Uusia koronavirusmuunnoksia seulotaan positiivisten näytteiden seasta Helsingin yliopiston virologian laitoksella ja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa.
Tähän mennessä Suomessa on todennettu varmasti kolme virusmuunnoksen aiheuttamaa tartuntaa, joista kaksi on niin sanottua Britannian ja yksi Etelä-Afrikan linjaa.
Ylen kysymyksiin koronavarianteista ja niiden tutkimuksesta vastaa apulaisprofessori Tarja Sironen.
Koronavirusmuunnoksen tutkimus
Mitä vaiheita koronaviruksen varianttien tutkimiseen kuuluu?
"Virologian laboratorioon poimitaan positiivisia PCR-näytteitä. Laboratoriossa viruksen genomia monistetaan, ja sitten se luetaan sekvensointilaitteella.
Luettua genomia verrataan kansainvälisiin tietokantoihin, ja siten tunnistetaan, mikä variantti on kyseessä. Lopuksi sekvenssit julkaistaan kansainvälisiin tietokantoihin, ja tulokset toimitetaan Huslabiin ja THL:ään."
Miten tutkittavat näytteet valikoidaan?
"Tällä hetkellä keskitytään matkustajiin ja erityisesti riskimaista tuleviin. Jos matkustajat ovat Suomessa altistaneet muita, näitä henkilöitä seurataan erityisen tiiviisti. Haluamme samaan aikaan seurata Suomen viruskantoja ylipäänsä, ja tutkimmekin tietyn otoksen kaikista positiivisista näytteistä."
Mitä merkitystä koronan varianttien tutkimuksella on?
"Uuden variantin epäillään leviävän nopeammin. Jos meillä esiintyy herkemmin leviävää virusta, myös rajoitustoimien on oltava tiukemmat.
Pidemmällä aikavälillä tutkimus on tärkeää, jotta voimme seurata, tuleeko variantteja, joihin rokotteet eivät tehoa. Sen lisäksi jonakin päivänä, kun meillä on koronalääkkeitä, meidän täytyy seurata, muuttuuko virus vastustuskykyiseksi näille lääkkeille.
Seuraamme myös tapahtuuko kaikkein ikävin skenaario eli se, että virus alkaisi aiheuttaa vakavampaa tautia."
Onko virusmuunnosten tutkimukselle riittävät resurssit?
"On selvää, että laajaa seurantatutkimusta ei voida tehdä yliopiston tutkimustoimintana pitkään. Suurempi seuranta siirretäänkin viranomaistoiminnaksi siinä laajuudessa kuin se katsotaan tarpeelliseksi."
Muuntunut virus ja sen käyttäytyminen
Miten muuntunut virus käyttäytyy?
"Koronaviruksesta on jo olemassa suuri joukko erilaisia, toisistaan hieman eroavia variantteja. Jos puhutaan erityisesti tästä Britanniasta tulleesta variantista, siinä on useampia muutoksia pintaproteiinissa, ja oletus on, että nimenomaan tarttumisprosessi on muuttunut. Britanniassa muuntunut virus näyttää leviävän tehokkaammin kuin aikaisemmat variantit. Niin kauan kuin meillä ei ole tarkempia tutkimustuloksia laboratorioista, emme kuitenkaan tiedä täsmälleen, mikä viruksen ominaisuus on muuttunut."
Löytyykö Suomesta lisää koronavarianttitapauksia?
"Kyllä me varmasti niitä löydämme. Jos ei muuten, niin sitten matkailijoiden mukana tulleita."
Tuleeko variantteja lisää?
"Kaikki virukset muuntuvat. Tämä ei ole suinkaan koronaviruksen ensimmäinen variantti. On aivan selvää, että virus on jäänyt kiertämään ihmisiin, ja ajan kanssa se tuottaa uusia variantteja."
Voiko uudelle variantille kehittää täsmätestin?
"Tähän on mahdollista kehittää oma testinsä. Tällä hetkellä siihen ei ole syytä, koska sekvensointi toimii tehokkaasti. Sen lisäksi on syytä muistaa, että virus muuntuu koko ajan. Laboratoriossa tutkimme viruksen koko perimäaineksen ja havaitsemme myös, jos uusia mutaatioita ilmenee."
Leviääkö variantti tehokkaammin nuorten keskuudessa?
"On varmasti monta syytä siihen, miksi tämä variantti leviää tehokkaasti. En usko, että se on mitenkään nuorten virus. Korona on aiemminkin levinnyt ensin nuorten keskuudessa ja sitten vanhemmassa väestössä. Kysymys on ennen kaikkea ihmisten käyttäytymisestä ja siitä, kuinka tarkkoja he ovat varotoimissa."
Muunnoksen vaikutukset jäljitykseen, testaamiseen ja rokottamiseen
Onko varianttien tutkimuksesta hyötyä koronatartuntojen jäljittämisessä?
"Jos ei tiedetä, mistä tartunta on peräisin, viruksen genomeja ja sekvenssejä voidaan käyttää jäljityksessä aputyökaluna. Jos yhden tartuntaryppään näytteiden genomit ovat samanlaisia, on todennäköistä, että ne tulevat samasta lähteestä. Sitten voidaan tutkia, onko samanlaista virusta esiintynyt muualla. Se voi auttaa pääsemään kiinni tartuntaketjuun."
Onko viruksen muuntumisella merkitystä testaamisen ja rokottamisen ja kannalta?
"Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevat PCR-testit tunnistavat myös muuntuneet virukset, ja näyttää siltä, että testausta voidaan jatkaa entiseen tapaan.
Voi olla, että samaan tapaan kuin influenssan kanssa, aika ajoin koronarokotetta on syytä päivittää vastaamaan kulloinkin kiertäviä viruskantoja. Emme muutenkaan vielä tiedä, kuinka pitkän suojan rokote antaa, ja kuinka usein se pitää uusia."
Onko virusmäärä mutaatiota kantavilla korkeampi?
"Suoraviivaisin selitys tartuttavuudelle on, että viruksen variantti lisääntyy potilaassa tehokkaammin. Silloin virusta tuottuu suurempia määriä hengityselimistöön ja aerosoleihin, ja sitä myötä virusmäärä ja tartuntariski on suurempi."
Lue myös:
Asiantuntija Ylen erikoislähetyksessä: Viruksen muuntumisnopeus yllätti – THL: Uusi virusmuoto ei leviä Suomessa ainakaan toistaiseksi
Etsimme vastaukset 5 kysymykseen koronaviruksen muunnoksista: Rokotuksilta ei mene teho, mutta rokotteen perimäpätkä voi mennä vielä vaihtoon
Uusi, nopeasti leviävä koronavirusmutaatio löytyi nyt myös Suomesta – johtajaylilääkäri: "Mitä ärhäkämmin tarttuva virus, sitä enemmän tulee vakavia tapauksia"
Tarttuvampi, mutta ei välttämättä vaarallisempi, sairastuneissa paljon nuoria – Tämä uudesta virusmuunnoksesta tiedetään