Etätyö lisääntyy, liikematkailu vähenee, vapaa-ajan matkailu, halaus ja kättely tekevät paluun, juhlabuumi edessä rajoitusten purkamisen jälkeen.
Näin luonnehtivat filosofi, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Frank Martela ja tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen koronaviruksen aiheuttamia yhteiskunnallisia muutoksia ja paluuta koronan jälkeiseen aikaan. Martela ja Hiltunen ovat myös tietokirjailijoita.
Miltä vuosi 2021 näyttää?
HILTUNEN: Huomattavasti paremmalta kuin 2020. Rokote on kriittinen tekijä, mikä tuo vähän valoa. Maskeista, rajoituksista ja muista erikoisjärjestelyistä ei päästä heti eroon, mutta turvallisemmalla tiellä ollaan. Horisontissa näkyy nyt valopiste.
Futuristina asetan kriisin aina perspektiiviin ja yritän löytää tilanteesta jotain positiivista. Asiat voisivat olla paljon huonomminkin kuin ne nyt ovat. Moniin muihin maihin verrattuna Suomi on päässyt koronan kanssa vähällä sekä taloudellisesti että terveydellisesti. Emme ole samassa tilanteessa kuin esimerkiksi Italiassa ja Britanniassa tai pakolaisleireillä ja kehitysmaissa, joissa elämä on jo muutenkin kriisiä päivästä toiseen. Olemme onnekkaita, että elämme hyvinvointivaltio Suomessa.
Aiemmin televisiosta tuli vain tiettyinä tunteina ohjelmaa. Nyt meillä on ollut netti ja suoratoistopalvelut eli muulla tavoin mahdollisuus vapaa-ajan harrastuksiin, eikä tarvitse välttämättä lähteä ulos. Tämmöisiä hyviä puolia voi nostaa tästä ajasta.
Korona on vielä pientä, kun vertaa siihen mitä Suomi on aiemmin kokenut – Ylen erikoisjuttu vie sinut kuuden ison kriisin tapahtumiin, kuviin ja opetuksiin
Jääkö koronapandemiasta pysyviä muutoksia suomalaiseen yhteiskuntaan?
MARTELA: Työelämään tulee selkeitä muutoksia. Etätyön määrä tulee lisääntymään. Monet yritykset ovat nyt joutuneet pakon edessä testaamaan etätyötä. On havaittu, että työt tulevat tehtyä, vaikka työntekijä tekee ne kotona. Veikkaan, että monissa työpaikoissa tulee olemaan malli, jossa tehdään pari päivää viikossa töitä etänä ja loput toimistolla. Samassa paikassa oleminen synnyttää kuitenkin uusia ideoita ja luovuutta, mitä ei pysty etänä saavuttamaan.
Myös liikematkailu tulee vähenemään. Se, että pitää olla matkan päällä pari sataa päivää vuodessa, on ollut vähän annettua: tämä nyt vain kuuluu tähän ammattiin. Moni ihminen suhtautuu nyt kriittisemmin tuleviin liikematkoihin: onko matkustaminen ihan välttämätöntä vai voiko asian hoitaa videopalaverilla. Arvostetaan sitä, että pystytään viettämään enemmän aikaa vaikka lasten kanssa. Tämä on perhe-elämälle hyvin myönteinen kehitys.
Pakkokotoilun aikana on voinut löytyä mieleistä tekemistä tai uusi harrastus, joka jää koronan jälkeenkin elämään. Sitä ei olisi löytänyt ilman pandemian pakottamaa tilannetta, jossa tavalliset harrastukset ja tekemiset jäi pois. Se voi olla vaikka kitaran tai pianon soiton opettelu. Kuulin että kitaroiden myynti on moninkertaistunut pandemian aikana.
HILTUNEN: Digitalisaatio ja etätyö ovat tehostaneet työntekoa. Yrityksissä ei ole aiemmin luotettu työntekijöihin, mutta etätyö on sujunutkin nyt hyvin. Työhön liittyvä liiallinen matkustaminen jää pois. Luennoin paljon sekä kotimaassa että ulkomailla. Minulla oli syksyllä tunnin luento ja sitä varten piti matkustaa kaksi päivää. Onhan se loppujen lopuksi vähän älytöntä, että aikaa heitetään näin hukkaan.
Kotoilu on ollut ihanaa monissa perheissä, mutta on hyvä muistaa, että ei kaikissa perheissä. Se, että kaikki ovat saman katon alla eikä pääse kotielämää pakoon, on voinut olla myös helvettiä.
