Jo neljä arabimaata on muutamassa kuukaudessa ilmoittanut suhteiden normalisoinnista Israelin kanssa.

Viimeksi mukaan tulivat Sudan ja Marokko loka- ja joulukuussa.

Ensimmäisinä sopimuksista ilmoittivat Arabiemiraatit ja Bahrain. Paperit allekirjoitettiin syyskuussa näyttävässä seremoniassa Valkoisessa talossa presidentti Donald Trumpin kanssa. Hänen lähipiirinsä eli neuvonantaja ja vävy Jared Kushner on julkisuudessa ollut sopimusten käytännön neuvottelija.

Yhteistä Israelin uusille kumppaneille on se, että mikään niistä ei ole Israelin rajanaapuri. Yhteistä on myös se, että Sudania lukuunottamatta jokaista arabimaata johtaa yksinvaltainen hallitsija, joka voi tehdä sopimuksia kansaa kuulematta.

– Israelille merkittävin asia on, että se on saanut kansainvälistä tunnustusta luopumatta itse mistään, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.

Jokaisessa sopimuksessa puhutaan vasta suhteiden normalisoinnista. Muotoilut ovat väljiä ja antavat poliittista liikkumatilaa kaikille.

Palestiinalaisten neuvotteluasema on siirtynyt takariviin ja pois näkyviltä, sanoi palestiinalaisten nyt jo edesmennyt pääneuvottelija Saeb Erekat Ylelle lokakuussa.

Sudan pääsi pois terrorismin tukijoiden listalta

Sudanille suurin houkutin Israel-suhteiden luomiseen oli pääsy pois terrorismia tukevien valtioiden listalta.

Maineen puhdistus merkitsee Sudanille taloudellista tukea Yhdysvalloilta, kansainvälisen lainoituksen sallimista ja yrityksille mahdollisuutta investoida Sudaniin ilman pelkoa Yhdysvaltojen rangaistuspakotteista.

Trumpin hallinto kytki siis tuloksellisesti yhteen rahan ja likeisimmän liittolaisensa Israelin aseman.

Merkittävä tekijä oli myös se, että Sudanin armeija syrjäytti keväällä 2019 kansannousun tuella presidentti Omar al-Bashirin. Al-Bashir oli yksi pitkäaikaisimmista hallitsijoista Afrikassa. Hän nousi Sudanin johtoon sotilasvallankaappauksella 1989 ja otti diktaattorin valtuudet 30 vuodeksi.

Yhdysvallat julisti Sudanin kansainvälistä terrorismia tukevaksi valtioksi vuonna 1993, kun Sudan tuki palestiinalaisten vapautusjärjestöä PLO:ta ja Hamasia.

Sudanin terrorismimaine vahvistui Yhdysvaltoihin 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Selvisi, että al-Qaida-johtaja Osama bin Laden oli asunut Sudanissa ja operoinut sieltä iskujaan Yhdysvaltain kohteisiin eri puolille Afrikkaa.

Sudan-suhteiden voimaantulo voi viedä vuosia

Israelin ja Sudanin diplomaattisuhteet eivät kuitenkaan muodostu kolmen johtajan, Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun, Yhdysvaltain presidentin Trumpin ja Sudanin pääministerin Abdalla Hamdokin julkilausumalla.

Sudan ei ole enää diktatuuri, vaan se toimii siirtymäkauden hallinnon alla. Heti kun suhteiden normalisoinnista lokakuussa ilmoitettiin, Sudanissa nousi kysymys, onko siirtymäkauden hallinnolla lupa tehdä tällaisia ratkaisuja.

Sudania johtaa nyt siviileistä ja sotilaista muodostettu väliaikainen neuvosto. Parlamenttivaalit pitäisi järjestää vuoden 2022 aikana.

Väljämuotoinen sopimus suhteiden normalisoinnista joutunee odottamaan virallista ratkaisuaan vaaleihin saakka, vaikka poliittinen yhteistyö on jo alkamassa, sanoo professori Juusola.

Mitä Israel hyötyy suhteista Sudaniin?

