Vuoden 2020 alussa koronavirus tuntui kaukaiselta ajatukselta.
Etelä-Pohjanmaalla uutisoitiin tammikuun alussa influenssakauden huipusta ja Seinäjoen keskustan hiljaisuudesta Ideaparkin tulon jälkeen.
Koronavirus levisi jo ulkomailla, mutta Suomen ensimmäistä tapausta saatiin odottaa tammikuun lopulle, jolloin koronapositiiviseksi todettiin Lapissa lomalla oleva kiinalainen turisti.
Tammikuun lopulla alettiin myös Pohjanmaalla varautua virukseen. Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelevista kiinalaisista neljä kutsuttiin varmuuden vuoksi terveystarkastukseen. Opiskelijat tarkastettiin, koska he ovat olleet Wuhanin alueella joululomalla.
Myös ulkomailla helmikuussa olleet pohjalaiset pääsivät kokemaan hotellikaranteeneja.
Ensimmäinen pohjalaiskuntien koronavirusepäillyt todettiin maaliskuun alussa Vaasassa. Pohjois-Italiassa matkustaneilla seitsemällä epäiltiin tartuntaa, mutta testit osoittautuivat negatiivisiksi.
Kauaa ei tarvinnut ensimmäistä vahvistettua tartuntaa kuitenkaan odottaa.
Ensimmäiset tartunnat maaliskuussa
Ensimmäinen koronavirustartunta pohjalaiskunnista varmistui keskiviikkona 11.3.2020 Seinäjoen keskussairaalassa otetusta näytteestä. Tartunta todettiin työikäisellä miehellä, joka oli palannut Pohjois-Italian matkalta.
Vaasan sairaanhoitopiirin ensimmäinen tartunta todettiin 13.3. ja Keski-Pohjanmaan 14.3.
Tartuntamäärät sairaanhoitopiireissä kasvoivat vuoden edetessä.
Koronavirus sulki kouluja maaliskuussa ja pakotti monet koululaiset etäopetukseen. Järjestämisessä riitti haasteita ja huoli esimerkiksi pudokkaista kasvoi.
Lastensuojeluilmoituksia ja yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen kirjattiin esimerkiksi Seinäjoella kevään aikana enemmän kuin muina vuosina. Ruoka-avun jakelu jouduttiin monin paikoin keskeyttämään.
Kokoontumisrajoitukset olivat tiukat: korona pakotti keväällä 70-vuotiaat pysymään kodeissaan, perui häitä ja ylioppilasjuhlia.
Erityisesti nuoret kapinoivat tiukkoja kokoontumisrajoituksia järjestämällä automiittejä ympäri pohjalaiskuntia. Yle kävi seuraamassa automiittiä huhtikuussa Vaasassa.
Koronan hiljentämä talous
Koronaviruksellä oli suuret vaikutukset alueen yritysten toimintaan.
Maaliskuun alussa Italialaiseen Prima Industrie -konserniin kuuluva ohutlevytekniikkayritys Finn-Power Oy joutui etsimään uusia toimittajia osille. Wärtsilällä koronavirustilanne hankaloitti puolestaan tehdashyväksyntätestauksia.
Huoli tehtaiden työntekijöiden koronatartunnoista ja sitä kautta koronan leviämisestä työntekijöiden keskuudessa oli monissa tehtaissa suurta.
ABB aloitti toukokuussa kuumemittaukset. Mittauksilla pyrittiin ehkäisemään koronaviruksen leviäminen. Wärtsilä Finland Oy torjui tautia ennaltaehkäisevin keinoin. Wärtsilän Vaasan yksiköissä pyrittiin huomioimaan tämä turvaväleillä ja suojamaskeilla.
Moni yritys käynnisty yt-neuvotteluprosessiin, muun muassa Ilkka-Yhtymä, Altia, Finn-Power ja Wärtsilä. Lomautukset uhkasivat keväällä kymmeniä tuhansia.
