Sairaalat varautuvat parhaillaan rokottamaan henkilökuntaansa. Oman sivujuonteensa tähän tekee se, että rokotteesta voi tulla sivuoireita kuten muistakin rokotteista. Tästä syystä se voi aiheuttaa lyhytkestoisia sairauslomia.

Etenkin mahdollinen kuumepiikki voi aiheuttaa päänvaivaa terveydenhoidossa, koska silloin ei voi tulla töihin. Rokotusten pitäisi alkaa pian Suomessa.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi tänään tiistaina, että Suomella on osto-oikeus seitsemään eri rokotteeseen. Niistä ensimmäistä eli Pfizerin ja BionTechin rokotteen ensimmäistä erää odotetaan Suomeen tapaninpäivänä. Ensimmäisenä rokotteen saavat koronapotilaita hoitava hoitohenkilökunta sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kertoi maanantaina, että Euroopan lääkevirasto on suositellut myyntiluvan antamista BioNTechin ja Pfizerin kehittämälle koronarokotteelle. Euroopan komissio antoi myyntiluvan maanantaina.

Kliiniset tutkimukset osoittivat, että rokotteen tehokkuus on noin 95-prosenttinen. Rokote annetaan kahtena annoksena, ja rokotusten välillä pitää olla 21 päivää.

Rokotetutkimuskeskus: Valtaosalle ei tule oireita

Rokotteen haittavaikutuksista suurin osa on Fimean mukaan lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi rokotuskohdan reaktioita, kuten punotusta ja turvotusta, sekä kuumeen nousua, päänsärkyä, lihas- ja nivelsärkyä.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että valtaosalle tällaisia oireita ei tule. Hän pitää kuitenkin järkevänä, jos samalla kriittisellä osastolla olevia ei rokoteta samana päivänä.

– Kuumetta tulee joillekin, se on sangen yleinen, mutta valtaosalle sitä ei tule. Ihan samana päivänä ei kannata rokottaa kaikkia, jos on kyse kriittisistä toiminnoista.

Vastaavia oireita voi tulla tai olla tulematta myös muista rokotteista, eli se ei ole sikäli kummallista.

– Nämä kaikki (oireet) ovat merkkejä siitä, että rokote aiheuttaa halutun puolustusreaktion. Jos oireita ei tule, se ei tarkoita, etteikö rokote toimisi, Rämet sanoo.

Kuumepiikistä kertoo myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek Lääkärilehdessä.

– Tiedämme, että Pziferin rokote aiheuttaa aika voimakkaan paikallisen turvotus-, kuumotus- ja punoitusreaktion, johon saattaa liittyä kuumepiikki. Reaktio on kuitenkin hoidettavissa kuumelääkkeillä ja ohimenevä, Nohynek kertoi.

Sairaalat porrastavat rokottamista

HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka suurelle osalle rokotteesta tulee reaktioita. Hänen oma oletuksensa on, että jälkimmäinen rokote voi aiheuttaa enemmän reaktioita kuin ensimmäinen.

Sairaala joutuu Järvisen mukaan ottamaan huomioon rokotereaktiot, ettei käy niin, että henkilökunnan riittävyydestä tulee ongelma lyhyiden sairaslomien takia. Todennäköisesti rokotteiden antamista porrastetaan tästä syystä.

– Koko osastoa ei rokoteta kerralla, Järvinen arvioi.

Sama suunnitelma on myös esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Johtajaylilääkäri Juhani Sand sanoo, että koko yksikköä ei pistetä kerralla.

Pirkanmaalla rokotteiden pistämisen on ennakoitu alkavan sunnuntaina.

Hyvä uutinen on se, että Järvisen mukaan rokote ei anna positiivista koronatestiä. Myös tästä olisi voinut tulla ylimääräistä rumbaa terveydenhoitohenkilökunnalle.

Mika Rämetin käsitys on myös se, että koronatesteissä ei pitäisi tulla positiivista tulosta rokotteen vuoksi.

Aiotko ottaa koronarokotteen? Voit keskustella aiheesta 23.12. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Euroopan komissio antoi myyntiluvan ensimmäiselle koronarokotteelle – valtioneuvosto vuorossa huomenna

Kuinka pitkään koronarokote toimii? Voiko D-vitamiinilla ehkäistä infektiota? Asiantuntijat vastasivat 14 kysymykseen viruksesta ja rokotteista