Suomalaisen urheilusovellus Sports Trackerin analyytikoilla oli ihmeteltävää viime keväänä.
Kun ensimmäiset koronarajoitukset iskivät ja sisäliikuntatilat löivät lapun luukulle, sovelluksen käyttö räjähti kahdessa päivässä.
– Uusien käyttäjien määrä moninkertaistui parissa päivässä ja vanhojen käyttäjien käyttö lisääntyi, kertoo Suunnon puhelinsovellusten kommunikaatiovastaava Juha Lauhamaa. Suunto omistaa Sports Tracker -sovelluksen.
Tarkkoja käyttäjämääriä ei Lauhamaa suostu kertomaan, mutta kertoo, että aikuisten aktiiviliikkujien keskuudessa Tracker on suosituin sovellus Suomessa sadoillatuhansilla käyttäjillä.
Lauhamaan mukaan maaliskuun 19. päivä käyttäjiä oli kolme kertaa enemmän kuin 12. päivänä. Poikkeusolot todettiin Suomessa 16. päivä.
– Merkittävin piikki kesti maaliskuusta kesäkuun puoleenväliin saakka. Senkin jälkeen käyttö on ollut merkittävästi vuotta takaista isompaa. Vuoteen 2019 verrattuna uusia käyttäjiä tuli satojatuhansia.
Sports Trackerin datan allekirjoittaa jossain määrin myös Tero Knuutila, Helsingin Juoksijat ry:n juoksuvalmentaja.
– Seuraan on tullut uusia juoksijoita, selviä kasvun merkkejä. Yhteistreenejä ei tosin olla päästy vetämään perinteiseen tapaan.
Juha Lauhamaan mukaan myös kävely- ja vaellussuorituksia tallennettiin huomattavasti enemmän edellisvuoteen verrattuna. Samoin polkujuoksusuoritukset kasvoivat merkittävästi.
Lauhamaan mukaan aktiivikäyttäjät ovat tänä vuonna myös juosseet hieman pidempiä lenkkejä kuin viime vuonna, eli kunnonkohotustakin on saattanut korona-aika aiheuttaa.
Urheilusovellukset
Tällä hetkellä kansakunta käy läpi toista tiukkojen koronarajoitusten aikaa. Tutut lajit, harrastuskaverit ja rutiinit laitettiin jälleen lukkojen taakse, jotta kasvavat koronatartuntamäärät saataisiin taittumaan. Jos pelkkä kotitreeni ei riitä tai mieli tekee liikkua edes jollain tapaa, lenkkipolku kutsuu jälleen.
Korona-ahdistuksen kiristäessä mieltä liikunta voi olla helpotus, sillä tutkimusten mukaan se estää masennusta. Sports Trackerin Juha Lauhamaalla on mielenkiintoinen havainto suomalaisten sielunelämästä keväältä.
– Koronaviruspandemian alkuaikoina meidän teknologialla untansa mittaavien suomalaisten yöunet lyhenivät 20 minuutilla.
Ahdistusta on siis ilmassa.
Nyt tartuntatilanne on taas pahentunut eikä vuodenaika ei anna armoa: jos haluaa piristäytyä urheilemalla, se tapahtuu pimeässä. Loskassa, tihkussa tai hyisillä pikkupakkasilla, harmaassa välikausimaisemassa liukastellen.
Urheilukokemuksen ei kuitenkaan tarvitse olla läpeensä vastenmielinen. Juoksuvalmentaja Tero Knuutilajuoksee koko vuoden ympäri ja tietää, miten touhu pidetään menevänä talven puskiessa päälle.
Lenkki on loistava tapa kaupunkiin tutustumiseen
– Helsingissä on maailman mittakaavalla tosi upeat juoksupaikat. Ulkomailta maratoneille tulleet kisaajat ovat usein hämmästelleet loistavia mahdollisuuksia ja luonnon läheisyyttä, 15 vuotta juoksun parissa työskennellyt Knuutila kertoo.
Klassikkoreittejä kaupungin ja meren ihasteluun ovat muun muassa Töölönlahden ranta, Eiranranta, Lauttasaari ja Kaivopuiston liepeet. Knuutila mainitsee myös Katajanokan ja Jätkäsaaren rantaraitit.
Samat reitit näkyvät suosittuina myös Sports Trackerin datassa. Sovelluksen kartta-osiosta voi tutkia, millä reiteillä tallennetaan ja jaetaan eniten juoksusuorituksia. Alla olevasta kartasta voi vilkaista suuntaa antavasti Helsingin kolutuimmat juoksuvälit.
Itähelsinkiläisenä Knuutila nostaa esiin myös Vuosaaren Aurinkolahden ja muut alueen rantareitit.
– Helsingissä on turvallista juosta missä vain ja ytimenkin alueelta löytyy juoksuväyliä, mikä ei ole itsestäänselvyys. Baanojen ansiosta ei tarvi odotella liikennevaloissa.
Keskuspuisto, Pirkkola ja Paloheinä ovat luonnollisesti aktiivisen juoksijan suosikkeja, sillä pehmeillä hiekkateillä onnistuu tavoitteellisempikin juoksu. Knuutilan mukaan olisi hyvä huolehtia, etteivät kaikki lenkit kulje kovalla asvaltilla. Esimerkiksi Eläintarhan lähiseudun ja Laakson hevostallien hiekkatiet ovat Knuutilan vetämillä juoksuporukoilla kovassa käytössä.
