Suomen Pankki ennustaa että talous toipuu pandemiasta, mutta kasvaa senkin jälkeen hitaasti.
Suomen Pankki julkaisi tiistaina näkemyksensä Suomen talouden tilasta koronavaikeuksien keskellä. Tiedotustilaisuuden voi katsoa klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kävi Suomen talouden tilannetta koronakriisissä ja euroalueen rahapolitiikkaa. Ennustepäällikkö Meri Obstbaum puolestaan esitteli Suomen talousennusteen vuosille 2020–2023.
– Pääviestini on, että päätöksenteossa ja talouspolitiikassa on nyt kyettävä elämään kahta aikaa: sekä torjumaan akuuttia terveys- ja talouskriisiä että toisaalta ratkomaan talouden ja työllisyyden pitkän aikavälin ongelmia, Rehn totesi tilaisuuden aluksi.
Suomen Pankin mukaan koronapandemian aiheuttama talouden taantuma on jäänyt Suomessa toistaiseksi lievemmäksi kuin muualla euroalueella, mutta talvi tulee olemaan vaikea. Rokotteet tuovat kuitenkin toivoa kriisin päättymisestä sekä Suomessa että muualla maailmassa.
– Koronakriisi jättää ennusteemme mukaan pysyvän jälken Suomen talouteen, mutta kriisistä toipuminen vaikuttaisi näillä näkymin olevan hieman nopeampaa kuin finanssikriisistä aikanaan, kertoo ennustepäällikkö Meri Ostbaum.
Ennustaminen vaikeaa
Ennusteessa on kuitenkin riskejä molempiin suuntiin, eli talous saattaa kehittyä odotettua paremmin tai huonommin. Jo lyhyen aikavälin talousnäkymiin tuo epävarmuutta se, miten nopeasti pandemia saadaan hallintaan.
– Pandemian etenemistä ja sen vaikutuksia talous- ja rahoitusoloihin on erittäin vaikea ennakoida kovin luotettavasti. Joka tapauksessa väestön riittävän immuniteetin saavuttaminen kestänee aikansa, eikä myöskään takapakkia voida kokonaan sulkea pois, Olli Rehn sanoo.
Hyvässä tapauksessa rokotteet saadaan käyttöön jo vuoden 2021 alkupuolella ja talouskasvu vauhdittuu selvästi ennustettua enemmän. On kuitenkin vaarana, että talvella epidemia laajenee ja kansalaisia joudutaan suojelemaan talouden laajalla sulkemisella.
Epidemian pitkittyessä talous supistuisi vielä vuonna 2021.
– Valoa kuitenkin on yössä sikäli, että talouden elpymistä tukevat kevyenä säilyvät rahoitusolot, elvyttävä finanssipolitiikka ja kysynnän oletettu toipuminen ensi vuoden mittaan, pääjohtaja Olli Rehn kertoo.
Rehn esitteli tilaisuudessa myös EKP:n rahapolitiikan linjan, joka nojaa kolmeen tekijään: ajallisesti kaksijakoiseen terveys- ja talousnäkymään, suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseen ja talouden tukemiseen finanssipolitiikalla. Rahapolitiikan tavoite on tukea kasvua ja työllisyyttä.
Lyhyen tähtäimen ennuste synkkä
Marraskuussa julkaistussa Suomen Pankin lyhyemmän tähtäimen ennusteessa näkymät olivat varsin synkät.
– Koko talouden luottamus on jäänyt varsin heikolle tasolle ja ennakoi itsessään talouskasvun heikkenemistä jatkossa, talouskatsauksessa todettiin silloin.
Lokakuussa ennusteensa julkaissut valtiovarainministeriö taas muutti tuolloin näkymiään hieman valoisampaan suuntaan.
Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan koronasta päästään ensi vuonna vähitellen eroon rokotteiden ansiosta, ja kotitalouksien kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 prosentin kasvuun. Kotitaloudet purkavat säästöjään, kun epävarmuus hälvenee.
– Talouskasvu onkin jäämässä lähivuosina pääasiassa yksityisen kulutuksen varaan. Kotitalouksien kulutukseen koronakriisin ei odoteta jättävän suurta jälkeä, vaan kulutuksen määrän odotetaan palautuvan jotakuinkin kriisiä edeltävälle tasolla. Kulutuksen rakenne voi toki pysyvästikin muuttua, toteaa ennustepäällikkö Meri Ostbaum.
Kasvu vahvistuu 2,5 prosenttiin vuonna 2022, Suomen Pankki ennustaa.
Pitkällä aikavälillä edessä haasteita ja hidasta kasvua
Ennustejakson lopussa vuonna 2023 talous kasvaa taas hitaasti, koska Suomen talouden pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat vaimeat.
Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn nostaa esille merkittävää kaksi pitkän aikavälin haastetta: julkisen talouden kestävyysvaje ja työn tuottavuuden laahaaminen.
– Suomen julkisessa taloudessa oli merkittävä kestävyysvaje jo ennen koronakriisiä ja nyt se on syventynyt entisestään. Uusi arvio kestävyysvajeesta on 5,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Rehnin mukaan nyt on entistä suurempi tarve tehdä päätöksiä pitkän aikavälin näkymiä kohentavista rakenteellisista muutoksista.
– Etenkin työllisyyden lisäämiseksi tärkeimpiä ovat sellaiset uudistukset joilla on tutkimustiedon valossa suurinta vaikutusta. Keskeistä on myös työn tuottavuuden kasvun edellytysten kohentaminen. Siltä kannalta hyvin suuri merkitys on tutkimus- ja kehitystyöllä ja muulla tuotannollisilla investoinneilla, jossa olemme jääneet jälkeen musta euroalueesta.
Lue myös:
Viisi kuvaa kertoo talouden uudesta käänteestä: Suomen Pankki seuraa nyt tarkasti rekkojen liikkeitä ja näitä Google-hakuja
IMF julkaisi uuden talousennusteen: Koronapandemian vaikutus maailmantalouteen odotettua pienempi
Erityisesti Saksa hyötyy koronaelvytyksestä – Arvio: Suomi elvyttää noin puolet isoihin maihin verrattuna