Työvoimankin saaminen Suomeen oli haasteellista. Mustasaarelainen Marja Bothnia Berries jännitti heinäkuussa saavatko thaimaalaiset marjanpoimijat tulla Suomeen. Yritykselle oli tulossa lähes kuusisataa poimijaa, jotka pääsivät lopulta töihin.
Myös kunnat joutuivat ahtaalle. Kokkola aloitti maaliskuun lopulla yt-neuvottelut lomautuksista, saman teki myös Vaasa syyskuussa.
Korona synkisti monen yrittäjän mielen. Pitkän linjan metalliyrittäjä polkaisi pystyyn vertaistukipuhelimen, jotta olisi joku, kenelle ongelmista puhua.
Mukautumista uuteen
Koronavirus on vaatinut yrityksiltä sopeutumista ja jopa toimintatapojen muuttamista.
Orapac Oravaisissa ryhtyi valmistamaan suojavisiirejä, joita tarvitaan koronatartuntoja testattaessa sairaaloissa. Sangat, joihin Oravaisissa valmistetut kalvot kiinnitetään, tehdään puolestaan Prevex Oy:lla Uudessakaarlepyyssä. Pietarsaarelainen SMK Design taas valmisti muutamassa vuorokaudessa lähes 2000 roiskesuojaa myymäläketjujen kassoille.
Altian Koskenkorvan tehdas alkoi maaliskuussa tuottaa etanolia yötä päivää ja tuotanto päätyi käsidesipulloihin. Samaan ratkaisun teki myös Kyrö Distillery.
Myös Kauhavalla toimiva kasvis- ja juurestuotteita valmistava Domretor joutui sopeutumaan nopeisiin muutoksiin koronaviruspandemian alettua. Yhtiö valmisti sopimusvalmistajana valmisruokaa ja puolivalmisteita suurille ruokataloille.
Kulttuurin ja tapahtumien vaikea vuosi
Kesätapahtumien järjestäjät seurasivat herkeämättä kevään ajan valtiovallan päätöksiä ja koronavirustartuntojen kasvua. Tapahtumien markkinointiin oli satsattu ja joissakin tapauksissa esiintyjillekin maksettu.
Muun muassa Provinssi ja Tangomarkkinat sekä Kauhavan herättäjäjuhlat peruuntuivat tiukkojen kokoontumisrajoituksien vuoksi.
Vaasa Festival ja Vauhtiajot järjestettiin, mutta keskustelua “koronalingoista” riitti. Seinäjoen Vauhtiajoilla Avi joutui puuttumaan järjestelyihin. Sosiaalisessa mediassa levisi kuvia tiiviisti pakkautuneesta yleisöstä.
Yhtään tapahtumiin liittyviä koronavirustartuntoja ei kuitenkaan todettu.
Kohua herätti lokakuussa myös Lapuan Latosaaren Teflon Brothersin keikka, jossa koronalle altistui satoja. Tästäkin selvittiin säikähdyksellä.
Kokkolalle vuosi 2020 olisi ollut merkittävä. Koronavirus sotki kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden juhlinnan. Suurin osa tapahtumista jouduttiin perumaan.
Urheiluseurat joutuivat kokoontumisrajoituksien vuoksi keskeyttämään sarjoja. Myös pelaajien altistumiset siirtelivät otteluita jääkiekossa, koripallossa ja salibandyssä. Talous joutui monissa seuroissa koetukselle. Osa seuroista haki piristystä talouteen kalentereiden avulla.
Monet ovat toteuttaneet tapahtumia vuoden aikana etänä. Myös Yle lähetti monia konsertteja Yle Areenassa.
Yle Pohjanmaa esitti muun muassa haitaristi Antti Paalasen ja Human Design-yhtyeen konsertit.
Keväällä ihmiset innostuivat ulkoilemisesta ja kalastamisesta, matkailuautojen menekki kasvoi ja leirintäalueet täyttyivät. Myös palapelit innostivat suomalaisia.
