Huomenta Lontoosta,
Tunnelma on helpottunut Britanniassa. Se aloitti koronarokotukset tiistaina ensimmäisenä länsimaana. Koska maan lääkevirasto näyttää tehneen turvallisuuden varmistamisessa huolellista työtä, se on tietenkin yksiselitteisen myönteinen uutinen.
Britanniassa on laskettu torstaihin mennessä yli 62 000 koronaan liittyvää kuolemaa, mikä on suurin luku Euroopassa. Siksi onkin hyvä, että maa pääsi aloittamaan rokotukset ensimmäisenä.
Tapa, jolla Britannian ministerit asiasta viestivät, jättää kuitenkin iloiseen uutiseen ikävän sivumaun. Britannian elinkeinoministeri Alok Sharma juhli Twitterissä, että Britannia johtaa ihmiskunnan taistelua koronavirusta vastaan.
Ei ihme, jos monelta britiltä jää huomaamatta se, että rokote tulee Britanniaan Sharman ja hänen kaltaistensa brexiteerien parjaaman Brysselin kupeesta.
Britannian hyväksymän rokote valmistetaan belgialaisessa pikkukaupungissa 30 kilometriä EU:n päämajasta pohjoiseen.
Rokote on saksalaisen ja yhdysvaltalaisen lääkefirman yhteistyön tulos ja sen kehityksessä on hyödynnetty EU-peräistä rahoitusta. Niin Saksan suurlähettiläs Britanniassa kuin irlantilainen kolumnistikin kyselivät, miksi Britannian hallituksen piti pilata hyvä uutinen kansallisella pullistelulla.
Ei ole yllätys, että Britannian hallitus halusi esitellä rokotusten aloittamisen Britannian voittona. EU-eromielisten tavoitteena on juuri se, että brexit-Britannia voi toimia ketterämmin ja tehdä päätöksiä nopeammin kuin hidasliikkeinen jätti EU.
Varmasti hyötyjäkin tulee. Tällä tällä kertaa Britannian nopeus ei kuitenkaan ollut brexitin ansiota, vaikka esimerkiksi maan terveysministeri Matt Hancock näin väitti. EU-eron siirtymäaikaa on vielä kolmisen viikkoa jäljellä, joten rokote hyväksyttiin EU-lakien raameissa – käyttäen unionin lääkeviraston kritisoimaa, mutta kuitenkin unionin sallimaa hätämenettelyä.
Toiko brexit Britannialle halua ja uskallusta toimia rokoteasiassa, on toinen kysymys. Vastavirtaan voisi mennä EU:n jäsenenäkin. Tilanteet pitää vain valita tarkoin. Britannian pääministeri Boris Johnson valitsi koronapidemian alkuaikoina useimmista maista poikkeavan Ruotsin kaltaisen rajoituksien välttämisen. Siitä maa joutui maksamaan kovan hinnan.
Britannian EU-eron siirtymäaika päättyy kolmen viikon päästä. Tuolloin maa on entistä vapaampi valitsemaan oman tiensä. Britannia varmasti haluaa esitellä voittojaan tulevaisuudessakin. Silloin on katsottava tarkkaan mikä todella on brexitin ansiota ja mikä ei.
Lontoossa on sumuista muutenkin kuin politiikan saralla, mutta pubit ovat sentään jälleen auki. Rokotteen vaikutusten näkyminen kestää vielä kauan. Viruksen toinen aalto on saatu kuriin ainakin toistaiseksi.
Ei siis muuta kuin cheers,
Pasi
P.S. Britanniassa kerrottiin eilen, että autonvalmistaja Honda joutui keskeyttämään Britannian-tuotantonsa. Vuodenvaihteen kovaan brexitiin valmistautuvien yhtiöiden hamstraus yhdessä korona-ajan verkkokaupan kasvun kanssa on ruuhkauttanut maan satamat. Myös rokotteiden kuljetukset voivat jäädä rajaruuhkiin jumiin. Hallituksen varasuunnitelmassa rokotteet lennätetään maahan sotilaslentokoneilla.
P.P.S. Rokotekampanjan esitteleminen Britannian lipun väreissä ei ole ainoa esimerkki kansallisesta vinkkelistä koronakysymyksissä. Hallituksen alainen yksikkö selvitti taannoin, voitaisiinko Oxfordissa kehitettävän rokotteen ampullit pukea Britannian lipun väreihin, Huffington Post kertoi hiljan.
