Britannia aloitti tänään ensimmäisenä länsimaana kansalaistensa rokottamisen koronavirusta vastaan.

Rokotukset alkoivat vain muutama päivä sen jälkeen, kun maa viime viikolla hyväksyi saksalaisen BioNTechin ja yhdysvaltalaisen Pfizerin yhdessä kehittämän rokotteen.

Eri puolilla maailmaa odotetaan nyt kuumeisesti rokotusten alkamista ja koronasääntöjen rajoittaman elämän palautumista ennalleen.

Monet maat pääsevät aloittamaan rokotukset heti vuoden alusta, jotkut jo joulukuun aikana.

Yhdysvalloissa saatetaan päästä rokottamaan vielä tällä viikolla

Yhdysvaltain lääkevirasto FDA kokoontuu torstaina päättämään, antaako se luvan Pfizerin ja BioNTechin rokotteelle.

Yhdysvaltain terveysviranomaiset ovat kertoneet aikovansa aloittaa rokotukset vuorokauden kuluttua FDA:n hyväksynnästä.

Rokotteen saavat ensimmäisenä riskiryhmään kuuluvat, eli ikäihmiset ja terveydenhuollon ammattilaiset. Heitä on yhteensä 24 miljoonaa.

FDA on kertonut tekevänsä päätöksen Modernan rokotteesta viikkoa myöhemmin, eli joulukuun 17. päivänä.

Kestää kuitenkin kuukausia, että tarpeeksi suuri osa väestöstä saadaan suojattua rokotteiden avulla.

– Jos puhutaan koko väestöstä, kestää varmasti huhti–toukokuuhun, ennen kuin elämä alkaa palautua normaaliksi, Yhdysvaltain rokoteohjelman Operation Warp Speedin johtaja Moncef Slaoui sanoi CBS-televisiokanavan haastattelussa.

Yhdysvaltain johtava tartuntatautiasiantuntija Anthony Fauci ei lupaa rokotteista nopeaa apua maan vakavaan koronatilanteeseen.

Uutiskanava CNN:n haastattelussa hän kertoi, että rokote alkaa toimia vasta 7–10 päivää toisen annoksen saamisesta.

Ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen välillä pitää Faucin mukaan odottaa kolmesta neljään viikkoon.

EU-maissa rokotukset voivat alkaa heti tammikuussa

Euroopan unionin alueella rokotteen lupaprosessi ja hankinnat toteutetaan keskitetysti.

Luvan koronarokotteen käyttöön antaa Euroopan lääkevirasto eli EMA, jossa jäsenmaiden omilla lääkeviranomaisilla, kuten Suomen Fimealla, on edustus.

EMA on ilmoittanut päättävänsä 29. joulukuuta, myöntääkö se myyntiluvan Pfizerin ja BioNTechin rokotteelle. Tämän jälkeen on vuorossa Modernan rokote, josta päätetään tammikuun 12. päivänä.

Kun EMA on hyväksynyt rokotteen, aloittaa Euroopan komissio niiden hankinnat. EU on jo aiemmin solminut ostosopimukset lähes kahdesta miljardista rokoteannoksesta.

Monet EU-maat, Suomi mukaan luettuna, uskovat voivansa aloittaa rokotukset heti alkuvuodesta.

– Oletan, että voimme aloittaa rokotukset viimeistään tammikuussa, Saksan terveysministeri Jens Spahn sanoi Financial Timesille.

Ylen aamussa lauantaina vieraillut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen arvioi, että ensimmäiset koronarokotteet saadaan Suomeen todennäköisesti joulun ja uudenvuoden välillä.

Rokotukset päästäneen aloittamaan hänen mukaansa nopeasti tämän jälkeen.

Pikaista apua koronatilanteeseen ei rokotteesta ole luvassa Euroopassakaan.

Tämä tarkoittaa, että tiukkoja koronarajoituksia tarvitaan myös jatkossa.

Tanska on tästä hyvä esimerkki. Maan pääministeri Mette Frederiksen kertoi eilen maanantaina tiukoista uusista koronatoimista, jotka tulevat voimaan 38 suuressa kunnassa ja kaupungissa.

Ravintolat, baarit, elokuvateatterit, teatterit ja liikuntatilat suljetaan. Koululaiset 5. luokasta alkaen lähetetään aikaiselle joululomalle. Lisäksi etätyöstä tulee monin paikoin pakollista.

