Rokotusten alkamisen hitaus on herättänyt hermostusta Euroopassa. Monissa maissa kysytään, miksi tahti tuntuu verkkaiselta, kun sitä vertaa esimerkiksi Israeliin tai Britanniaan.
Manner-Euroopassa vertaillaan etenkin Saksan ja Ranskan rokotustilannetta. BBC:n mukaan rokotuskampanjan ensi päivinä vähemmän kuin sata ranskalaista sai rokotuspiikin, kun Saksassa oli lauantaihin mennessä tehty jo yli 190 000 rokotusta.
Britannia puolestaan vauhdittaa rokotusohjelmaansa myöhäistämällä rokotteen toisen annoksen antamista. Näin saadaan ensi vaiheessa annettavien rokotteiden määrä riittämään paremmin.
Britannia otti ensimmäisenä käyttöön Astra Zeneca -rokotteen.
Saksa ja Tanska harkitsevat toisen rokotteen myöhäistämistä
Uutistoimisto Reutersin mukaan myös Saksassa ja Tanskassa pohditaan rokotteen toisen annoksen myöhäistämistä. Saksan terveysministeriö on pyytänyt riippumattomalta rokotuskomissiolta arviota siitä, voidaanko Pfizerin ja Biontechin rokotteen toinen annos antaa myöhemmin.
Tanska miettii samaa ja aikoo seurata, miten tilanne kehittyy väliä pidentäneessä Britanniassa.
Alkuperäisen suosituksen mukaan toinen pistos tulisi antaa viimeistään kuusi viikkoa ensimmäisen jälkeen.
Tutkija: yksi rokoteannos voi suojata perusterveitä
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää toisen rokoteannoksen lykkäämistä harkitsemisen arvoisena vaihtoehtona, jos rokotteet eivät muuten riitä.
– Haaste on siinä, että tutkittua tietoa suojatehosta yhden annoksen jälkeen ei ole, koska tutkimus on tehty kahdella annoksella.
– Se ei tarkoita sitä, ettei yhdellä annoksella tule suojaa, mutta suojatehosta – siitä onko se 50, 70 vai 90 prosenttia – ei ole luotettavaa tietoa.
Rämetin mukaan yhden annoksen antamista voitaisiin harkita Suomessakin perusterveille ihmisille, jos rokotteiden saatavuudesta muodostuu pitkäkestoinen ongelma.
– En harkitsisi annostuksen muutosta heille, jotka ovat korkeassa riskissä vakavalle tautimuodolle. Perusterveiden osalta mahdolliseen annoksen muutokseen tulisi lähteä tutkimuksen keinoin eli selvittää tutkimusasetelmassa, kuinka paljon suojateho poikkeaa eri annostelun saaneiden välillä.
EU ostaa rokotteita yhteishankintana
Tanska kärjessä – Hollannissa ei ole vielä edes aloitettu
Suhteessa väkilukuun rokotteita oli viikonloppuun mennessä EU-maissa annettu eniten Tanskassa.
Suomi on alkuvaiheessa ollut EU-maiden hitaimpia rokottajia. Hollanti on EU-maista ainoa, jossa koronarokotteiden antamista ei ole vielä aloitettu.
Tanskassa oli lauantaihin mennessä annettu koronarokote vajaalle 46 000 ihmiselle. 5,8 miljoonan asukkaan maassa rokotusaste oli tuossa vaiheessa 0,78 sataa asukasta kohden. Suomessa rokotteita oli annettu noin 2 000.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi tänään maanantaina, että Suomessa on tähän mennessä annettu 3 604 rokoteannosta.
"Lukujen vertailu ei ole vielä järkevää"
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet toteaa, ettei näin alkuvaiheessa ole vielä järkevää vertailla lukuja.
– En vetäisi tässä vaiheessa siitä hirveän pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suomessa annetaan tällä viikolla rokotteita huomattavasti enemmän kuin joulun ja uudenvuoden välipäivinä.
Rämetin mukaan tärkeintä on, että rokoteohjelma on lähtenyt eri maissa käyntiin ja logistiikasta ja kylmäketjuista on pystytty huolehtimaan.
– Olennaisin asia on rokotteen saatavuus seuraavina viikkoina ja kuukausina. En usko, että Suomelle tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia rokottamisen järjestämisessä, kunhan tehokkaita ja turvallisia rokotteita saadaan riittävästi.
Lue täältä uusimmat tiedot koronaviruksesta
Viro oli Suomen edellä
Suomea enemmän rokotteita oli viikonloppuun mennessä annettu muun muassa Kroatiassa ja Portugalissa.
Seuraavaksi eniten rokotteita oli annettu asukaslukuun suhteutettuna Italiassa ja Puolassa. Italiassa oli vuodenvaihteeseen mennessä rokotettu vajaat 80 000 ihmistä.
Viro oli tilastossa niukasti Kreikan ja Suomen edellä.
Ranska oli vuoden alussa tilaston hännillä. Maassa aloitettiin rokotukset vasta uudenvuodenaattona.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Ranskan hallituksen tiedottaja Gabriel Attal puolusti maan hidasta aloitusta TF1-kanavalla sanoen, ettei puolen vuoden rokotuskampanjaa ole syytä arvioida muutaman päivän perusteella.
Ongelmana tuotannon niukkuus
EU:n terveysasioiden komissaari Stella Kyriakides sanoi, että "pullonkaulana ei ole tilausten määrä, vaan tuotantokapasiteetin maailmanlaajuinen niukkuus".
Hän lisäsi, että Pfizerin ja Biontechinrokotteiden lisäannosten saamisesta neuvotellaan, ja tuotannon laajentamista ollaan valmiina tukemaan.
Euroopan komission neuvoa-antava Eurooppalainen lääkevirasto hyväksyi Pfizerin ja Biontechinrokotteen joulukuussa. Kyriakidesin mukaan myös muiden tuottajien, joiden kanssa EU:lla on sopimus, rokotteita ollaan hyväksymässä.
Päätöstä yhdysvaltalaisen Moderna-yhtiön rokotevaihtoehdon hyväksynnästä odotetaan Euroopassa tällä viikolla.
Lisää aiheesta:
Ensimmäinen ihminen sai Oxford-AstraZenecan koronarokotteen Britanniassa
Britannia aloitti rokotukset ensimmäisten joukossa, mutta maan koronatilanne pahenee koko ajan
Koronarokotteita tuli Eurooppaan ja Suomeen joulun alla vain murto-osa odotetusta – STM:n Varhila myöntää: Pakko todeta, että vauhti on hidas
Suomessa todettu 14 uutta, muuntunutta koronavirustartuntaa – "Ei ole kuvaa siitä, onko virustyyppiä muualla Euroopassa miten laajalti", sanoo HUSin Asko Järvinen
4.1. klo 17.10: Täydennetty: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi tänään maanantaina, että Suomessa on tähän mennessä annettu 3 604 rokoteannosta.