Toivon, että hoitohenkilökuntaa tullaan kiittämään rahallisesti siitä hienosta työstä, mitä he ovat tehneet. Ettei se jää vain sille tasolle, että valaistaan Finlandia-talo siniseksi. Hoitohenkilöstö on ollut kovilla ja on alipalkattua. He ovat yhteiskunnalle kriittisiä työntekijöitä, jotka pitää palkita sen mukaan.
Mikä palaa taas ennalleen, kun pandemia hellittää?
MARTELA: Ihmisten lähellä liikkuminen voi tuntua aluksi vaikealta ja kättelykin kummalliselta, mutta nämä tavat palaavat nopeasti takaisin sitten kun se on taas turvallista. Nyt kun ihmiset ovat värjötelleet pitkään erillään, voi tulla jopa vastareaktio, oikea buumi. Tulee yllättävän paljon juhlia ja sosiaalista kanssakäymistä, kun patoutunut tarve viettää aikaa toisten kanssa purkautuu.
En usko, että korona lopulta muuttaa vapaa-ajan matkustamista. Ihmiset jatkavat matkustelua sitten kun se on taas mahdollista. Pitkällä tähtäimellä matkustaminen voi vähentyä ilmastonmuutokseen liittyvien syiden takia.
HILTUNEN: Veikkaan, että porukalla vipattaa jo menojalka ja vapaa-ajan matkalle lähdetään heti kun se on turvallista. Ihmisillä on myös perustarve olla sosiaalisissa tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Kosketus, halaus ja toisen ihmisen läheisyys on hyvin tärkeää meille. Suomessa on paljon yksin asuvia ihmisiä. Nämä ovat olleet hyvin kovia aikoja esimerkiksi vanhuksille ja yksinäisille. Eristyneisyys on vaikuttanut paljon ihmisten mielenterveyteen. Tätä kaikkea lähdetään purkamaan, kun saadaan rokotteet ja pandemia aisoihin.
Onko jokin tärkeä yhteiskunnallinen ongelma jäänyt koronan varjoon ja se pulpahtaa voimalla pinnalle, kun tautitilanne helpottaa?
MARTELA: Ihmisten terveysongelmat ovat pahentuneet, kun ihmiset ovat vältelleet lääkärissä käyntiä tai apua ei ole ollut saatavilla samalla tavoin pandemian aikana. Ihmisten mielenterveysongelmat ovat myös varmasti kärjistyneet. Esimerkiksi masentuneen olisi tärkeää saada sosiaalisia kontakteja, mutta nyt ei ole voinut nähdä ihmisiä.
Keväällä iskee mielenterveyspommi, sanoo Olavi Sydänmaanlakka – Terapiatakuuta tarvitaan ja se halutaan, mutta kansanedustajat ovat eri mieltä sen toteutuksesta
HILTUNEN: Näin surullisen pilakuvan, jossa oli ihmisiä rannalla ja ensimmäisessä tsunamissa luki koronavirus, toisessa vielä isommassa oli ilmastonmuutos ja kolmannessa kaikkein isoimmassa luki luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Nämä kaksi isoa asiaa vaikuttavat koko ajan taustalla. Mitä enemmän luonnon biodiversiteetti heikkenee, sitä suurempi todennäköisyys on, että uusia koronan kaltaisia pandemioita tulee yhä tiheämmin. Pandemiat ovat usein lähtöisin eläimistä. Mitä lähempänä ihmiset elävät villieläimiä, sitä suurempi todennäköisyys on että saamme niiltä erilaisia viruksia, jotka sitten kiertävät ihmiskunnassa nopeasti lentoliikenteen avulla. Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee ja lajeja häviää, sitä suuremmat vaikutukset tällä on ihmiskunnalle. Olemme kuitenkin riippuvaisia luonnosta.
On myös hyvä huomata, ettei korona ole missään nimessä ainutlaatuinen. Pandemioita on ollut kautta ihmisten historian ja ne tulevat aina tasaisin väliajoin.
Koronapandemia jyllää vielä hetken. Ovatko ihmiset väsyneet kohta vuoden kestäneisiin rajoituksiin?
MARTELA: Ihmisten halu noudattaa rajoituksia on laskenut kevääseen verrattuna. Silloin ihmiset noudattivat niitä huomattavan hyvin. Nyt on havaittavissa laiskistumista. Ihmiset helposti ajattelevat, että rokotteella asia on nyt ratkaistu, vaikka aika on edelleen kriittinen. Vasta muutama tyyppi on rokotettu, joten se ei vaikuta vielä kokonaisuuteen. Kesään asti voidaan joutua vielä kärvistelemään. Nyt olisi tärkeää, että jaksettaisiin tämä loppukiri kunnialla maaliin.