Frederiksen pelkää, että jos kehotys jatkuu nykyisellään, Tanskan korontatilanne voi helmikuussa olla todella vakava. Rajoitukset kestävät siis ainakin yli vuodenvaihteen.

Kiina ja Venäjä rokottavat jo

Britannia ei suinkaan ollut ensimmäinen maa, jossa kansaa alettiin rokottaa koronaa vastaan.

Kiinassa on viimeisessä testausvaiheessa useita rokotekandidaatteja, joista osaa on käytetty riskiryhmään kuuluvien kansalaisten rokottamiseen jo heinäkuusta lähtien.

Rokotteen on saanut yli miljoona kiinalaista, joihin kuuluu terveydenhuollon työntekijöitä sekä ulkomaille työnsä puolesta matkustavia.

Kiina ei ole kuitenkaan kertonut, miten tehokkaita nämä rokotteet ovat olleet.

Viime viikolla Kiinan rokotekehityksen varajohtaja Wang Junzhi kertoi maalla olevan 600 miljoonaa rokoteannosta valmiina käytettäviksi tämän vuoden puolella. Hän lupasi "merkittäviä uutisia" lähiviikkoina.

Kiinalaista Sinopharm-rokotetta on alettu käyttää myös Arabiemiraateissa sekä Bahrainissa.

Myös Venäjä ehti Britannian edelle. Se kertoi jo elokuussa hyväksyneensä käyttöön “maailman ensimmäisen koronavirusrokotteen”, Gamaleja-instituutissa kehitetyn Sputnik V -rokotteen.

Tuotannollisten ongelmien johdosta laajamittaiset rokotukset eivät kuitenkaan päässeet alkamaan vielä alkusyksystä.

Presidentti Vladimir Putin määräsi maanlaajuisen rokotusohjelman alkavaksi tällä viikolla.

Joulukuussa Venäjän on tarkoitus antaa rokote noin kahdelle miljoonalle ihmiselle.

Lue tästä lisää Venäjän rokotusohjelmasta: Moskovassa aloitettiin joukkorokotukset koronaa vastaan – Ensimmäisinä vuorossa ovat muun muassa lääkärit ja opettajat

Kehitysmaat jäävät odottamaan vuoroaan

Suuressa osassa rikkaista länsimaista koronarokotusten odotetaan siis alkavan pian vuodenvaihteen jälkeen.

Ne ovat hankkineet etukäteen osto-oikeuden miljardeihin koronarokoteannoksiin.

Koronapandemia on levinnyt kuitenkin koko maapallolle, eikä virusta saada kuriin, ennen kuin koko maailmalla on rokotesuoja.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres arvosteli viime viikolla kovasanaisesti YK:n jäsenmaita siitä, ettei koronavirusta vastaan ole taisteltu globaalin tason ratkaisuilla vaan kansallisvaltiokeskeisesti.

YK:lla on oma Covax-niminen ohjelmansa, jonka tarkoituksena on edistää koronarokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maailman maille.

Guterresin mukaan Covaxin rahat eivät kuitenkaan riitä, vaan varoja tarvittaisiin 3,5 miljardia euroa lisää vielä tämän vuoden aikana.

Haasteena on myös tuotantokapasiteetti.

– Tarvitsemme ennennäkemättömän määrän rokotteita, se on suurin haasteemme. Jos lääkefirmat eivät vapauta kehittämiensä lääkkeiden immateriaalioikeuksia muiden tuottajien käyttöön, emme yksinkertaisesti saa tarpeeksi monta rokotetta tarpeeksi nopeasti, avustusjärjestö Oxfamin Anna Marriott sanoi Reutersin haastattelussa.

Siinä missä länsimaissa päästään rokottamaan jo lähiviikkojen aikana, saavat köyhät maat odottaa rokoteannoksiaan.

– Rokotenationalismi on suuri haaste köyhien ja keskituloisten maiden kansalaisten rokottamisessa, Lääkärit ilman rajoja -järjestön Roz Scourse arvioi Reutersille.

Lisää aiheesta:

Koronarokotukset voivat alkaa Suomessa jo ennen joulua – Valmiit annokset odottavat lähtökäskyä rokotetehtaalla

Kilpajuoksu koronarokotteesta: Miljardeja rokoteannoksia on jo myyty, mutta kuka ne saa ja milloin?