Poika, 6 vuotta, lautapeli.

Tyttö, 8 vuotta, sukelluslasit.

Legot, flossaava laiskiainen, ripsiväri, suihkusaippua, petauspatja, talvikengät. Joululahjatoiveet ovat samanlaisia, kuin missä tahansa lapsiperheessä. Perheen pikkuiset toivovat lelulehtien joulusuosikkeja, teinit tahtovat lahjakortteja ja leffalippuja.

Toiveet roikkuvat joulupallon muotoisissa pahvilapuissa joulukuusessa ison supermarketin aulassa. Suuri toive on, että joku toteuttaisi ne, jotta yksikään lapsi ei jäisi tänä jouluna kokonaan ilman joululahjaa.

Lappeenrannan Hope ry:n joulukeräyksessä vähävaraisten perheiden lapset ovat saaneet esittää kaksi lahjatoivetta.

— Tänä vuonna mukana on enemmän perheitä, yli 200. Viime vuonna niitä oli alle 200. Muutenkin asiakkaita on ollut jatkuvasti enemmän, Lappeenrannan Hope-yhdistyksen tiiminvetäjä Anni Pirnetkoski kertoo.

Yhteensä yhdistys etsii joululahjoja yli 400 eteläkarjalaiselle lapselle ja nuorelle. Koko Suomen laajuisesti apua kaivataan kuitenkin enemmän.

Jo ennen koronaa 112 000 lasta ja nuorta kasvoi Suomessa pienituloisessa perheessä. Korona on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan jopa 55 000 uutta lapsiperhettä koki niukkuutta kriisin takia. Yhteensä Suomessa on reilut 500 000 lapsiperhettä.

— On myös paljon pienituloisia, joilla elämän kustannukset ovat kovia ja pieni palkka ei riitä, Anni Pirnetkoski sanoo.

Koronakriisi on vaikuttanut laajasti talouteen ja työmarkkinoihin, jonka seurauksena myös monen lapsiperheen taloustilanne on horjunut.

— On ollut lomautuksia ja irtisanomisia, jotka ovat lisänneet lapsiperheiden toimeentulovaikeuksia. Se näkyy esimerkiksi alueilla, joilla on palvelualoja ja matkailua. Vaikutukset voivat näkyä myös hyvin paikallisesti, jos vaikka joku tehdas lopetetaan, kertoo lapsi- ja perhepolitiikan sekä lasten oikeuksien johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta kertoo.

Jo entuudestaan haavoittuvassa asemassa ovat olleet yksinhuoltajaperheet ja vanhemmat, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta.

— Mutta korona on vaikuttanut sellaisiinkin, joilla on koulutus, esimerkiksi ihmiset, jotka ovat työskennelleet ravintola- tai tapahtuma-alalla tai lentoliikenteessä. On paljon koulutettuja, jotka ovat joutuneet irtisanotuiksi, Iivonen sanoo.

Taloudelliset kriisit iskevät kovaa myös nuoriin, työuransa alkupuolella oleviin aikuisiin ja perheisiin.

Lue lisää: Kymppi tilillä ja kuusi lasta ruokittavana – Yle seurasi kuukauden ajan, millaista on köyhän suurperheen äidin elämä Suomessa

Koronarajoitukset vaikuttavat keräyksiin

Koronavuosi näkyy myös joululahjakeräyksissä ja tilanne voi olla hyvin erilainen jopa vierekkäisissä maakunnissa. Itärajalla Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat koronan eri vaiheissa ja se heijastuu myös keräyksiin.

Etelä-Karjalan koronatilanne pysyi joulukuuhun asti perustasolla, minkä ansiosta ihmiset ovat voineet elää hiukan normaalimpaa elämää. Kaakkois-Suomen eteläosassa, Kymenlaaksossa, koronatilanne on ollut vaikeampi, minkä vuoksi liikkumista on rajoitettu ankarammin.

— Meillä ei ole mahdollisuuksia mennä sinne, missä ihmiset liikkuvat. Vaikka meillä on muutama Toivonpuu Kymenlaakson alueella, se ei valitettavasti tänä vuonna tule riittämään, kertoo Hope Kouvolan tiiminvetäjä Tanja Lahtinen.

Joululahjakeräyksiä ei ole voitu järjestää aiemmassa mittakaavassa.

— Emme ole tänä vuonna pystyneet tekemään yhteistyötä ja rakentamaan joululahjakeräyksiä samalla tavalla kuin aiemmin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että emme saa kasaan kaikille lapsille keräyksellä lahjoja, TanjaLahtinen jatkaa.

Etelä-Karjalassa jo päättynyt Nuorkauppakamareiden järjestämä Joulupuu-keräys pääsi tänä vuonna tavoitteisiin. Joulupuu-keräys jakaa lahjoja lastensuojelun ja erityisen tuen piirissä oleville lapsille.

— Lahjatoiveita tuli 650. Keräykseen on lahjoitettu myös koronaviruksen vuoksi peruuntuneisiin lomareissuihin varattuja rahoja, projektinvetäjä Heini Ikonen Lappeenrannan nuorkauppakamarilta kertoo.

Autetaan, jos voidaan

Imatralla Prisman takahuoneessa avautuu vaikuttava näky. Viisi ostoskärryä on täynnä lahjoja. Päällimmäisenä on valtava vaaleanpunainen yksisarvispehmolelu. Toivelapussa lukee tyttö, 8 vuotta, jättipehmolelu.