HILTUNEN: Väsymystä on näkynyt. Ihmiset ovat ohjeista huolimatta matkustaneet esimerkiksi jouluna ja korona on levinnyt. Porukka alkaa jo lipsua, mutta kannustaisin jaksamaan vielä vähän aikaa. Eivät nämä rajoitukset nyt ihan mahdottomia ole. Viime metrit kannataa nyt tsempata.
Rajoituksia tarvitaan yhä keväällä, vaikka väestön laajamittainen rokottaminen käynnistyy. Miten rajoituksista pitäisi kertoa kansalaisille, jotta niitä noudatettaisiin?
Frank Martela koosti tutkijaryhmän kanssa joulukuussa 13:sta kohdan ohjeet, miten koronarajoituksista pitäisi viestiä, jotta ihmiset saataisiin noudattamaan niitä.
MARTELA: Rajoitusten noudattamisen pitää perustua ihmisten vapaaehtoiseen haluun. Useimpia rajoituksia ei pysty pakottamaan ulkoapäin, joten niiden seuraamiseen pitää olla vahva sisäinen motivaatio. Sitä voi synnyttää esimerkiksi muistuttamalla taustalla olevista tärkeistä arvoista: miksi näin toiminen on arvokasta, ketä rajoituksilla suojellaan ja ketä pystyy auttamaan noudattamalla rajoituksia. Viestimällä, että kyse ei ole vain sinusta vaan siitä, mitä pystymme tekemään yhdessä ja miten suojaamme toisiamme, erityisesti riskiryhmäläisiä.
Viranomaisten on tärkeä perustella päätökset hyvin seikkaperäisesti, ettei ihmisille tule sellainen olo, että ylhäältä päin vain käsketään. Ihmisille pitäisi tulla tunne, että heitä kohdellaan itsenäisinä vastuullisina olentoina, jotka kykenevät tekemään järkeviä ratkaisuja. Heille on kerrottava syyt, miksi näin on järkevää toimia, esimerkiksi mihin tieteelliseen tietoon rajoitusten tehokkuus perustuu.
Viestinnässä tarvitaan järkisyiden lisäksi myös tunnetta. On tärkeää tarjota riittävästi järkiperusteita, mutta vedota samaan aikaan ihmisten arvoihin ja heille tärkeisiin asioihin. Muistuttaa ihmisiä, mitä hyvää he pystyvät tekemään noudattamalla rajoituksia. Näiden yhteisvaikutuksella ihmiset voidaan saada toimimaan vastuullisesti.
Hallitus miettii parhaillaan koronarokotuksia koskevaa viestintäkampanjaa. Miten kannustaisit ihmisiä ottamaan rokotteen?
MARTELA: Kertoisin, että olemme tässä samassa veneessä ja tuemme toisiamme. Se, miten minä käyttäydyn, vaikuttaa siihen miten riskiryhmät, yhteiskunta ja talous tästä tilanteessa selviävät. Rokote pelastaa ihmishenkiä, on ihmisten terveyden ja elinkeinon kannalta hyvä asia. Rokote on paras tapa päästä takaisin siihen normaaliin elämään, jota kaikki ovat jo varmasti kaivanneet. Jos rokotteen ottamisesta tekee hankalan asian, pandemia pysyy seuramme huomattavasti pidemmän ajan. On siis meidän kaikkien käytöksestä kiinni, miten nopeasti pääsemme taas normaaliin tilaan. Tämän takia on arvokasta ottaa rokote mahdollisimman nopeasti.
HILTUNEN: Toisin esiin enemmän faktoja: miksi rokotetta tarvitaan ja miten vaikea tauti Covid on. Kaksi ystävääni sairastui keväällä ja on tuurista kiinni, miten vakavan taudin saa. Vaikka ihminen pääsisi yli akuuttivaiheesta, hän voi menettää työkykynsä pitkäksi aikaa. Toinen ystävistäni on edelleen sairauslomalla.
Turhanpäiväinen haihattelu tai piikkien näyttäminen ei toimi – kampanjaväki pohtii, millainen viesti saisi epäilevät suomalaiset ottamaan koronarokotteen
Osa ihmisistä empii rokotteen ottamista tai on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa, ettei aio sitä eri syistä ottaa.
