Eurooppa on siirtynyt sulkujen aikaan, jo toista kertaa sitten kevään. Koronasuosituksia on tiukentanut myös Ruotsi, joka on noudattanut yleisesti muita maita väljempää linjaa koronan suhteen.
Julkisilla paikoilla liikkumista tulisi välttää erityisesti Tukholman seudulla.
Britanniassa puolestaan aloitettiin tiukka sulku 5. marraskuuta. Irlannissa on määrätty asukkaat pysyttelemään kotona kuuden viikon ajan. Ravintolat myyvät vain noutoruokaa. Päiväkodit ja koulut saavat olla auki.
Myös Tukholmassa sijaitseva Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus siirtyi poikkeusoloihin keväällä.
ECDC:n tutkimusryhmän varajohtaja Piotr Kramarz valaisee koronapandemian isoa kuvaa Ylen haastattelussa.
– Useimmissa maissa oli tartuntapiikki keväällä, kesällä oli laskua ja syksyn aikana tartunnat kääntyivät nousuun, selvittää puolalainen Piotr Kramarz.
Koronapandemiaa tutkitaan monilla mittareilla. Yksi niistä on 14 vuorokauden ilmaantuvuusluku 100 000 asukasta kohden.
– Ilmaantuvuusluku on kasvanut. Se on vakaampi mittari kuin päivittäiset luvut ja antaa kuvaa vahvistettujen koronatartuntojen määrästä väestössä, kertoo Kramarz.
Ilmaantuvuusluku on kasvanut Euroopassa elokuusta noin sadalla vuorokaudessa.
Piotr Kramarz arvioi, että sama kehitys jatkuu lähiviikkoina.
ECDC seuraa myös testausmääriä. Kun testaus lisääntyy, myös positiivisten tulosten määrä lisääntyy, samoin ilmaantuvuusluku kasvaa.
– Hieman huolestuttavaa on, että positiivisten tulosten määrä on noussut lähes kevään tasolle. Keväällä todettiin tartuntoja sairaalahoidossa olleilta potilailta.
Nyt positiivisia tuloksia löytyy myös muun väestön keskuudessa, pohdiskelee Kramarz.
Tautiin sairastuvat iäkkäämpien lisäksi nuoremmat aikuiset ja nuoret. Pandemian edetessä myös kuolinluvut kääntyvät nousuun.
Sairaaloiden kapasiteetti vaihtelee maasta toiseen ja myös maiden sisällä. Kevääseen verrattuna käytössä on hoitopaikoista 60–70 prosenttia. Hoitohenkilökunta on kovilla kuukausia kestäneen poikkeustilan jälkeen.
The Guardian -lehti arvioi, että kevään eriasteisten sulkujen onnistumisesta ovat sekä tutkijat että poliitikot erimielisiä. Valtaosa kuitenkin katsoo, että kevään toimet olivat pakollisia. Suluilla hiliittiin tartuntojen nousua ja ostettiin aikaa hoidon järjestämiseen sekä virusta koskevan tiedon hankkimiseen.
Koronaväsymys lisää välinpitämättömyyttä, mutta nyt pitäisi toimia päinvastoin
Tutkija Piotr Kramarz arvioi, että COVID-19-taudin leviämistä selittää myös pandemiauupumus.
Kesällä ihmiset siirtyivät ulkosalle ja rajoituksia väljennettiin. Nyt ihmiset ovat taas palanneet sisälle.
– Yritämme saada selville, mitkä toimet ovat olleet tehokkaimpia pandemian kuriin saamiseksi. Kyse on monissa maissa ollut useiden toimenpiteiden paketista, selvittää Kramarz.
Hän muistuttaa, että kestää aina viikkoja, ennen kuin valittujen toimenpiteiden vaikutukset ovat selvillä.
Koronavirus alkoi levitä ensin Aasiassa. Siellä virus on saatu kitkettyä hyvin tiukoilla toimilla.
Euroopassa ei ole kuitenkaan haluttu sulkea yhteiskuntia Aasian malliin, arvioi the Economist.
Taudin suitsimisessa ovat onnistuneet sekä demokraattiset että hallituksen vahvaan kontrollin perustuvat yhteiskunnat. Ensimmäisestä ryhmästä esimerkkejä ovat Australia ja Uusi Seelanti ja jälkimmäisestä Taiwan ja Kiina.
Lue myös:
Koronarokotteita varaudutaan ostamaan niin paljon, että kaikki suomalaiset saavat sen halutessaan – vielä ei tiedetä, käykö läpimurtorokote lapsille
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet riemuitsee Pfizerin ja BioNTechin koronarokotteesta – Jätetäänkö myyntilupapyyntö jo ensi viikolla?
Merkittävä edistysaskel koronarokotteen kehittelyssä: Pfizer ja BioNTech ilmoittavat rokotteensa tehonneen 90-prosenttisesti testeissä