Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä

Kolumnissa on varsin paljon asiaa ja kirjoittajan kanssa on helppo olla samaa mieltä. Kolikossa on kuitenkin kaksi puolta, eikä lääketeollisuuden demonisointi ole mikään ratkaisu. Varsinkin tällaisen yleisvaarallisen pandemian kohdalla patenttisuojista olisi pitänyt voida luopua, vaikka sitten maksamalla lääketehtaalle kohtuullinen korvaus rokotteen kehittämisestä. Rokotteiden kehitys on arpapeliä. Kymmenet tahot kehittävät rokotteita ja vain muutama onnistuu saamaan sen ajoissa markkinoille. Mulle kehitys- ja testaustyö on pelkkä menekki. Se tausta huomioiden on melko luonnollista, että lääketehdas haluaa tuottoa onnistuttuaan. Olisihan se moraalisesti oikein luopua pandemian levitessä voiton tavoittelusta, mutta miten realistinen ajatus on? Ei lääketeollisuus ole itsenäisesti asioista päättävä olio, vaan lääketeollisuus on valtavan sijoittajajoukon omistama teollisuuden ala. Näiden ihmisten päät pitäisi kääntää, jotta lääkeyhtiöiden strategiaan kirjoitettaisiin hyväksyttävä moraalikoodi. Mikä olisi ratkaisu? Valtio-, EU- tai YK-rahoitteinen lääketeollisuus? Toki sekin vääristäisi kilpailua, mutta ainakin pandemian uhatessa se voisi toimia toisin kuin voittoa tavoittelevat yritykset. Vai riittäisikö edellisten tahojen resurssoima riittävän vahva tutkimusinstituutio, joka voisi kehitellä yksittäisiä rokotteita, joiden lisenssit voitaisiin sitten myydä lääketehtaille ympäri maailmaa. Saksalan ryhmä on ilmeisesti onnistutnut varsin pienellä resurssoinnilla kehittämään toimivan ratkaisun, mutta nyt se kallis osuus, eli testaus takkuaa. Yksi ratkaisu olisi lainsäädäntö tällaisten tilanteiden varalta, mutta globaalien yritysten ohjailuun vaadittaisiin globaaleja lakeja. Olisiko niille mahdollista löytää riittävästi yhteistä pohjaa?

En ole kaikesta samaa mieltä. Esimerkiksi Moderna ei saanut 2,5 miljardia US dollaria tukea USA:n valtiolta. USA:n valtio osti Modernalta tietyn määrän (muutama sata miljoonaa) rokotteita 2,5 miljardilla. Eri asia, kuin suora tuki. Modernan rokote on myös kappalehinnaltaan kalliimpi kuin AstraZenecan osittain sen takia, koska Modernan oli pakko pyytää enemmän hintaa. Moderna joutui nimittäin panostamaan tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Ei kai mikään yritys tee sellaista investointia yhtäkkiä ilman "tukea". Pandemian jälkeen hallitukset sanoisivat vain kiitos ja näkemiin. Minun mielestäni esim. AstraZenecan ja Modernan/Biontech hintojen vertailu on epäreilua. AstraZeneca on jo jätti. Moderna ja Biontech ovat/olivat vielä tietyllä tapaa pieniä yrityksiä. Niiltä ei ollut ennen Covidia tullut tuotteita myyntiin käsittääkseni ollenkaan. AstraZeneca varmaan yrittää parantaa mainettaan. Sen takia se ei nyt alussa pyydä kuin kustannukset korvaavan hinnan. Täytyy myös muistaa että esim. Gamaleya instituutin rokotteen hinta on noin 10-15 USD. Eli sekin on kalliimpi kuin Oxford/AstraZenecan. Lääkefirmat toimivat joissain tapauksissa huonosti. Esim. vanhojen lääkkeiden uudet käyttötarkoitukset ja siten hintojen nostot, mutta tässä Covid19-tapauksessa ne ovat mielestäni toimineet vastuullisesti ja nopeasti. Varautuminen eri tauteihin on taas toinen asia. Aika hankala on jokaiseen tarttuvaan tautiin panostaa hirveästi ennen kuin on pakko. Tauteja on satoja/tuhansia. Ei ole mahdollista yritysten tai valtioiden panostaa joka paikkaan. Suurin osa uusista tartuntataudeistakin sammuu nopeasti pois ennen kuin niistä tulee maailmanlaajuisia ongelmia.

Mä en pidä ongelmana, jos yritys tekee hyvää tiliä. Tuoton tekeminen on lakiin kirjattu yrityksen tehtävä. Tietty epäeettisen kova rahastus esimerkiksi ahdingon takia on mautonta, ja siihen pitää puuttua. Koronan takia päättäjät avasivat piikin todennäköisesti hyvin heikolla pohdinnalla ja kilpailutuksella. Olisi kiva nähdä esimerkiksi koronatestauksen kustannukset ja sen, minkä verran yhteiskunnan rahaa on minnekin valunut.

Kliinistä vaihetta edeltävä alkukehitys on vaihe, jonka kulut ovat satoja tuhansia - pari miljoonaa eroa. Nämä siis arvioidut kulut yliopistolla tai Sakselaa ryhmällä tähän asti. Tämän jälkeen, prekliinisten tulosten ollessa riittävän selkeät ja hyvät!, seuraa kliininen vaihe, jonka kustannukset rokotepuolella 100-200 M€. Tämä on se kustannus johon toivotaan valtion rahoitusta. Entäpä jos teho tai turvallisuus ei osoittaudu kliinisissä kokeissa riittäväksi? Vieläkö ollaan valmiita maksamaan valtion pussista? Ymmärrettävästi voitot ja yhteisön hyöty nähdään kiinnostavina valtionkin kannalta, mutta rahoitus on riskirahoitusta. Keskimäärin 1/20 kliinisestä kehitysprojektista onnistuu ja tuottaa uuden lääkkeen. Rokotepuolella suhde voi olla parempi, mutta sielläkin on olemassa epäonnistumisen riski. Markkinataloutta tämä jos mikä. Mikäänhän ei muuten estä yliopistoryhmää kuten Sakselaa et al lisensioimasta rokotettaan lääkeyritykselle, joka rahoittaisi tuon kalliin 100+ M€ loppukehityksen ja tuotteen tuomisen markkinoille. Ehkä ovat jo yrittäneet? Keksijöillä säilyy tässä tapauksessa asiaankuuluvasti keksinnön patenttioikeudet, tästäkin rokotteesta sellaiset varmasti on, sillä yliopistot patentoivat ahkerasti. Ryhmä saa asiaankuuluvan osansa onnistuneen tuotteen tuloista, mutta ei jaa epäonnistuneen tuotteen riskejä ja tappiota. Sillä siitä tässä on myös kyse, riskin ja tappion jakamisesta. Halutaanko valtio oikeasti riskisijoittamaan uhkapelaamaan? Siihen on olemassa riskirahoitus, niin, ja ne lääkeyritykset. Kliininen rokotetutkimus on vielä "halpaa", tavallisesti yhden uuden lääkeaineen (ei-rokote) kliininen kehitys maksaa yli 2 miljardia euroa. Toistaiseksi mikään muu taho ei ole halunnut näitä rahoittaa tuolla 1/20 eli 5 % onnistumistodennäköisyydellä kuin lääketeollisuus. Joskus toivoisi kolumnistilta muutakin näkökulmaa kuin lyhytnäköisyyttä miten ahne lääketeollisuus on. Siellä on yhtä lailla töissä tutkijoita, yleensä yliopistosta tulleita, jotka tekevät työtä sairauksien ja ihmisten kärsimyksen nitistämiseksi. Ahneus harvoin sille asteelle ulottuu. Riskien ja epäonnistumisen tunnistaminen ja tunteminen sen sijaan kyllä. Mitäpä jos kannustaisitte näitäkin tutkijoita ilman ahnemörköleimaa?

Lääkkeen tai rokotteen kehittämiseen liittyy valtava joukko ihmisiä eri tahoilla. Kyse ei ole jostakin yhdestä lääkeyhtiöstä ja pienestä eliittiporukasta sen sisällä. Minäkin, tavallinen laitakaupungin Prismassa kuluneessa toppatakissa asioiva ja vanhalla autolla ajava perheenäiti, olen osallistunut Pfizerin ja BionTechin rokotteen markkinoilletuloon, eikä tämä ei ole vitsi. Teen alihankintana lääketieteen käännöksiä isommille käännöstoimistoille, ja yhtenä perjantaina Saksasta asiakkaalta tuli kiireinen pyyntö kääntää muutama lisälause ko. rokotteen valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen. Käänsin, lähetin pe-illansuussa takaisin ja lauantaina teksti tuli takaisin, Fimea oli tehnyt siihen oman tarkistuksensa ja minun piti vielä hyväksyä tai korjata ne. Tarkistin ja lähetin takaisin Saksaan. Joku muu suomalainen kääntäjä (tai useampi, jos käännöstä oli tehty useammassa vaiheessa) oli kääntänyt tekstin aikaisemmin. Tämä on normaalia työtäni, mutta oli juhlallista saada osallistua koronarokotteen edistämiseen! Muutama roponen siis rokotteen kehittämiseen menevistä kuluista ropsahtaa minunkin pienen firmani pankkitilille, laskutukseni mukaan. Käännösalihankinta ei ole rahakasta hommaa vaikka onkin asiantuntijatyötä (minulla on yliopistokoulutus)ja yhteiskunnalle tuiki tarpeellista, paikkaamme ja täydennämme sitä mitä isommat firmat eivät ehdi/osaa jne. Joudun edelleen ajamaan sillä vanhalla autolla ja käyttämään sitä samaa kulunutta toppatakkia. Mutta voidaan ajatella, että siitäkin palkkiosta jokunen euro hyödyttää esim. suomalaista ruisleipä-, salaatti- juusto- tai kahviteollisuutta, kun palkkio aikanaan tulee, ja muutama euro siitä kulkeutuu kauppareissurahoikseni. Fakta kuitenkin on, että julkisella puolella vastaavaa asiantuntijatyötä tekeville on maksettava paljon enemmän kuin mitä tienaan näillä töilläni yrittäjänä. Ei julkisen puolen asiantuntijatyön palkkoja saavien todellakaan tarvitse käyttää kuluneita toppatakkeja, jonka vuori on jo useasti harsittu kokoon, kun on varaa uuteenkiin. Yrityksiäkin tarvitaan - kaiken hoitaminen julkisilla varoilla tulee kyllä hyvin kalliiksi.

