Keväällä syntyi pulaa koronapotilaiden hoidossa ja testauksessa tarvittavista maskeista ja suojapuvuista.
Syksyllä puolestaan oli paikoin puutetta testaukseen tarvittavista kemiallisista komponenteista ja joistakin tarvikkeista.
Nyt on kompuroitu rokotteen saatavuudessa ja itse rokottaminenkin on lähtenyt verkkaisesti liikkeelle.
– Rokotteiden saanti on nyt se varsinainen pullonkaula. Myös itse rokottaminen on hitaampaa. Influenssarokotteessa lääke on ruiskussa valmiina toisin kuin koronarokotteessa, joka on nyt otettava pullosta erikseen, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä.
Rokotusten lisääntyessä ja määrien kasvaessa kymmeniin ja satoihin miljooniin yhtäaikaa meillä ja muualla kuluu paitsi rokotetta, myös ruiskuja ja neuloja. Ne ovat tuontitavaraa. Voivatko ne loppua kesken?
– Ruiskut ja neulat on inventoitu tässä maassa ja Huoltovarmuuskeskuksellakin niitä on. Niistä ei pitäisi tulla pulaa eli niitä on yllinkyllin, Kontio vakuuttaa.
Rokotusketjun tärkeä lenkki ovat myös rekisterit.
– Ei se koko ketju varmaan vimpan päälle kunnossa ole. Hyvä esimerkki löytyy tiedonsiirrosta eli miten tiedot rokotuksista siirtyvät valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Tässä on monen tahon kanssa tehty monta kuukautta töitä ja silti siellä on ongelmia. Nämä ongelmat eivät vaikuta varsinaiseen rokottamiseen, koska tiedot ovat potilastietojärjestelmässä.
Käytännössä kyse on siitä, että paikoitellen erikoissairaanhoidon ja yksityisten toimijoiden tiedot rokotuksista siirtyvät päivien tai jopa viikkojen viiveellä potilastietojärjestelmästä rokotusrekisteriin.
– Kun ihmiset nyt seuraavat nettisivuiltamme silmä kovana näitä koronarokotelukuja, niin ne näyttävät tosi alhaisilta eivätkä vastaa todellisuutta nyt yhtään. Viimeistään ensi viikolla tiedonsiirron pitäisi olla kunnossa, mutta jos se ei jollakulla ole niin otamme heihin kyllä yhteyttä, Kontio sanoo.
Rokottajatkaan eivät lopu kesken ja jos niin meinaa käydä suunnitelmat ovat valmiina.
– Mitä tulee rokottajiin niin influessarokotteita tuli viime vuonna Suomeen 2,4 miljoonaa kappaletta ja ne on kaikki käytännössä rokotettu eli kyllä meillä on henkilökuntaa. Tietysti me vielä hyödynnämme tässä opiskelijoita, yksityisiä terveysalan yrityksiä sekä neuvoloiden ja kouluterveyden hoitajia.
Yritysten rooli jää rokotusvaiheessa kapeammaksi
Keväällä ja kesällä pullonkaulat ratkesivat muun muassa julkisen puolen yhteistyöllä yksityisten toimijoiden kanssa ja niiden kesken sekä omalla tuotannolla. "Maskitehtaita" pistivät pystyyn niin teolliset toimijat kuin kotiompelijatkin. Panimoista suksivoidevalmistajiin kuoriutui puolestaan käsidesintuottajia.
Suomalainen diagnostiikkaosaaminenkin osoitti kykynsä. Testauskapasiteettia lisättiin ja uutta kehitettiin vauhdilla tarjoamaan ratkaisuja ongelmakohtiin.
Testauspuolella kaikella on vielä kysyntää, mutta rokotusketjussa yritysten rooli näyttää jäävän pienemmäksi.
– Se kotimainen tuotanto on tosi tärkeää, mutta meidän pitää miettiä mitä tehdään. Nämä diagnostiikkatestit on hyvä esimerkki siitä, koska se on korkeaa teknologiaa ja niitä kannattaa tehdä täällä. Sen sijaan jos puhutaan vaikka neuloista ja myös suojamaskeista niin, jos ihan rehellisiä ollaan, ne on bulkkituotantoa jota ei kannata tehdä Suomessa, sanoo Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen.
Hassinen pitää silti tärkeänä, että keskustelua eri toimijoiden välillä käydään ja hyödynnetään esimerkiksi yritysten valmiita yhteyksiä jos kuitenkin käy niin, että tarvikkeet loppuvat.
– Meillä on paljon yrityksiä, joilla on kanavia ja yhteyksiä Kiinaan. Heidän tuontiaan voitaisiin tarvittaessa hyödyntää sitten vaikkapa neulojen ja muiden kriittisten tarvikkeiden tuonnissa. Tässä voitaisiin skarpata ja miettiä yhdessä jo valmiiksi miten voitaisiin saada tarvittaessa nopeammin niitä bulkkitavaroita muualta Suomeen, Hassinen sanoo.
Kontiokaan ei heti keksi miten suomalaisyritykset voisivat yksityisiä lääkäritaloja luukuunottamatta tukea rokotusketjua.
– Tietysti jos jollakin on joku hyvä idea rokotuksiin liittyen niin harkitaan, Kontio kannustaa.
Toisaalta onhan sekin yritysten hyödyntämistä, jos myöhemmin massarokotuksissa kunnilla on käytössään isoja tiloja kuten messuhalleja, jotta rokotuksia voidaan tehdä läpikulkuna testauskaistojen tapaan.
Suomalainen koronarokotekin on jo edennyt pitkälle ja se on sellaista osaamista, jonka ympärille Hassinen soisi syntyvän myös teollista tuotantoa.
– Tutkimuksen päälle tarvittaisiin kaupallinen toimija, joka veisi sen tuotteeksi saakka. Olisi niin upeaa, jos se rokotekehitys ja jalostusarvokin jäisi Suomeen. Olisi hyvä tilanne, jos maailmalta löytyisi rahaa ja tänne rakennettaisiin rokotustuotanto, silloin osaaminen ja tekeminen jäisi tänne, vaikka voitoista osa menisikin luonnollisesti heille jotka ovat sitä hanketta rahoittaneet.
Lue lisää:
Koronaepidemian kiihtyvä kasvu on pysähtynyt, mutta kuolemat ovat nousussa
Modernan koronarokotteelle myyntilupa Euroopassa – rokotetta voidaan saada Suomeen jo lähiviikkoina
Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen
Suomalainen koronarokote otetaan testeihin lähipäivinä – nopeimmista ollaan puoli vuotta jäljessä, mutta se voi olla etu