Suurin osa joululahjoista tulee yksityisiltä lahjoittajilta, jotka toteuttavat toiveen oman kauppamatkansa yhteydessä. Tänä vuonna keräys käynnistyi aiempaa hitaammin, sillä moni liikkuu vähemmän kuin aiempina vuosina yleisillä paikoilla. Nyt keräys näyttää kuitenkin vilkastuneen.

Prisman infotiskillä 6-vuotias Hilla Ketoviita pitää käsissään Alibaba-peliä. Se annetaan lahjaksi toiselle lapselle. Hilla on valinnut pelin, koska pitää siitä itsekin. Siinä ladotaan kamelin selkään asioita, kunnes ne tippuvat ja peli päättyy.

— Yritän opettaa Hillalle, että jos itsellä on antaa jotakin jollekin toiselle, jolla ei ole niin paljon, niin autetaan. Pidetään yhdessä huolta, äiti Nina Ketoviita kertoo.

Lappeenrannan Hope-yhdistyksen tiiminvetäjä Anni Pirnetkoski työntää lahjoilla täytettyjä ostoskärryjä parkkipaikalle ja alkaa pakata tavaraa autonsa takakonttiin. Kun se on täynnä, vaaleanpunainen yksisarvinen päätyy takapenkille yhdessä jättinallen ja vihreän sarvikuonon kanssa. Pirnetkoski ajaa lahjat Hopen Lappeenrannan toimistolle. Siellä ne pakataan kasseihin, jotka lähtevät lahjoituksia tarvitsevien koteihin.

Raha ei riitä edes ruokaan

Toiminta pyörii vapaaehtoisten voimin. Joulukeräyksen lisäksi yhdistys kerää vaatelahjoituksia ja tarvikkeita lapsille ja nuorille sekä tukee harrastustoimintaa. Tänä vuonna asiakkailta on kuitenkin tullut paljon kyselyitä ruoka-avustusten perään.

— Ruokaa kysytään tosi paljon enemmän. Me emme varsinaisesti ole ruoka-apujärjestö, vaan meillä on kierrätettyä vaateapua. Se on ollut hankalaa, Anni Pirnetkoski kertoo.

Ruokaan on käytetty myös Lappeenrannan yhdistyksen omat lahjoitusvarat.

— Retkiin ja virkistystoimintaan aiemmin suunnattuja rahoja on laitettu ruoka-apuun, toinen Lappeenrannan Hopen tiiminvetäjä Riitta Tamminen kertoo.

Ruoan lisäksi myös joululahjoissa näkyvät perustarpeet. Toivotaan hygieniatuotteita tai esimerkiksi peittoa.

Sama ilmiö näkyy muuallakin. Kymenlaaksossakin asiakasperheiden määrä on kasvanut aiemmasta.

— Perheiden ahdinko on näkynyt eri lailla kuin koskaan aiemmin. Aiemmin perheet ovat pärjänneet vaateavun turvin paremmin, mutta tänä vuonna on tullut tarvetta ruoka-avulle, jota jaettiin suuri määrä etenkin silloin, kun koulut olivat suljettu, Kouvolan Hope-yhdistyksen tiiminvetäjä Tanja Lahtinen kertoo.

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Esa Iivonen vahvistaa kasvaneen ruoka-avun tarpeen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto keräsi keväällä esimerkiksi Kouvolassa varoja ruoka-apuun, sillä poikkeusaikana moni lapsi jäi etäkoulun vuoksi ilman lämmintä ateriaa.

— Järjestöjen lisäksi ruoka-apua voi saada myös seurakuntien diakoniatyön kautta. Ja ensin pitää selvittää mahdollisuudet etuuksiin, joita voi saada esimerkiksi Kelan, työttömyyskassan tai kunnan kautta, Iivonen sanoo.

Lappeenrannassa Hopen toimiston ovi aukeaa ja sisään astuu Iloisen Pässin maalaispuodin yrittäjä Terhi Torikka. Puodissa on kerätty lahjoituksia Parikkalan suunnalla ja Torikka ajaa ne noin sadan kilometrin matkan Lappeenrantaan.

— Kyllä se tuntuu tärkeältä auttaa sillä omalla pienellä tavalla, mikä on mahdollista, Torikka sanoo.

Haluatko auttaa? Keräysvaroilla lahjoja lähelle tai verkon kautta valtakunnallisesti

- Hopen joululahjakeräykset jatkuvat ympäri Suomen 13. joulukuuta asti. Osallistua voi myös verkossa. Toivepuiden sijainnit löytyvät alueellisten yhdistysten Facebook-sivuilta.

- Nuorkauppakamareiden järjestämä Joulupuu-keräys jatkuu ainakin pääkaupunkiseudulla 13. joulukuuta asti.

- Valtakunnallinen Hyvä joulumieli -keräys jatkuu 24.12. asti. Verkkolahjoitusrahoilla hankitaan lahjakortteja vähävaraisille perheille.

- Sos-lapsikylä kerää varoja, jolla voidaan ylläpitää Apuu-chattia, jossa aikuinen kohtaa turvattomuutta tuntevan lapsen.

- Pelastakaa lapset -keräyksen varat ohjataan syrjäytymistä vastaan.

Oletko sinä auttanut jouluna tai vastaanottanut apua? Asiasta voi keskustella lisää kommenttikentässä 11.12. kello 22. asti.