Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta tärkeän Espoon kaupunkiradan toteutuminen nytkähtää tänään hieman eteenpäin, kun Espoon ja Kauniaisten kaupunginhallitukset käsittelevät valtion Väyläviraston kanssa tehtyä sopimusta radan rakentamisen kustannusten jakamisesta.

Laaditun sopimuksen mukaan hankkeen 275 miljoonan euron kustannukset jakautuvat siten, että valtio maksaa puolet, Espoo 40 prosenttia ja Kauniainen 10 prosenttia.

Kauniaisen osuus kahden lisäraiteen rakentamisesta Leppävaaran ja Kauklahden välille on siis lähes 30 miljoonaa euroa. Summa on 10 000 asukkaan pikkukaupungille valtava, sanoo Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.

– Ehkä suurin ongelma oli se, että valtio on perinteisesti rahoittanut tavallaan valtiollisesti merkittäviä ratahankkeita 70 prosenttisesti ja jättänyt 30 prosenttia kuntien rahoitettavaksi. Nyt se suhde muutettiin valtion päätöksellä yhtäkkiä 50–50 jakoon, joka tarkoittaa sitä, että Kauniaistenkin osuus on suurempi kuin mitä se olisi muuten ollut, Masar kommentoi.

Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo uskoo, että koronakriisin aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kaupunki kykenee investoimaan rataan, koska se tuo tulevina vuosina runsaasti talouskasvua. Isotalo ei pidä kaupunkirataa uhattuna.

– Sellaista uhkaa ei ole, että kaupunkirata olisi ensimmäisenä liipasimella. Jos talous näkymät yhä edelleen synkkenevät merkittävästi joudutaan miettimään monia asioita, mutta ei kaupunkirata ole ensimmäisenä pudotettavissa pois, isotalo sanoo.

Espoon, Kauniaisten ja Väyläviraston kesken solmittu sopimus vaatii toteutuakseen vielä myös valtuustojen hyväksymisen.

Radan suunnittelun on määrä alkaa ensi vuoden alussa ja rakentamisen vuoden 2022 aikana. Arvioitu valmistumisvuosi on 2028.

Lue myös:

Turun ja Helsingin välisen nopean junaratayhteyden rakentamisvaihtoehdot arvioitu – kaikki vaihtoehdot lyhentävät matka-aikaa

Ministeri Harakka: Suomi sijoittaa raidehankkeisiin 1,3 miljardia euroa

Turun tunnin junan rakentaminen alkaa – Nopea ratayhteys luo 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen