Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

Lue kolumneja
Kuuntele kolumneja Yle Areenassa

— Ethän pänttää liikaa?

— Älä vain ole liian kiltti, ettet joudu kynnysmatoksi.

— Taidat olla sellainen kympin tyttö, eikö vähempikin riittäisi?

Tämän tapaisia lausahduksia kuulin kouluaikoina usein. Ne ovat hyväntahtoisia kommentteja, mutta kertovat paljon siitä, kuinka yhteiskunnassamme suhtaudutaan koulussa menestyviin tyttöihin.

Kympin tyttöihin, kuten on tapana sanoa.

Kiltit ja tunnolliset kympin tytöt on nähty ressukoina, jotka haluavat miellyttää. He eivät osaa kyseenalaistaa asioita tai ajatella kriittisesti, eivätkä uskalla sanoa ei. Työelämässä he päätyvät jonkun koulussa keskinkertaisesti pärjänneen, kyynärpäillä työelämässä edenneen tyypin (stereotypioissa yleensä mies) palvelukseen pyörittämään papereita ja tekemään kaikkien muidenkin työt.

Kympin tyttöyteen liitetään usein myös ajatus siitä, että tyttö vain pakertaa ilottomasti ulkoisen motivaation ohjaamana suorituksesta seuraavaan. Tätä pakonomaista suorittamista ja täydellisyydentavoittelua kutsutaan kympin tytön syndroomaksi.

Olen joutunut toistuvasti vakuuttelemaan ihmisille, että minä ihan oikeasti tykkään opiskella. Yllättävän monen ennakkoajatus on tainnut olla, että pänttään, koska koen sen olevan ihmisarvoni mitta. Koska niinhän kympin tytöt tekevät.

Tunnollisuus ja kiltteys ovat kympin tyttöjen ytimessä. Toisinaan tuntuu kuin näitä ominaisuuksia pidettäisiin automaattisesti uhkana tyttöjen ja naisten hyvinvoinnille.

Tunnollinen on yhtä kuin uupunut, ja kiltti on yhtä kuin ovimatto.

Ymmärrän, että joskus huoli on aiheellinen. Kuten mikä tahansa piirre, myös kiltteys ja tunnollisuus, aiheuttavat ihmiselle ongelmia mennessään överiksi. Liiallisesta täydellisyyteen pyrkimisestä seuraava uupumus on valitettavan yleinen ja vakava ongelma. Tilastot myös osoittavat, että tytöt ja naiset kärsivät uupumuksesta useammin kuin pojat ja miehet.

Kympin tytöistä puhuminen kuitenkin yleistää nämä uhat ikävästi koskemaan kaikkia hyvin pärjääviä tyttöjä ja nuoria naisia. Uupumisongelmaa on pystyttävä ratkomaan ilman tympeitä yleistyksiä.

Kympin tytöttelyssä on sisäänrakennettuna vahva epäluottamus hyvin pärjääviä tyttöjä kohtaan. Siinä piilee antiikkisia aristotelesmäisiä ennakkoluuloja siitä, että nainen olisi lähtökohtaisesti jotenkin erityisen heikkohermoinen olento. Puhetapa antaa olettaa, että kaikki koulussa menestyvät ja hyvin käyttäytyvät tytöt ovat välittömässä vaarassa joutua kynnysmatoiksi tai uuvuttaa itsensä.

Lisäksi kympin tytöttelyssä unohdetaan autuaasti kaikki ne uuvuttavasta täydellisyydentavoittelusta kärsivät, jotka eivät ole tyttöjä. Kuinka usein olemme huolissamme niiden poikien jaksamisesta, joiden todistuksessa komeilee kymppirivi?

Todellisuudessa moni hyvin koulussa pärjäävä tyttö on aidosti kiinnostunut oppimistaan asioista ja tavoittelee kunnianhimoisesti itselleen tärkeitä juttuja.

Itse asiassa moni tunnollinen ja kiltti tyttö menestyy elämässä erityisen hyvin.

Psykologian professori Markus Jokela on todennut Helsingin Sanomille, että tunnollisista “kympin tytöistä” puhutaan turhaan vähätellen. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että tunnolliset ihmiset elävät pidempään, ovat terveempiä ja menestyvät työelämässä paremmin kuin muut. Joissakin tutkimuksissa tunnollisuutta on kuvattu jopa työntekijän parhaaksi piirteeksi.

Kiltteyden puolestaan voidaan ajatella olevan merkki siitä, että kohtelee muita hyvin. Sovinnollisuustutkija Sointu Leikas on muistuttanut Kodin Kuvalehden haastattelussa, että mielikuvat siitä, että kaikkien kilttien ihmisten yli voi helposti kävellä, eivät pidä paikkaansa. Päin vastoin. Persoonallisuustutkimuksen näkökulmasta kiltteys lisää ihmisen hyvinvointia.

Kiltteyttä työelämässä kolumnissaan pohtinut Aamulehden toimittaja Ruska Paronen kuvaa kiltteyttä kyvyksi myötätuntoon, ryhmätyöhön ja ihmisten kohtaamiseen. Ne, jos mitkä taidot, ovat kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

Olen itsekin kokenut, että tunnollisuudesta ja kiltteydestä on ollut työelämässä pelkkää hyötyä. Työnteko on ollut mukavampaa, kun langat ovat pysyneet käsissä ja työkavereille on ollut kiva.

2020-luvulla kympin tytöttely ja vähättely on lopetettava kokonaan. Hyvin pärjääviä tyttöjä tulee kannustaa lempeästi tavoittelemaan unelmiaan, ei kohdella kuin helposti särkyviä lasiesineitä.

Tunnollisuus ja kiltteys nimittäin ovat supervoimia, joilla pääsee elämässä pitkälle.

Johanna Malinen

Kirjoittaja on uuden oppimista rakastava hikipinko, joka on suhteellisen tunnollinen, mutta jättää kaapin ovet aina auki.

Kolumnista voi keskustella 16.12. klo 23:00 asti.