Kun kotkalainen Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa, 63, kotiutui maaliskuun puolivälin tienoilla lomamatkaltaan Meksikosta, palasi hän täysin toisenlaiseen Suomeen kuin mistä oli lähtenyt.
Koronan suhteen oli jo täysi rähinä päällä, kuten Mäntymaa itse kuvailee. Loman jälkeiset pari viikkoa Mäntymaa teki etätöitä karanteenissa. Päivät täyttyivät koronasta.
Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki ja terveydenhuollossa voimavarat keskitettiin pandemian hoitoon.
– Ajatukset keskittyivät vain toimintaan, ajan tasalla pysymiseen ja työntekoon. Hirveän paljon muuta ei tarvinnut ajatellakaan, koska liikkuminen työn ulkopuolella oli aika vähäistä, kertoo Mäntymaa.
Maaliskuuta seuranneet kuukaudet ovat olleet kuin vuoristorataa. Huhtikuu näytti, ettei tilanne olisikaan niin paha kuin aluksi arveltiin. Kesää vietettiin Kymenlaaksossa lähes ilman todettuja koronatartuntoja.
Syyskuussa tartuntojen määrä alkoi jälleen kasvaa. Marraskuun lopussa koronaepidemian todettiin siirtyneen Kymenlaaksossa leviämisvaiheeseen ja käyttöön otettiin tiukkoja rajoituksia.
Marja-Liisa Mäntymaan nimi ja kasvot ovat tulleet tutuksi viimeistään tänä syksynä kymenlaaksolaisille. Koronatiedottaminen on henkilöitynyt vahvasti Mäntymaahan.
– Toivon, että jonain aamuna, kun juon aamukahvia tai -teetä, radiossa olisi muitakin uutisaiheita kuin korona ja johtajaylilääkärin lausumat, Mäntymaa heittää.
Koronaa ratkotaan unissa
Kotkasta löytyy mielenkiintoisia paikkoja. Tämä on käynyt Marja-Liisaa Mäntymaalle selväksi viime kuukausien aikana, jotka hän on viettänyt erityisen tiiviisti asuinkaupungissaan.
Myös Mäntymaan vapaa-ajanvietto on muuttunut koronan takia: matkat Kotkan ulkopuolelle ovat jääneet, myös kulttuuririennot putosivat pois ohjelmasta jo ennen koronan leviämisvaihetta.
– Lähikävelypolut ovat tulleet tavallistakin tutuimmiksi. Uusiakin polkuja on löytynyt paikoista, jotka kuvittelin tuntevani, Mäntymaa kertoo.
Toisaalta vapaa-aikaa ylipäätään on johtajaylilääkärillä ollut koronaepidemian alettua vähemmän. Mäntymaa arvioi, että työtunteja kertyy päivittäin 2–3 tuntia tavallista enemmän.
Jäljellä olevalla vapaa-ajallakaan johtajaylilääkäri ei malta olla tarkastamatta työpuhelinta, jos se alkaa kilahdella sähköpostin merkiksi. Puhelin myös soi viikonloppuisin.
Eikä korona jätä rauhaan aina yölläkään.
– Koronaa on ratkottu yöunissakin tavalla tai toisella.
“Toinen aalto puraisi kovaa”
Viime keväänä, kun valmiuslaki oli käytössä, koko maassa noudatettiin samoja määräyksiä ja ohjeita. Syksyllä tilanne muuttui, kun kunkin alueen piti päättää tarvittavista toimenpiteistä itse.
Kymenlaaksossa toistaiseksi kovin paikka oli vajaa kuukausi sitten. Silloin paikallinen koronakoordinaatioryhmä totesi, että maakunta on koronan leviämisvaiheessa. Se on kolmiasteisen portaikon korkein luokitus.
– Samaan aikaan sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita oli enemmän kuin keväällä missään vaiheessa. Silloin kyllä huolestutti ja mietitytti, että mihin tässä vielä joudutaan, johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa kuvailee.
Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä kasvoi ennen joulua. Joulun jälkeisenä tiistaina sairaalahoidossa oli kahdeksan koronapotilasta.
– Toinen aalto todella tuli ja puraisi aika kovaa, Mäntymaa sanoo.
Mäntymaa arvioi, että kesän rauhallisena aikana maakunnassa oltiin turhankin positiivisissa tunnelmissa. Mäntymaa pohtii, olisivatko tiukemmat rajoitukset pitäneet olla voimassa jo viikkoa tai kahta aiemmin. Toisaalta alueellinen päätöksenteko on vaatinut myös opettelua.
– Pitää oppia tulevaisuutta varten, että näkisi entistä herkemmin merkkejä, jotka edelsivät leviämisvaihetta.
Yhteinen huoli
Jotain merkittävää on tulossa.
Sellainen olo Marja-Liisa Mäntymaalla on ollut. Olotila liittyy siihen, että koronarokotukset ovat käynnistyneet.
Koronarokote ei kuitenkaan ratkaise pandemiaa hetkessä. Suosituksia ja rajoituksia on jaksettava noudattaa vielä useiden kuukausien ajan.
– Korona on pahimmillaan erittäin vaikea tauti. Siihen liittyy kuolleisuutta, ja hoitoon joutunut koronapotilas on iso rasitus terveydenhuollolle, Mäntymaa muistuttaa.
Johtajaylilääkärin puheessa kuuluu huoli taudin vakavuudesta. Vaikeidenkin päätösten tekeminen on sikäli helppoa, että muuta vaihtoehtoa ei ole: korona on saatava taittumaan. Se myös palkitsee, kun huomaa, että asioihin pystytään vaikuttamaan.
Koronakoordinaatioryhmässä, johon kuuluu sairaanhoitopiirin lisäksi esimerkiksi kuntien edustajia, Mäntymaa on huomannut, miten monia erilaisia yhteistyötä tekeviä tahoja vaaditaan koronan hillitsemiseksi.
Aikaa löhöilylle
Mäntymaan omalla kohdalla asiat, jotka alun perin saivat hänet kiinnostumaan lääkärin ammatista, ovat päteneet myös koronaepidemian aikana.
– Kiinnostus uusiin asioihin ja ammattiin, jossa rutiinit ovat hyvästä. Koko ajan on kuitenkin myös sopeuduttava uuteen tietoon ja tilannekuvaan sekä tehtävä tarvittaessa nopeasti päätöksiä.
Mutta mistä johtajaylilääkäri löytää oman jaksamisensa jatkaa työtä epidemian taittamiseksi ja rajoitusten noudattamiseksi? Vastaus kuuluu, että normaalista arkielämästä.
– Löhötäkin saa, mutta varsinkin Kotkan Langinkosken ympäristössä on aika mukavia paikkoja käydä kävelemässä. Päiväkin pitenee pikkuhiljaa niin, että näkee kävellä muutenkin kuin otsalampun valossa, kertoo Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.
Lue lisää: Koronarokotukset käynnistyvät Kymenlaaksossa tänään – ensimmäisestä erästä rokotteen saa sata ihmistä
Lue lisää: Sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrä kasvaa Kymenlaaksossa – johtajaylilääkäri: "Sairaalapaikat saadaan kyllä riittämään"
Lue lisää: Leviämisvaiheessa olevaan Kymenlaaksoon uusia rajoituksia – johtajaylilääkäri: "Koronan nujertaminen vaatii talvisodan henkeä"
Lue lisää: Kymenlaakson koronarajoitukset ovat saamassa jatkoa 10. tammikuuta asti – Kymsote suosittelee joulunviettoa pienellä porukalla
Lue lisää: Johtajaylilääkäri ei jäänyt odottamaan virallista linjausta – kirjoitti kirjeen, jossa vetoaa kasvomaskien puolesta: "Toivomme, että kaikki tekisivät osansa"