P.P.P.S. Vaikka Suomessa koronaan kuolleiden määrä suhteutettaisiin väestöltään 12 kertaa suurempaan Britanniaan, olisi kuolleiden määrä edelleen yli 56 000 pienempi. Syrjäisyys ja harva asutus suojaa Suomea, eikä epätieteelliseen vertailuun pitäisi sortua. Ehkä jotain on silti tehty oikeinkin…
Lue seuraavaksi kollegani Annan poimintoja tämän vuoden kiireisimmän EU-viikon varrelta.
#SOMESSA: Brexitiä, valheita ja videonauhaa
Kampasimpukoita ja piikkikampelaa oli Britannian Johnsonin ja EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin lautasilla, kun he keskiviikkoiltana yrittivät vielä kerran sopia uudesta kauppasuhteesta, tällä kertaa naamatusten. Ei auttanut yhteinen herkuttelutuokiokaan, nyt EU-komissio varautuu sopimuksettomaan eroon.
Sunnuntaina pitäisi tulla tiukka päätös siitä, kannattaako neuvotteluja enää jatkaa. Brexit on ollut Eurooppa-asioita seuraavien somettajien Twitter-virrassa ylivoimainen puheenaihe tällä viikolla. Eräs keskustelija huomautti, että johtajien illallismenun laatijalla oli selvästi huumorintajua: brittikalastajien pyytämät simpukat ja kampelat tuodaan pääosin EU:hun. Mereneläville tulee sopimuksettomassa brexitissä korkeat tullit. Muistissa ovat myös simpukkasodat ranskalaisten ja brittien välillä.
Yllä twiittaaja kertoo kalastajasta, joka äänesti brexitin puolesta, mutta kertoi heti seuraavassa lauseessa myyvänsä 90 prosenttia saaliistaan EU:hun. Huomaatteko ristiriidan?
Somessa on kauhisteltu myös brittiministerien erinäisiä huolettomia lausuntoja ja suoranaisia valheita brexitistä. Esimerkiksi ulkoministeri Dominic Raab sanoi torstaiaamuna levinneellä videolla, että hän ei ole lainkaan huolissaan ruuan hintojen noususta – kun Tesco-ruokaketju oli juuri arvioinut ruuan kallistuvan viisi prosenttia brexitin jälkeen.
Twiittaajat epäilevät, että hintojen nousu tai työpaikkojen menetykset eivät oikeasti hetkautakaan juuri innokkaimpia brexitöörejä. Ainakaan se ei hetkauta näkyvää brexitin kannattajaa, miljardööri Jim Ratcliffeä, joka perustaa SUV-tehtaan Ranskaan Britannian sijasta. Syy: autojen tuonti Britanniasta EU:hun tulee kalliimmaksi brexitin jälkeen. Ratcliffe on itse kirjoilla Monacossa.
FAKTA: Suomalaislapsia hoidetaan pitkään kotona verrattuna muuhun EU:hun
Yksi suomalainen erityispiirre verrattuna Länsi-Eurooppaan on pienten lasten kotihoito. Kartasta näkyy, että Suomi kuuluu tässä asiassa Itä-Eurooppaan. Meillä on selvästi länttä enemmän lapsia, jotka eivät osallistu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseksi määritellään Suomessa päivähoito ja eri maissa tilanne vaihtelee, osassa on pienillä lapsilla koulupakko. Suomi on saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta moitteet siitä, että lasten päivähoito-oikeutta on rajattu. Aihe on herkkä myös lapsiperheissä, ja esimerkiksi Helsingin Sanomien lukijakyselyn mukaan osa perheistä ei sulata kotihoidon tuen leikkauksia.
LUE VIELÄ NÄMÄ: EU-vuosi huipentuu johtajien joulutalkoisiin Brysselissä ja koronavirus jättää ruman jäljen Kanariansaarille
Eilen torstaina alkoi EU-vuoden tärkein huippukokous, jossa johtajat keskustelevat ja/tai päättävät niin oikeusvaltioperiaatteen kohtalosta, tulevaisuuden hiilipäästötavoitteista, Turkin vastaisista pakotteista, koronatoimista, brexitistä, turvallisuudesta, terrorismin vastaisesta taistelusta kuin ulkosuhteistakin.
Oikeusvaltiomekanismi meni kuin menikin läpi torstai-iltana.
Sitä vastustaneilla Puolan ja Unkarin johtajilla oli syytäkin vastustaa uudistusta. Suomessa asuvilla puolalaisilla ja unkarilaisilla on karua kerrottavaa kotimaidensa demokratian tilasta, lue täältä toimittaja Jyrki Saarikosken juttu. Puola ja Unkari hyväksyivät periaatteen, mutta nyt ne uhkaavat viivästyttää sen voimaantuloa oikeustoimilla.
Politiikkaradiossa EU-asiantuntijat Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista avaavat sekä brexitin että oikeusvaltiomekanismin avainkysymyksiä. Kannattaa kuunnella, olennaisimmat kipukohdat tulevat esiin napakassa keskustelussa.
Brysselin koneessa kuullaan erittäin kriittinen vinkkeli EU:n elvytyspakettiin, kun haastattelussa on kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
Euroopan keskuspankki antaa euroalueen maille lisää liikkumavaraa velanotossa. Sen neuvosto päätti torstaina, että valtion ja yritysten velkakirjoja ostetaan lisää 500 miljardilla eurolla. Näin EKP:n koronatuki paisuu jo 1 850 miljardiin euroon. Se vastaa Suomen valtion vuosibudjettia noin 30-kertaisena.
Ulkolinjassa kerrotaan tällä viikolla lomaparatiisista, jota korona on poikkeuksellisen pahasti runnellut. Kanariansaarten talous on lähes täysin matkailun varassa. Kun korona vei turistit, jälki on ollut rumaa. Yli satatuhatta on työttömänä ja moni on menettänyt asuntonsa. Pertti Pesosen ohjaama Koronakriisi Kanarialla löytyy Yle Areenasta. Lisääntyneestä maahanmuutosta Kanarialle kerroimme viime viikolla.
Miksi ympäristöystävällisen maatalouspolitiikan tekeminen on niin vaikeaa? Kaksi Brysselissä vaikuttavaa suomalaista asiantuntijaa vastaavat tässä jutussa.
Suomalaisia lehtitaloja uhkaa miljoonien eurojen veromätkyt, koska ne kierrättivät takavuosina aikakauslehtiä Norjan kautta takavuosina. Ne käyttivät hyväkseen EU-direktiiviä, joka salliii alle 22 euron arvoisten tavaroiden tuomisen sisämarkkinoille verotta. Ensi vuonna EU-direktiivi muuttuu.
Espanjan Aurinkorannikko on huumetuonnin keskus Euroopassa. Amerikoista hasista ja kokaiinia tuovat aseelliset jengit eivät kaihda kiristystä, rahanpesua tai ihmiskauppaa. Miten lomaparatiisista on tullut rikollisten temmellyskenttä? Katso Yle Areenasta, millaista taistelua poliisi siellä joutuu käymään hallintansa säilyttämiseksi.
ENSI VIIKOLLA: Sisäministerit vääntävät maahanmuutosta, komissio laittaa digijättejä kuriin – ja outo matka Strasbourgiin
Maahanmuuttopaketti on sisäministerien pöydällä maanantaina. Komissio teki esityksensä aiemmin syksyllä, lue täältä mistä on kyse. Aihe on jäsenmaille vaikea, eikä päätöksiä odoteta ihan heti.
Komissio esittelee verkkojättejä koskevan ehdotuksensa ensi viikolla. Brittilehti Financial Times on nähnyt esitysluonnoksen. Miten EU aikoo alkaa säädellä amerikkalaisia digijättejä eli esimerkiksi Amazonia, Googlea, Facebookia tai Applea? Odotetun esityksen julkistamista on lykätty jo useasti.
Tiistaina ja keskiviikkona maatalousministerit pääsevät keskustelemaan kalastuskiintiöistä vuodenvaihteen jälkeen. Britannian kanssa on yhä sopimatta, millaisin oikeuksin EU-maat ja Britannia saavat kalastaa toistensa alueilla. Sen lisäksi EU-maiden pitää sopia keskenään kalakiintiöistä.
Parlamentti kokoontuu etätäysistuntoon, pääkallopaikkana taas Bryssel Strasbourgin sijaan. Mepit muun muassa puivat EU-huippukokouksen tuloksia. Protokollan tekee erikoiseksi se, että parlamentin puheenjohtaja David Sassoli matkustaa ensin Strasbourgiin avatakseen istunnon yksinään tyhjässä parlamenttirakennuksessa ja palaa sitten Brysseliin – lähinnä osoittaakseen Ranskalle, että Strasbourg pysyy koronasta huolimatta istuntokaupunkina.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi joka perjantaiaamuksi.
Korjattu väliotsikkoa lasten kotihoidosta klo 12:07: Alunperin otsikossa luki, että Suomessa hoidettaisiin lapsia kotona pisimpään EU:ssa. Kreikassa kotihoito on Suomea yleisempää.