Israelilaisen Haaretz-lehden kolumnisti Zwi Bar'el kirjoittaa, että Sudanin tuella Israel pystyy luomaan turvallisen merikuljetusväylän kauas Punaisenmeren varrelle.

Samalla Israel pääsee kontrolloimaan Sudanista Gazan palestiinalaisalueelle kulkevia salakuljetusreittejä, kirjoittaa Bar'el.

Bar'el toteaa myös, että Sudan on ollut Saudi-Arabian liittolainen Jemenin vastaisessa sodassa, jossa on häädetty Irania pois Arabian niemimaalta.

Kasvava Iranin vastainen rintama on juuri sitä, mitä Israel toivoo. Israelin ja Saudi-Arabian yhteistyö Irania vastaan on tästä tuorein näyttö.

Sudan on rutiköyhä ja kärsii edelleen pitkästä sisällissodasta ja maan jakautumisesta kahtia. Siksi se tarvitsee kipeästi tukea.

Saudirahaa alkoi siirtyä Sudaniin, kun maille löytyi yhteinen vihollinen, Iran.

Kun Sudan syrjäytti diktaattori al-Bashirin puolitoista vuotta sitten ja komensi iranilaiset taistelijat pois maasta, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit siirsivät heti kolme miljardia dollaria siirtymäkauden hallinnon tileille.

Haaretz-lehden kolumnistin Zwi Bar'elin mukaan saudit myös maksavat Sudanin puolesta Yhdysvalloille 335 miljoonan dollarin korvaukset, jotka Yhdysvallat vaati hyvityksenä Sudanin tekemien terrori-iskujen amerikkalaisille omaisille.

Marokko sai tiukan otteen Länsi-Saharasta

Marokolle suhteiden normalisointi Israelin kanssa liittyy poliittiseen voittoon vuosikymmenien kiistassa Länsi-Saharan hallinnasta.

Atlantin valtamereen rajoittuva valtava alue oli Espanjan siirtomaa vuoteen 1975 saakka. Espanjan lähdettyä Polisario-liike alkoi taistella Marokon miehitystä vastaan tavoitteenaan itsenäisyys. 1990-luvulla rajavyöhykkeelle tulivat YK-joukot.

Kun Marokko solmi suhteet Israeliin, Yhdysvallat tunnusti vastapalveluksena Länsi-Saharan kuuluvan osaksi Marokkoa. YK:n vaatimus kansanäänestyksen järjestämisestä Länsi-Saharan tulevaisuudesta vaikeutui entisestään.

– Vaikka Yhdysvallat ei Länsi-Saharan kohtaloa päätä, sen antama tunnustus on kuitenkin Marokon kuninkaalle vahva moraalinen tuki, joka rapauttaa kansainvälistä vaatimusta poliittisesta ratkaisusta, sanoo professori Hannu Juusola.

Israelissa marokonjuutalaiset ovat toiseksi suurin väestöryhmä. Heitä asuu Israelissa noin miljoona. Kulttuurisuhteet ovat likeiset. Keskinäinen taloudellinen hyöty alkaa kasvaa heti, kun poliittisia esteitä aletaan raivata.

Israel hakee Afrikasta myös taloudellista hyötyä

Vanhempi tutkija Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista Uppsalasta muistuttaa, että Israel hakee Afrikasta myös taloudellisia etuja.

Maanosan taloudet kasvavat nopeasti, ja Afrikasta on tulossa maailman suurin vapaakauppa-alue.

– Viime vuonna Israel avasi lähetystön esimerkiksi Ruandaan. Pääministeri Netanjahu on vieraillut sekä Länsi- että Itä-Afrikassa tapaamassa paikallisia johtajia, Laakso sanoo.

– Israelin kaupalliset intressit ovat valtavat, ja asekauppa on yksi erittäin tärkeä alue.

Lue lisää:

Jatkuuko Lähi-idän rauhankehitys – Israelin pääministerin ja tiedustelupalvelun johtajan kerrotaan käyneen salaa tapaamassa Saudi-Arabian kruununprinssiä

Tutkija pitää Israelin ja Arabiemiraattien päätöstä solmia diplomaattisuhteet historiallisena – viisi kysymystä sopimuksen merkityksestä