Suomen koronapääkaupunki
Kesällä koronatartuntoja oli vähemmän, mutta loppukesästä ja syksyllä tilanne paheni. Sairaanhoitopiirit alkoivat antaa suosituksia, jotta pääkaupunkiseudulle ei matkustettaisi.
Vaasassa koronavirus levisi nuorten keskuudessa muun muassa yökerhoissa ja pubeissa. Vaasan kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Heikki Kaukoranta kutsuikin vaasalaista Old Irish Pubia “pohjalaiseksi viruslingoksi”.
Kaukorannan nimi esiintyi vuoden 2020 keväästä lähtien lähes päivittäin mediassa. Korona teki vaasalaislääkäristä julkkiksen – Kaukoranta kritisoi vuoden aikana useasti Suomen koronatoimia ja haaveili orkesteriharjoituksista pandemian jälkeen.
Vaasan yliopisto keskeytti syyskuussa lähiopetuksen muun muassa joukkoaltistuksen vuoksi ja kaikki opetus siirtyi etäopetukseen.
Lokakuun alussa koronaviruksen tartuntaketjuja ei pystytty enää varmistamaan Vaasassa. 2. lokakuuta Vaasan sairaanhoitopiirissä siirryttiin kiihtymisvaiheeseen, 4.10 oltiin jo lähellä leviämisvaihetta.
Pian Vaasa tunnettiinkin Suomen koronapääkaupunkina. Kaksi viikkoa ja yli 200 tartuntaa opiskelijoilla – kirjoitimme artikkelin, jossa seurataan päivä päivältä, miten koronatilanne räjähti maan pahimmaksi.
Kaupungin markkinointitiimillä oli huonoa onnea, sillä Vaasa kertoi pyrkivänsä maailman onnellisimmaksi kaupungiksi vain päivää ennen kuin korona räjähti.
Opiskelijajärjestöt huolestuivat koronakaranteeniin joutuneista nuorista Vaasassa. Hätäavuksi perustettiin verkkokauppa, josta ostoksia karanteenissa oleville kuljettivat vapaaehtoiset.
Lokakuun lopulla Vaasassa pelättiin koronatartuntojen leviämistä hoitokoteihin, kun hoitokodin 10 asukkaasta kahdeksan sairastui koronaan.
Keski-Pohjanmaalla koronavirus pysyi aioissa kevään ja kesän aikana, mutta marraskuun loppupuolella maakunta siirtyi myös koronan kiihtymisvaiheeseen.
Samaan aikaan Etelä-Pohjanmaan tartuntamäärät kasvoivat uudelleen kiihtymisvaiheen tasolle. Alueella käynnistyi koronaviruksen toinen aalto.
Sairaanhoitopiirit ja valtio ovat yrittäneet suitsia rajoituksilla ja puheillaan ihmisten liikkumista. Koronaväsymystä oli havaittavissa. Vaasassa esimerkiksi maskinkäyttö alkoi unohtua joulukuussa.
Liekö oli monella joululahjat hankkimatta, sillä Black Friday -tapahtumassa tapahtui Seinäjoella korona-altistuminen. Tapahtumassa oli tungosta heti keskiyöllä kauppakeskuksen ovien avautumisen aikaan. Kauppakeskuksen mukaan kello 00-02 välisenä aikana Ideaparkissa on vieraillut vajaat 500 henkilöä.
Siitoskettujen vientiyritys kuohutti
Turkistarhoista uutisoitiin vuonna 2020 monesta eri kulmasta. Tammikuusta Sveitsin yleisradioyhtiö SRF julkaisi suomalaisen turkistarhauksen epäkohtiin pureutuvan dokumentin. Kahdenkymmenen minuutin mittaisessa dokumentissa vierailtiin useammalla pohjalaisilla turkistiloilla.
