten. Esimerkiksi Virossa vähemmän kuin joka kymmenes on ärsyyntynyt naapurustonsa metelistä. Suomalaisista noin 600 000 altistuu liikennemelulle.

Miksi ihmeessä meteli sitten kiinnostaa EU:n tilastoviranomaista Eurostatia? Siksi, että melu vaikuttaa paitsi ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, myös talouteen ja terveydenhuollon menoihin. EU:lla on oma melupolitiikka, jolla parannetaan elinympäristöjä. Sen mukaan jäsenmaiden pitää pyrkiä melun poistamiseen.

LUE VIELÄ NÄMÄ: Eurooppa keskittyy koronan lisäksi ilmastoon, digijätit saivat kutsun EU-parlamenttiin ja tunnelijunaa uhkaa konkurssi

Hienoa, että Joe Bidenin Yhdysvallat liittyy takaisin YK:n ilmastosopimukseen. Eurooppalaisille vielä merkittävämpää on se, että tänä vuonna EU tekee ratkaisevia ilmatopäätöksiä. Toimenpiteet tuntuvat monin tavoin myös Suomessa. Lue täältä, mitä kaikkea ilmastovuonna 2021 tapahtuu.

EU-komissio lupaa päätöksen koronarokotetodistuksesta tammikuun loppuun mennessä. "Rokotuspassi" voisi helpottaa matkustajien nousua lentokoneeseen, kirjoittaa politiikan toimittaja Maria Stenroos.

Tästä pitäisi tulla kiinnostavaa: EU-parlamentti aikoo kutsua amerikkalaisten digijättien johtajat kuultavakseen. Nähtäväksi jää, miten Googlen Sundar Pichai, Applen Tim Cook, Facebookin Mark Zuckerberg ja Amazonin Jeff Bezos kutsuun vastaavat.

EU-parlamentti on myös työntekijöiden asialla. Se esittää kansalaisille oikeutta olla rauhassa työnantajan tavoittamattomissa vapaa-aikana. Mepit kehottavat komissiota laatimaan asiasta direktiivin.

Yhdysvaltojen ex-presidentin tilin poistamisella Twitteristä voi olla vaikutuksia eurooppalaisiin: he saattavat saada mahdollisuuden valittaa oikeuteen, jos omia viestejä moderoidaan tai tili poistetaan. Lue lisää täältä.

EU-johtajat ovat tuominneet jyrkästi Venäjän oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin pidätyksen tämän palattua kotimaahansa. Mistä Navalnyin pidätyksen yhteydessä nähty poliittinen näytelmä kertoo, Politiikkaradio vastaa. Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen oli mukana Navalnyin paluulennolla.

Putinin itsevaltainen hallinto kitkee toisinajattelua näytösluonteisilla oikeudenkäynneillä. Ulkolinjan Kreml vs. nuoriso -dokumentissa seurataan oikeudenkäyntiä, jossa nuoria airsoft-harrastajia syytettiin terrorismista ja vallankaappauksen valmistelusta. Ihmisoikeusaktivistien mukaan syytteet olivat tekaistuja. Loppuvuonna 2020 nuoret tuomittiin 6–18 vuoden vankeusrangaistuksiin.

Onko suomalaisessa tutkimuksessa tilaa EU:n olemassaoloa kyseenalaistavalle tutkimukselle? Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen vastaa muun muassa tähän kysymykseen Brysselin kone -radiosarjan osassa.

Lontoon ja Pariisin välillä on odotettavissa kädenvääntöä Englannin kanaalin alittavan junayhteyden rahoituksesta. Britannia ja Ranska ovat tukeneet lentoyhtiöitään, mutta Eurostar odottaa yhä pelastajiaan. Junayhtiön taloudellinen tilanne on karmea. Ranska on jo luvannut tukea, brittien vastausta odotetaan. Kerroimme tunnelista joulukuussa.

MUUTEN: Revontulikauden huippupäiviä on luvassa runsaan viikon kuluttua. Suomen Lappi on Euroopan ja koko maailman parhaita asuttuja alueita taivaanvalojen bongaamiseen. Revontulet ovat auringosta tulevaa hiukkasmyrskyä, jota voi nähdä yleensä yhdeksän jälkeen illalla, täällä lisää vinkkejä. Aurinkomyrskyissä on myös vaaransa. Ne voivat lamauttaa esimerkiksi tietoliikenneverkkoja. Katso lisää Yle Areenasta. Hankasalmelta löytyy maailman ainoa revontulten kuunteluasema.

ENSI VIIKOLLA: Erasmus-äppi aloittaa, pankit pohtivat voitonjakoa ja onnettomuuskoneet saavat taas lentää

Ensi torstaina aloittaa uusi Erasmus-mobiilisovellus, jonka on tarkoitus helpottaa opiskelua ulkomailla eli esimerkiksi kansainväliseen vaihtoon liittyvää byrokratiaa. Eurooppalainen koulutusalue alkaa konkretisoitua tänä vuonna, ja sen on määrä olla täysillä käynnissä vuonna 2025. Kerrassaan hieno juttu nuorille!

Britannian kalastajat ovat nyt pahassa lirissä, kun maan ero EU:n sisämarkkinoilta on lisännyt byrokratiaa maan rajoilla. EU:n kalastuksesta vastaavat ministerit arvioivat tilannetta epävirallisessa kokouksessaan maanantaina.

Alkuvuonna jännitetään pankkeja: miten paljon eurooppalaisten yritysten ja kotitalouksien ongelmat koronakriisissä ovat mahtaneet lisätä maksamattomia lainoja? Pankeissa on ensi viikolla niin kutsuttu hiljainen jakso ennen helmikuun alun tulosjulkistuksia, eli ne eivät kommentoi asioitaan lainkaan.

Sijoittajat seuraavat nyt etenkin pankkien osingonmaksua. Pohjoismaisista pankeista Nordea on aiemmin ilmoittanut noudattavansa EKP:n osingonmaksusääntöjä, jotka ovat huomattavasti ankarammat kuin sen entisessä kotimaassa Ruotsissa. Ålandsbanken taas ei aio noudattaa finanssivalvonnan kehotusta varovaisesta voitonjaosta. Pankeillakin on siis "ideologiansa" ;)

EU:n lentoviranomainen antaa kahteen onnettomuuteen joutuneelle Boeing 737 MAX -konemallille luvan lentää taas ensi viikolla. Mutta uskaltavatko matkustajat niiden kyytiin?

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.