– Eläintarhan kentällä ja Pirkkolassa olevalla hiekkaradalla voi treenata erilaisia vetoja ja pyrähdyksiä, Knuutila ohjeistaa.
Ylipukeutuminen on yleinen virhe, kerrastolla pärjää pakkasessakin
Satoja juoksijoita valmentaneen Knuutilan mukaan moni pukee viileämmällä säällä liikaa päälle.
– Tärkeintä olisi tuulta pitävät päällysvaatteet ja esimerkiksi edestä lämpimät trikoot, jotta nivuset ja reidet eivät kylmety. Takareisi–pakara-akselilta keho pitää itsensä lämpimänä, Knuutila neuvoo.
Ihon kanssa kosketuksissa oleva materiaali saisi mielellään olla hengittävää urheilumateriaalia. Tämän ansiosta alusvaatteet eivät muutu hiestä märäksi rätiksi, joka pakkasella kylmettyessään muuttuu jäätäväksi. Kaulan voi suojata putkihuivilla ja hyvät, lämpöä pitävät hanskat estävät näppien jäätymisen.
– Nivuset olisi hyvä suojata kylmältä. Akillesjänteet ovat myös tärkeä: lämpimät juoksusukat tai säärystimet estävät sen kylmettymisen. Akillesjänteen jatkuvasta kylmettymisestä johtuva tulehtuminen on yleinen vaiva, Knuutila sanoo.
Luonnollisesti Suomen haastavissa talviolosuhteissa kengät näyttelevät tärkeää roolia.
– Liukkaalla kelillä nasta- tai kitkapohjaiset lenkkarit ovat oikea valinta. Usein keli on kuitenkin sekoitus jäätä ja paljasta tietä ja tällöin nastat voivat olla kovat juosta, eli kitkat ovat siinä mielessä paremmat.
Kolme yksinkertaista kikkaa riittää alkuun
Moni hyppää nyt ensimmäistä kertaa juoksuharrastuksen pariin omien sisälajien suljettua ovensa. Tero Knuutilan mukaan pari simppeliä muistisääntöä riittää perushölkässä onnistumiseen.
– Ihan ekana lenkillä pitää olla kroppa "pitkäksi venytettynä". Koittaa juosta ryhdikkäästi, selkä suorana ja hartiat rentona, niin ettei askellus osu liikaa kehon etupuolelle, Knuutila korostaa.
– Tämä saa keskivartalon lihakset aktivoitumaan ja tukemaan juoksua.
Toisena vinkkinä on usein kuultu rauhallinen aloitus. Ensimmäiset 10–15 minuuttia voi ottaa "tosi iisisti".
– Joskus Suomessakin oli tapana lähteä heti etuovelta lähdetään loikkimaan kovalla vauhdilla. Tämä voi aiheuttaa ahdistavan olon pian liikkeelle lähdön jälkeen, ja lihakset menevät tukkoon.
Keniassa paikallisten pitkänmatkan juoksijamestareiden treenaamista seurannut Knuutila muistelee heidänkin lähteneen ällistyttävän hitaasti liikkeelle. Näin jalka tulee paremmin lantion alle askelkontaktiin, "tasajalkapohjalle".
– Alussa olisi tärkeää pitää askel lyhyenä ja keskittyä tekniikkaan, antaa lihaksien ja jänteiden lämmetä. Hissutellen, miltei sipsutellen, liikkeeseen.
Viimeinen vinkki liittyy hengitykseen, jonka kanssa moni kamppailee aluksi. Etenkin pakkasella ilman viiltäessä keuhkoja on tärkeä ottaa rauhallisesti.
– Mahdollisimman pitkään kannattaa yrittää rauhallisesti hengittää nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Loppupuolella lenkkiä voi olla jo hieman väsynyt ja hengittää suun kautta edestakaisin, se on normaalia, Knuutila sanoo.
Uudet rajoitukset eivät ole vielä saaneet ihmisiä ulos
Knuutilan vinkeillä lenkkeilyn pitäisi siis onnistua myös talvellakin. Jos Sports Trackerin Juha Lauhamaalta kysyy, vielä viime kevään kaltaista urheiluhurmosta ei ole aivan näkynyt.
– Uusia käyttäjiä tulee, mutta ei samalla tavalla kuin keväällä. Tänä vuonna käytön määrä ei kuitenkaan ole laskenut niin paljoa kuin edellisvuosina syksyn aikoihin, eli ihmiset ovat pysyneet liikkeellä, Lauhamaa kertoo.
Toisaalta talvi onkin enemmän hiihtäjien aikaa. Jää nähtäväksi, voisivatko koronarajoitukset yhdistettynä suopeisiin talvisäihin aiheuttaa esimerkiksi kaikkien aikojen murtomaahiihtotalven.
Oletko sinä aloittanut juoksuharrastuksen korona-aikana? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 30. joulukuuta kello 23:een saakka.
Lue myös:
Juoksumattokaan ei kestänyt, kun Satu Lipiäinen treenasi itsensä huippukuntoon – nyt vauhti on sellainen, etteivät miehetkään pysyneet perässä
Aloititko lenkkeilyn tänä keväänä ja nyt jo pilasit harrastuksen? Tässä vinkit aloittelevalle juoksijalle, joka haluaa välttää yleisimmät mokat
Juoksijoilla on viisi erilaista tyyliä – juoksuvammojen näkökulmasta mikään niistä ei ole toista parempi