Koko Suomen väestön rokottaminen koronaa vastaan kestänee vähintään loppuvuoteen, arvioivat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
STM ja THL pitivät tiistaina iltapäivällä tiedotustilaisuuden koronavirusrokotteista ja rokotusten etenemisestä Suomessa.
Rokotekampanjan käynnistymistahti on puhuttanut viime päivinä. Suomi on alkuvaiheessa ollut EU-maiden hitaimpia rokottajia.
Koko Suomessa on THL:n mukaan rokotettu noin 6 000–7 000 ihmistä. Rokotukset alkoivat tapaninpäivänä.
– Rokotukset ovat lähteneet käyntiin hyvin, vakuutti johtava asiantuntija Mia Kontio THL:sta.
Kesään mennessä odotetaan saatavan 5–7 miljoonaa rokoteannosta. Se tarkoittaa noin 2,5–3,5 miljoonaa rokotettavaa, kun annoksia tarvitaan kaksi. Nykyinen rokote ei myöskään sovellu tällä tietoa lapsille.
– Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, Kontio arveli.
Rokotukset kuntien vastuulla
Rokotusten järjestäminen on kuntien vastuulla, STM ja THL muistuttivat.
– Tämä ei ole poliittista päätöksentekoa, tämä on lääketiedettä ja logistiikkaa. Tämä on terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntien työtä, selvensi osastopäällikkö Tuija Kumpulainen STM:stä.
Rokotteiden erikoisuus on se, että ne säilyvät jääkaapeissa vain viisi päivää. Tämä aiheuttaa erikoisjärjestelyitä rokottamisessa. Rokotettavia ihmisiä on oltava tarpeeksi rokottamispisteissä, korosti Kontio.
Tammikuun aikana odotetaan Suomeen noin 200 000 annosta eli noin 50 000 annosta viikossa. Sillä tahdilla päästään ikääntyvien ryhmään aikaisintaan helmikuussa.
Ensimmäisessä vaiheessa rokotetaan koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö, hoivakotien henkilöstö sekä hoivakotien asukkaat, joita on yhteensä noin 150 000. Seuraavassa rokottamisryhmässä ovat yli 70-vuotiaat, joita on noin 800 000.
Pelkästään näistä ryhmistä tulee noin miljoona ihmistä, joten heidänkin rokottaminen kestää vielä.
Rokotettavat poimitaan yksittäin
Viikolla yksi otetaan käyttöön useampia rokotuspisteitä. Hoivakodeissa rokotukset on jo aloitettu.
– Rokotettavat on poimittava yksittäin, ja se hidastaa myös rokotuksia, muistutti terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen Helsingin kaupungilta.
– Esimerkiksi hoivapalveluiden asiakkaiden rokotelupa voidaan joutua kysymään omaiselta, Turpeinen jatkoi.
Rokotusten tuotannossa ja luvissa viivästyksiä
Vielä viime vuonna puhuttiin suuremmista eristä Pfizerin rokotetta, Kontio huomautti. Rokotetta ei kuitenkaan ole saatu niin paljon kuin lääkeyhtiö silloin lupasi. Rokotteen tuotannossa on ollut hidastuksia.
Tuotannon arvellaan keskittyvän ennen kaikkea loppuvuoteen tänä vuonna.
Lääkeyhtiö Modernan rokotteen myyntilupakäsittelyä käsittevä kokous Euroopan lääkevirastossa EMAssa on huomenna keskiviikkona. Modernan rokotemäärän arvioidaan kuitenkin olevan melko pieni.
Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteen myyntilupakäsittely sen sijaan on myöhästynyt eikä sen aikataulua tiedetä. Myyntilupa voi viivästyä jopa helmikuulle.
Viime päivinä on paljon puhuttu myös siitä, että monet maat ovat tehneet poikkeuksia aikatauluissa. Eniten Britannia, joka aloitti rokotteet aiemmin hätätilamenettelyn myötä. Britannia on myös lykännyt tehosterokotteen antamista, jotta ensimmäinen rokote saataisiin mahdollisimman monille.
Hätätilamenettelyt on otettu käyttöön pääsääntöisesti maissa, joissa on erittäin vaikea tautitilanne ja sairaalajärjestelmä kaatumassa.
Suomi on toistaiseksi pysynyt EU:n sopimuksessa.
Tiedotustilaisuuden tallenne on nähtävissä Yle Areenassa.
Lue lisää:
Rokotusten hidas käynnistyminen hermostuttaa eri puolilla Eurooppaa – Britannia kirii siirtämällä toisen rokotuspiikin antoa
Uusimmat tiedot koronaviruksesta – Jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kootaan koronauutiset Suomesta ja maailmalta
"Ravintoloista virus ei ole levinnyt" – Matkailu- ja ravintola-alan MaRa tyrmää järeämmät rajoitustoimet, joita koronastrategian muutos voisi tuoda tullessaan