HILTUNEN: Toivoisin medialta, ettei yksittäisten julkkisten tai urheilijoiden mielipiteitä nostettaisi esiin, koska he eivät ole alan asiantuntijoita. Rokotteista esitetään pahimmillaan aika hurjiakin väitteitä. Sosiaalisessa mediassa yksittäiset kuplat nousevat liiaksi esiin siihen nähden kuinka laajaa rokotevastaisuus lopulta on. Suomessa on kuitenkin paljon koulutettuja tolkun ihmisiä. Uskon, että moni ottaa rokotteen.
MARTELA: Sosiaalisessa mediassa esiintyvä vastarinta on sellaista myrskyä vesilasissa. Somessa marginaaliryhmien huutajat pääsevät isoon rooliin. Sieltä ei saa selville, mikä on kansan syvien rivien mielipide. Tästä syystä en laittaisi liikaa painoa siihen, mitä sosiaalisessa mediassa sanotaan. Tutkimusten mukaan suomalaisten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on pysynyt koronakriisin ajan korkealla tasolla ja suomalaisten viranomaisten koronaviestintä on onnistunut kohtuullisen hyvin. Toki kaikenlaisia pieniä kauneusvirheitä on ollut.
Onko pandemia muuttanut suomalaisten suhtautumista kuolemaan?
MARTELA: Korona on nostanut kuoleman varmasti taas tapetille. Se on nykyisin marginaalissa oleva aihe, jota vähän vältellään länsimaisissa yhteiskunnissa. Tartuntataudin takia ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi kuoleman mahdollisuudesta ja arvaamattomuudesta ja joutuneet varautumaan siihen henkisesti.
Terve, nuori ihminen ei mieti kuolemaa, koska se tuntuu niin kaukaiselta. Tietyllä tapaa sitä pitää itseään kuolemattomana. Moni ihminen on nyt koronan myötä herännyt siihen, että se tulee jossain vaiheessa myös omalle kohdalle. Tämä aika on herättänyt ihmiset pohtimaan, mitkä ovat niitä itselle arvokkaita asioita, joita haluaa loppuelämänsä aikana toteuttaa.
HILTUNEN: Täytyy muistaa, ettei Suomessa ole ollut massakuolemia kuten monissa muissa maissa. Esimerkiksi Brasilian Manauksessa on kuollut valtava määrä ihmisiä koronaan ja heitä oli haudattu joukkohautoihin. Tällaisissa paikoissa kuolema tulee paljon lähemmäksi ja konkretisoituu. Olemme Suomessa onneksi säästyneet suurilta joukkohautaamisilta. Hoitokodeissa on toki ollut ikäviä tautiryppäitä, mutta ne eivät ole olleet ihmisille niin näkyviä.
Milloin koronapandemia päättyy?
MARTELA: Pandemia päättyy ihmisten mielissä siinä vaiheessa, kun he eivät enää mieti sosiaalisten kontaktien rajoituksia. Tämä vaatii tietysti sen, että taudin fyysinen uhka on voitettu. Ihmisillä pitää olla tarpeeksi turvallinen olo, että voi olla paikassa, jossa on paljon muita ihmisiä. Kun ihmisillä on sellainen olo, pandemian voi sanoa päättyneen.
Miten jatketaan koronakriisin jälkeen eteenpäin?
HILTUNEN: Kun elämässä tapahtuu ikäviä, traagisia asioita, on parikin vaihtoehtoa. Voi jäädä miettimään asioita ja katkeroitua tai lähteä eteenpäin ja miettiä mitä näistä asioista voi oppia. Suosittelen jälkimmäistä vaihtoehtoa. Korona voi olla sairastumiseen, tulojen menettämiseen tai mielenterveyteen liittyvä tragedia. Silloin kun tragedia on päällä, se kärsitään, itketään ja surraan, mutta toivon, että ihmiset löytäisivät sen jälkeen sen pilven kultareunan ja uskaltaisivat ajatella tulevaisuutta. Jos tilanteessa ei ole kultareunusta, se on parempi maalata itse. Kannustan siihen, ettei kukaan jää suremaan pitkäksi aikaa vaan lähtee positiivisin mielin kohti tulevaisuutta.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.
Lue lisää:
Joka neljäs suomalainen aikoo matkustaa ulkomaille heti, kun korona sallii – Kahdeksan vuotta Malagassa talvehtinut Tapio Ertman kaipaa Espanjan valoon
Ekonomistit katsoivat vuotta 2021 kristallipalloistaan: Rokotusten onnistuminen ratkaisee, onko talouden suunta ylös vai alas
”Toivoa, turhautumista ja normaalin kesän odotusta” – sosiologi ja sosiaalipsykologi arvioivat, miten uuden vuoden arki alkaa
Lue tästä tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.