Tammikuun puolivälissä seurattiin mielenkiintoista tapausta, jossa turkistarhaajat kokoontuivat Kokkolassa estämään elävien turkissiitoskettujen kuljetuksen Kiinaan.
Useamman päivän ajan kestänyt protesti parin tuhannen siniketun kuljetusten estämiseksi Kokkolasta Kiinaan onnistui ja eläinkuljetusautot lähtivät tyhjinä.
Pian kuljetusselkkauksen jälkeen kruunupyyläinen turkisrehun valmistaja Terjärv Frys irtisanoi rehusopimuksen JP Turkiksen kanssa.
Tarhalla yrittäjä joutui pakkoratkaisun eteen. Kettujen lopettaminen aloitettiin helmikuun puolivälissä, sillä yrittäjä ei pystynyt ruokkimaan niitä. Kaikkia eläimiä ei kuitenkaan lopetettu, sillä huhtikuussa yrittäjää epäiltiin törkeästä eläinsuojelurikosesta eläinten ollessa viikkoja ilman ruokaa ja vettä.
Eläviä kettuja on viety säännöllisesti Kiinaan koko 2000-luvun ajan – yhteistyö pahimman kilpailijan kanssa on turkisalalle kipeä ja kimurantti asia.
Myös koronavirus vaikutti turkistuotantoon. Helmikuussa Kansainvälinen turkishuutokauppayhtiö Saga Furs siirsi maaliskuun huutokauppaa koronaepidemian takia, sillä ostajat eivät päässeet matkustamaan.
Uusia huolestuttavia uutisia saatiin Hollannista huhtikuussa, kun minkeillä todettiin koronaa. Marraskuussa Suomalaisilla minkkitarhoilla aloitetaan tehotestaukset koronaviruksen varalta ja testaukseen valittiin kolmisenkymmentä tarhaa Pohjanmaalta.
Ylellä pohdittiin vuoden aikana turkistarhauksen loppumisen vaikutuksia. Instagramiin tarhansa arkea kuvaavalle Sari Koskiselle se tarkoittaisi koko perheen elämäntyön katoamista.
Ähtärin eläinpuistossa vaiherikas vuosi
Ähtärin eläinpuiston vuosi käynnistyi majavaperheen pakoa selvitellessä. Jo edelliskeväästä lähtien karkuteillä ollutta pesuetta yritettiin ottaa kiinni, mutta karkulaisten kiinniottaminen oli pieni harmi.
Ähtärin eläinpuistossa koettiin vuoden aikana useammat yt-neuvottelut. Ensimmäiset niistä käytiin jo tammikuussa ja tavoitteena oli saada aikaan 700 000 euron vuotuisat säästöt. Neuvottelut päättyivät kolmen henkilön irtisanomiseen ja yhden henkilön työsuhteen osa-aikaistamiseen. Maaliskuussa edessä olivat seuraavat yt-neuvottelut, kun koronavirus ja poikkeusolot sulkivat eläinpuiston asiakkailta. Viimeisimmät yt-neuvottelut käytiin marraskuussa.
Huonoja uutisia riitti.
Kesäkuussa Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kolme Ähtärin kaupungin tekemää valitusta hallinto-oikeuden eläinpuisto-päätöksistä. Ähtäri ei olisi saanut myöntää yli 17 miljoonan euron takauksia hankkeille. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan kunnan saamat vastavakuudet eivät olleet riittävät ja riski oli liian suuri. Jopa pandojen palauttamisesta Kiinaan puhuttiin.
Ähtärin eläinpuiston rahoitustilanne mutkistui entisestään, kun kaupunkia ei hyväksytty takaajaksi.
Ehti eläinpuisto vaihtaa vuoden aikana myös johtoporrastaankin vuoden aikana ja hallituksen puheenjohtajasta Arja Väliahosta tuli uusi toimitusjohtaja.
