Koronapandemia etenee eri tahdilla eri puolilla Eurooppaa. Monessa maassa tilanne on nyt syksyllä pahempi kuin keväällä ja niin kutsuttu koronan toinen aalto jyllää. Osassa maita kuitenkin tuoreet rajoitukset ovat laskeneet ensi vaiheessa ainakin tartuntoja.
Belgiassa pian kaksi kuukautta vellonut toinen korona-aalto vaikuttaa viimein tasaantuvan. Maan ranskankielinen yleisradio RTBF kertoi tiistaina, että uusia tartuntoja vahvistettiin viime viikolla noin 5 000 päivässä. Vauhti oli puolittunut edellisviikosta.
Toisen aallon huippu näyttäisi Belgiassa nyt asettuneen loka-marraskuun taitteeseen. Maan terveysviranomaisen Sciensanon tilastojen mukaan tuolloin lähes kolmannes testituloksista oli positiivisia, ja uusia tartuntoja vahvistettiin jopa parikymmentätuhatta päivässä.
Väkilukuun suhteutettuna Suomessa sama tarkoittaisi lähes 10 000:tta tartuntaa päivässä.
Osa laskusta selittynee sillä, että Belgiassa lopetettiin lokakuussa oireettomien testaaminen, jotta laboratoriot selviäisivät testimääristä. Eikä toinen aalto ole Belgiassa missään nimessä vielä ohi.
Sairaalat edelleen tukossa, parisataa kuolemaa päivässä
Sairaalahoitoon joutuvien potilaiden määrä on niin ikään laskussa, mutta sairaaloissa on jo marraskuun alusta lähtien ollut enemmän potilaita kuin kertaakaan aiemmin pandemian aikana.
Vuodeosastoilla on noin 7 000 potilasta, joista lähes 1 500 tehohoidossa.
Koronavirukseen liittyvien kuolemien määrä pysyy myös korkeana. Päivittäin raportoidaan tällä hetkellä parisataa uutta kuolemaa.
Suhteessa väkilukuun 11,5 miljoonan asukkaan Belgiassa koronakuolemien määrä on maailman suurimpia. Kuolleista yli puolet oli yli 85-vuotiaita.
Lue täältä uusimmat tiedot koronaviruksesta
Amnesty syyttää ihmisoikeusrikkomuksista
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää Belgian viranomaisten rikkoneen vanhusten ihmisoikeuksia koronakevään aikana.
Järjestön maanantaina julkaistun raportin mukaan yli 60 prosenttia koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa, joiden asukkaat oli käytännössä hylätty.
Amnestyn raportin mukaan Belgian hoivakodit ovat kärsineet pitkään rahoitusvajeesta, ja pandemian aikana henkilökunnalla ei ole ollut riittävästi suojavarusteita eivätkä kaikki asukkaat päässeet tarvittavaan sairaanhoitoon.
Raportissa kerrotaan myös tapauksista, joissa sairaalat ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan iäkkäitä potilaita. Uutistoimisto AP:n mukaan Belgian sairaaloiden tehohoitopaikat eivät täyttyneet kertaakaan kevään aikana.
– Kaikki järkyttyivät Italian ja Espanjan sairaaloiden tilanteesta. Se vaikutti merkittävästi liittovaltiomme päättäjiin, jotka totesivat heti, että tehohoito ei saa missään nimessä ylikuormittua. Hoivakodit putosivat kakkosluokkaan, ja asukkaat ja henkilökunta uhrattiin, sanoo Belgian hoivakotien liiton Femarbelin pääsihteeri Vincent Fredericq Amnestyn raportissa.
Myös Ruotsissa hoivakotien tapahtumat ovat puhuttaneet, lue kirjeenvaihtajamme juttu: Koronakevään jälkipyykkiä pestään Ruotsissa – hoitajien ilmoitukset kertovat laiminlyönneistä: "Yhtä kasvosuojaa jaettiin eikä ongelmista saanut puhua" 3.10.
Keväällä Belgian terveysministerinä toiminut Maggie De Block on kiistänyt hallintoon kohdistuneet syytökset hoivakotien asukkaiden käännyttämisestä sairaaloista.
– Liittohallitus tai alueelliset kollegani eivät ole koskaan sanoneet, että sairaalahoitoa tarvitsevia ei pidä ottaa vastaan tai että vanhukset tai vammaiset voidaan käännyttää, De Block sanoi lokakuussa yleisradioyhtiö RTBF:lle.
Amnestyn tuoretta raporttia Belgian uusi hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi kommentoinut.
Käyrät kääntymässä myös Tšekissä, Hollannissa, Espanjassa ja Ranskassa?
Monin paikoin Euroopassa on määrätty tiukkoja rajoituksia, ja joissain maissa tartuntakäyrät näyttävät ainakin tasaantuneen tai jopa kääntyneen laskuun.
Lue myös: Toimittajalta: Koronan kakkosaallon kanssa painiva Italia sulkeutuu alue alueelta – Roomassa rajoitukset ajavat ihmiset aamupalatreffeille
Tšekki on kärsinyt toisesta aallosta Belgian ohella väkilukuun nähden pahiten, ja siellä tartuntamäärät laskevat hieman hitaammin. Maanantaina päiväkohtainen määrä oli alhaisin sitten lokakuun alun. Ilmaantuvuusluku on edelleen kuitenkin Euroopan korkeimpia, lähes 1 100.
Ranskassa ja Espanjassakin päivittäiset tartuntamäärät näyttävät pian kolme kuukautta jatkuneen nousun jälkeen laskevan. Sairaaloiden täyttöaste on kuitenkin yhä korkea, ja päivittäin raportoidaan satoja uusia koronakuolemia.
Kahden viikon ilmaantuvuus on noussut yli tuhannen tapauksen myös Itävallassa, jossa hallitus määräsi alkuviikosta tiukan koronasulun ja kehotti maan asukkaita olemaan tapaamatta ketään oman taloutensa ulkopuolelta.
Monissa maissa syksyn korona-aalto kiihtyi myöhemmin kuin esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa. Osassa maista vauhti on ainakin hetkeksi tasaantunut, mutta Itävallan lisäksi esimerkiksi Ruotsissa ja Kreikassa suunta näyttää ainakin nyt olevan selvemmin kohti synkempää.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Johns Hopkins -yliopiston koronaseurantaa.
Lue myös:
Unkari ja Puola torjuivat EU:n budjetin ja koronarahaston oikeusvaltiovaatimuksen takia
Ulkoministeriö selvitti: Monista maista olisi hankalaa matkustaa Suomeen, vaikka Suomi höllentäisi omia rajoituksiaan – katso lista 10 maan rajoituksista