Yhdysvallat on päättänyt asettaa Turkille pakotteita. Ne ovat seurausta siitä, että Nato-maa Turkki on ostanut venäläisen S-400-ilmatorjuntajärjestelmän.
Pakotteet kohdistuvat Turkin puolustusteollisuusvirastoon SSB:hen. SSB järjestelee Turkin asehankintoja ja johtaa maan kunnianhimoista asekehitysohjelmaa.
Pakotelistalla on SSB:n johtaja Ismail Demir ja viraston varajohtaja. Lisäksi kaksi ilmatorjuntahankinnoista vastaavaa päällikköä on päätynyt listalle.
Listalla olevat eivät saa viisumia Yhdysvaltoihin. Jos heillä on Yhdysvalloissa omaisuutta, se jäädytetään.
Aseostot menevät jäihin
Suurin ongelma Turkille voi tulla määräyksestä, jonka mukaan Turkkiin ei myönnetä asevientilisenssejä.
Toistaiseksi on epäselvää, mitä se käytännössä merkitsee, mutta isot asehankinnat Yhdysvalloista ovat todennäköisesti jäissä. On myös arveltu, että pakotteet saattavat vaikeuttaa varaosien ostamista muun muassa Turkin F-16-hävittäjiin.
Viime vuonna uutistoimisto Bloomberg kertoi, että Turkki oli ryhtynyt keräämään yhdysvaltalaisaseiden varaosia varastoon pakotteiden varalta.
Suurin takaisku venäläisohjusten hankinnasta tuli jo, kun Turkki suljettiin pois Yhdysvaltain johtamasta F-35-hävittäjäohjelmasta. Turkkilaisten lentäjien koulutus keskeytettiin kesällä 2019, ja Turkin ensimmäiset koneet jäivät Yhdysvaltoihin.
Turkki oli tilannut 100 monitoimihävittäjää. On epäselvää, millä sen nykyiset vanhenevat F-16-hävittäjät nyt korvataan.
Turkki haluaa valmistaa omat aseensa
Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on puhunut uhmakkaasti oman turkkilaisen hävittäjän valmistamisesta. Presidentti on lupaillut konetta taivaalle vuonna 2025. Aikataulu on epärealistinen, ja koneen kehittäminen ilman ulkomaista apua on hyvin vaikeaa.
Uudesta koneesta esiteltiin viime vuonna täysikokoinen malli Pariisin ilmailunäyttelyssä. Tosin malli oli turkkilaisten tiedotusvälineiden mukaan valmistettu Saksassa.
Turkki on viime vuosina rakentanut omaa aseteollisuuttaan kovaa vauhtia, koska se haluaa varmistaa, ettei se ole riippuvainen ulkomaisista toimittajista.
Osa hankkeista on kuitenkin vaikeuksissa.
Turkki ei esimerkiksi ole saanut uutta panssarivaunuaan liikkeelle, kun moottoreiden toimittamisesta vastaava saksalaisyritys vetäytyi hankkeesta.
Lue lisää: Turkki pyrkii taistelulennokkien suurvallaksi – Vuoristo-Karabahin sodassa azerit iskivät turkkilaislennokeilla
"Lännen nihkeys ajoi kaupoille Venäjän kanssa"
Yhdyvaltalaispakotteiden muodostama ongelma ratkeaisi sillä, että Turkki luopuisi venäläisohjuksista. Ohjukset on kuitenkin jo toimitettu, ja syksyllä ne myös testattiin Mustanmeren rannikolla.
Yhdysvallat on epäillyt, että Venäjä pystyisi esimerkiksi ohjusjärjestelmän tietokoneiden kautta keräämään tietoja Naton kalustosta, kuten F-35-hävittäjistä. Turkki on luvannut varmistaa, että ohjukset toimivat itsenäisesti eikä niitä kytketä Nato-järjestelmiin.
Turkki aikoo ilmoittaa vastatoimista Yhdysvaltain pakotteiden takia. Se on puolustanut kauppojaan Venäjän kanssa sanomalla, että länsimaat eivät ole suostuneet toimittamaan sille omia ohjuksiaan, esimerkiksi amerikkalaisia Patriot-ohjuksia.
Keskusteluja on käyty, mutta yhtenä ongelmana ovat olleet Turkin vaatimukset siitä, että se saisi haltuunsa ohjusteknologiaa, jolla se voisi vahvistaa omaa ohjustuotantoaan.
Seuraava siirto on presidentti Bidenin
Turkissa odotetaan nyt, miten Yhdysvaltain tulevan presidentin Joe Bidenin hallinto aikoo edetä ohjuskiistassa.
Presidentti Donald Trump on yksittäisistä kiistoista huolimatta tullut hyvin toimeen presidentti Erdoğanin kanssa. Trump on kehunut Turkin yksinvaltaista johtajaa "ystäväksi". Yhdessä vaiheessa johtajien kerrottiin puhuvan puhelimessa jopa pari kertaa viikossa.
Yhdysvaltalaismedian mukaan Trump viivyttelikin pakotteiden määrämisessä mahdollisimman pitkään, mutta lopulta sekä kongressin republikaaneilta että demokraateilta tullut paine pakotti presidentin toimimaan.
Turkkia seuraava tutkija ja toimittaja Aslı Aydıntaşbaş arvioi, että pakotteet eivät ole niin lieviä kuin alun perin odotettiin, vaan jonkinlaista keskitasoa.
Turkilla voi olla edessään vielä toinenkin pakoteongelma. Euroopan unionissa on keskusteltu uusista pakotteista itäisen Välimeren kaasunetsinnän takia.
Turkki on ajautunut kiistaan erityisesti Kreikan ja Kyproksen kanssa siitä, missä kaasua ja öljyä voi etsiä. Maat ovat erimielisiä alueen talousvyöhykkeiden rajoista. Turkki on lähettänyt alueelle tutkimusaluksiaan laivaston alusten saattamina.
Kaksi Turkin kaasun- ja öljynetsinnästä vastaavaa virkamiestä on tällä hetkellä EU:n pakotelistalla. Ensi vuonna voi olla luvassa lisäpakotteita.
Lue lisää:
Turkki ja Kreikka ärhentelevät Välimerellä – 5 kysymystä ja vastausta kiistasta
Turkki ja Ranska ovat törmäyskurssilla Välimerellä – sanasotaa ja aseiden kalistelua