Tässä on taas aika monta asiaa pielessä puhtaasti ideologisen ajattelun vuoksi. Ensinnäkin rokotteiden kehittäminen ei ole mitenkään mahdollista ennakoiden ennen pandemiaa. Ainoastaan rokoteteknologiaa voidaan kehittää. Näin oli koronaviruksen osalta käynytkin, SARS ja MERS viruksille oli kehitetty rokotteita, Oxfordin rokote perustuu suoraan MERS virukselle kehitettyyn rokotteeseen. mRNA teknologiaa oli jo tutkittu vuosikymmeniä, mutta suoraan toimivaa sovelluskohdetta ei ollut ennen tätä löydetty. Varsinainen rokote kuitenkin tarvitsee testit ja niihin testeihin tarvitaan virukseen sairastuvia ihmisiä. Ei siis ole mitenkään mahdollista kehittää rokotetta ennakkoon. Kannattaa muistaa, että tässä on nyt tehty rokotekehityksen maailmanennätys. Koskaan ennen ei ole tehty näin nopeasti uudellen virukselle rokotetta. Onko siis nykyinen tilanne huono? Toisekseen rokoteteknologian kehitys tapahtuu julkisten ja yksityisten tahojen toimesta ja usein yhteistyönä. Rokotteiden tuotanto julkiselle sektorille on liian kallista (palaan tähän seuraavaksi) ja vastaavasti rokotteiden tutkimus on (usein) liian riskialtista yrityksille. Niinpä on kehittynyt symbioosi, jossa pääassiassa julkisrahotteinen yhteistutkimus kehittää riskillä teknologiaa, jota sitten yksityiset tahot myös rahoittavat sitä mahdollisuutta vastaan, että saavat teknologian myös itselleen käyttöön. Kolmanneksi ei julkisen sektorin yleensä kannata tehdä rokotteita. Jos rokote on kaikille annettava, niin maailmassa tarvittavat rokotemäärät ovat isoja. Jos jokainen maa alkaisi yksin tekemään näitä rokotteita, niin kustannukset olisivat heille huomattavasti suuremmat, kuin se, että 3-6 monikansallista yritystä valmistavat nämä rokotteet kaikille valtioille. Lisäksi jos kaikki valtiot alkaisivat pystyttämään omia mRNA tuotantolinjoja, niin tuotantolinjojen laitteistoille syntyisi aivan valtaisa kysyntä ja kilpailu. On parempi jälleen keskittää tuotantoa yksityisille isoille monikansallisille toimijoille, jotka skaalavat tuotannon muutamissa tehtaissa riittävän isoksi koko maapallolle. Silloin syntyy paras kustannustehokkuus. Ja lopuksi, julkisen rokotetuotannon intressit ovat väistämättä oma kansa ensin. Tällöin voittajia ovat he, jotka onnistuvat rokotteen kehittämään ja tuottamaan, ja häviäjä he jotka eivät. Kun oma kansa on rokotettu, niin rokotetta ryhdyttäneen myymään muille kansoille. Monikansallisen yrityksen intressit taas on myydä rokotetta mahdollisimman paljon ja saada siitä mahdollisimman paljon tuloja. Tällöin rikkaat länsimaat rahoittavat rokotteiden valmistuksen alkupään riskit, ja kun rikkailta on rahat imetty pois ja rokotekattavuus tyydytetty, rokotteen hinta laskee ja köyhätkin maat pääsevät rokotusten piiriin. Köyhillä mailla ei tuskin olisi muutenkaan mitään julkista rokotetuotantoa, joten tilanne ei heidän osalta eroa mitenkään. Ainoa "realistinen" vaihtoehto tälle olisi monikansallinen julkinen yhteistyö rokotteiden keskitettyyn tuotantoon. Epäilen kuitenkin suuresti sen mahdollisuuksia, kun katsotaan miten hankalaa jo YK:n ja WHO:n kaltaisten instanssien toimiminen on.