Keväällä Eläinpuiston pandalassa seurattiin tiiviisti naaraspanda-Lumin hormonitoimintaa. Lumilta otettiin päivittäin virtsanäyte siltä varalta, että sen ensimmäinen kunnollinen kiima käynnistyisi.
Pandojen ensimmäinen kiima meni kuitenkin leikkimiseksi – pentuja ei siis syntynyt, mutta tärkeää tietoa kerättiin.
Lumi-panda ainakin osoitti syyskuussa äidinvaistojensa heränneen, sillä panda uurasti öisin rakentamalla pesää. Naaraspanda kun luuli olevansa raskaana.
Soinin rinnekiista
Soinin kunta teki uuden rinneyrittäjän Erämaan Elämyskeskuksen kanssa suurin odotuksin kymmenen vuoden sopimuksen arvaamatta, mihin se johtaa. Kausi alkoi vuoden 2019 joulukuussa ja vaikeudet näkyivät jo muutamassa viikossa.
Tammikuussa kunnanhallitus keskusteli yrittäjän suurista vaatimuksista kokouksessaan.
Helmikuussa kunta halusi jo irti sopimuksesta, yrittäjän mielestä kunta oli velkaa hänelle 4,3 miljoonaa euroa.
Laskettelukeskuksessa järjestettiin helmikuussa avoin keskustelutilaisuus laskettelurinteen kehittämisestä ja kehittämissuunnitelmista kiinnostuneille.
Tilaisuus kiinnosti niin paljon, että rinnekahvio täyttyi yleisöstä ja tunteetkin kuumenivat. Tämä ei kuitenkaan tilannetta rauhoittanut. Kunta päätyi helmikuun lopussa purkamaan sopimuksen rinneyrittäjän kanssa.
Huhtikuun lopussa Erämaan Elämyskeskus ilmoitti vievänsä Soinin rinnekiistan käräjille. Rinnekiistan ensimmäinen erä meni kunnalle, kun hallinto-oikeus ei tutkinut rinneyrittäjän valitusta ja vahingonkorvausasiat kaatuivat käräjäoikeudessa. Joulukuussa Vaasan hovioikeus kuitenkin keskeytti rinneyrittäjän häädön Vuorenmaalta.
Syyskuussa rinneyrittäjä sai vankeustuomion törkeästä vakuutuspetoksesta. Syyte liittyy hänen aikaisempaan liiketoimintaansa Etelä-Suomessa.
Merenkurkun liikenne
Vaikka koronaviruksen myötä Merenkurkun laivaliikenteessä matkustajat vaihtuivat rahtiin, edistyi uuden laivan valmistus Raumalla.
Wasalinen uuden aluksen Aurora Botnian kölinlasku tapahtui helmikuun puolivälissä. Kyseessä on laivanrakennuksessa merkittävä virstanpylväs, sillä laiva tuolloin alkoi näyttää laivalta.
Syyskuussa Aurora Botnia laskettiin vesille Rauma Marine Constructionsin telakalla.
Yle näytti vesillelaskutilaisuuden suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Vesillelaskupäivänä projektin osapuolet kehuivat yhteistyön sujuvuutta, vaikka koronan takia olosuhteet ovat olleet poikkeukselliset.
Laivan on tarkoitus seilata Vaasan ja Uumajan väliä vapusta 2021 alkaen. Vaasan satamassakin ryhdyttiin joulukuussa valmistautumaan uuden laivan tuloon. 12 miljoonan euron laituri rakennetaan vastaamaan Merenkurkun uuden laivan vaatimuksia.
Keskusteluun nousi jälleen tänä vuonna Vaasan ja Uumajan välille rakentuva silta, josta on haaveiltu vuosikymmeniä. Nyt uutta potkua haaveiluun tuli, kun lapualaislähtöinen diplomi-insinööri Antti Talvitie ja tekniikan tohtori Esa Eranti tekivät sillasta uudet laskelmat.
Nämäkin asiat tapahtuivat: