Neljäsosa kaikista Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on todettu muuta kieltä kuin Suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuvilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Koko väestössä muita kuin virallisia kieliä, eli suomea, ruotsia ja saamea, puhuvia on noin kahdeksan prosenttia.
THL selittää koronan suhteellisesti muuta väestöä yleisempää esiintyvyyttä vieraskielisillä monenlaisten tekijöiden summalla.
– Taustalla voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema, työskentely ammatissa, jossa etätyö ei ole mahdollista, tai suuret perhekoot ja ahtaampi asuminen, jolloin tartuntaketjujen estäminen on vaikeampaa, kuvaa THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.
Tartuntoja on tilastoitu eniten kieliryhmillä, joiden osuus väestöstä on suurin, eli esimerkiksi venäjän, somalin, arabian ja kurdinkieltä äidinkielenään puhuvilla.
– Tartuntojen määrät lisääntyvät ja vähenevät nopeasti kaikissa kieliryhmissä. Äkillinen kasvu tartunnoissa liittyy yleensä joukkoaltistumisiin, esimerkiksi suuriin häihin tai työpaikalla tapahtuneisiin ketjuihin, Skogberg sanoo.
Koronaneuvojat jalkautuvat kriittisille alueilla
Vieraskielisen väestön koronatartuntoja selitetään myös monikielisen koronaviestinnän epäonnistumisella. Ajankohtaista tietoa ei ole kaikilla kielillä yhtä hyvin saatavilla.
Helsingissä ongelmaan on puututtu aloittamalla monikielisten koronaneuvojien jalkautuminen. Neuvonta painottuu nyt Itä- ja Pohjois-Helsinkiin, kertoo Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela.
– Jo keväällä tehtiin kaupunginosissa työtä sen mukaan, miten näimme taudin leviävän. Nyt syksyllä meillä on paljon enemmän dataa, ja näemme koronatilanteen hyvin tarkasti kaupunginosittain. Olemme katsoneet kriittisimmät alueet ja keskittäneet palvelut sinne.
Koronaneuvojat liikkuvat siellä missä ihmisetkin – eli esimerkiksi kaduilla ja ostoskeskuksissa. Aluksi koronaneuvojia nähdään pop-up-luontoisesti Vuosaaressa, Itäkeskuksessa, Kontulassa, Kannelmäessä ja Malmilla.
Helsinki on palkannut tehtävään yli 10 useita eri kieltä osaavaa henkilöä. Kielivalikoimassa ovat muun muassa suomi, englanti, somali, arabia ja ranska.
Kontulassa, Malmilla ja Vuosaaressa tehdään neuvonnan lisäksi joinain päivinä koronatestausta.
Koronaneuvonta on kuin feissausta
Neuvojien työ on samanluontoista kuin feissareilla. Jalkautujat päivystävät vilkkaalla paikalla, puhuvat ohikulkijoille koronasta, jakavat materiaalia eri kielillä, ja tarjoavat ilmaisia maskeja.
– Keskustelemme siitä, kuinka tärkeää on pitää turvavälejä, noudattaa hygieniaohjeita, käyttää maskeja ja olla tarvittaessa karanteenissa, maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela kuvailee.
Itiksen kauppakeskuksessa on kaupungin pysyvä koronainfo, jonka tiskillä Sami Ouarab palvelee ohikulkijoita arabian, berberin, englannin, ranskan ja suomen kielillä.
Ouarab pitää hyvänä asiana sitä, että vieraskielisen väestön koronatartunnat ovat nousseet puheenaiheeksi. Hän nimittäin uskoo, että tiedon puute osaltaan selittää koronan leviämistä.
– Kyse saattaa olla viestin välittymisestä. Osa ei ymmärrä taudin vakavuutta, ja sen takia se voi levitä maahanmuuttajataustaisten keskuudessa.
– Sitten on kulttuuriset syyt. Jotkut uskovat, että tartunta tulee, jos on tullakseen.
Myös Vantaa on reagoinut koronan leviämiseen vieraskielisessä väestössä. Kaupunki aikoo käynnistää uudelleen Koronapakun, joka jakaa koronatietoa monikielisesti eri aluekeskuksissa. Pakun mukana jalkautuvat ryhmät kiertävät lähiöiden kohtaamispaikkoja.
Helsingin ja Vantaan toiminnan tavoitteena on saavuttaa ihmisiä, joita kirjallinen viestintä verkossa ja paperilla ei välttämättä tavoita.
Lue myös:
Uusimmat koronatiedot Uudellamaalla
Ennuste: koronan toisen aallon huippu voi olla takana parissa viikossa – tässä neljä asiaa, joita kannattaa silti varoa
Helsinki keventää lasten koronakaranteeneja, vaikka muita rajoituksia kiristetään – avi selvittää, HUS tukee linjausta
Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Mikä selittää välinpitämättömän suhtautumisen sekä turvaväleihin että suojamaskeihin?