PHILADELPHIA Yhdysvaltojen epäselvät presidentinvaalit lähenevät ratkaisuaan yksi postiääni kerrallaan. Nyt näyttää siltä, että demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden kirii republikaanien Donald Trumpin ohi, kun kaikki ennakkoon annetut postiäänet on laskettu.
Tätä kirjoittaessa lasku on tosin vielä kesken muun muassa Arizonassa, Nevadassa, Pennsylvaniassa, Georgiassa ja Pohjois-Carolinassa. Biden on voittanut tämänhetkisten tietojen mukaan 253 valitsijamiestä, Trump 213.
Näistä viidestä osavaltiosta Biden johtaa ainoastaan Arizonassa ja Nevadassa. Ne riittäisivät demokraattiehdokkaalle: Biden saisi tasan voittoon vaadittavat 270 valitsijamiestä.
Lisäksi Bidenilla on vielä mahdollisuus voittoon Pennsylvaniassa, missä Trumpin johto kaventui päivän edetessä. Georgiakaan ei näytä enää mahdottomalta.
Vaaliyön republikaanivoittojen jälkeen kävi kuten ennakkoon oli arveltukin. Demokraattien voittokulku alkoi hitaasti laskettavien postiäänten siivittämänä.
Mutta mitä tilanne merkitsee Yhdysvalloille? Siitä saatiin ensimakua heti keskiviikkona, kun Trumpin kampanja syytti ääntenlaskua epärehelliseksi ja kannattajat reagoivat.
Trump ilmoitti vaativansa äänten uudelleenlaskentaa Wisconsinissa ja haastavansa Michiganin ja Pennsylvanian lopettamaan ääntenlaskennan.
Detroitissa Michiganissa presidentin kannattajat ottivat viestistä vaarin ja kerääntyivät ääntenlaskentapaikalle vaatimaan ääntenlaskennan keskeyttämistä.
Vastaavasti ainakin New Yorkissa ja Philadelphiassa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin jokaisen äänen laskemista.
Päivän protestit ovat vasta alkua. Ennen kuin presidentinvaalien lopputulos on sinetöity, edessä on useita oikeustaisteluita, kun Trump haastaa vaalien tuloksen tukenaan lakimiesten armeija.
Pitää myös muistaa, että Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa on konservatiivienemmistö. Tosin ennen kuin yksikään mahdollisista oikeushaasteista päätyisi korkeimman oikeuden eteen, niiden pitäisi läpäistä alempien oikeusasteiden sokkelo, ja se käy myös kalliiksi.
Uuden presidentin valaan on 76 päivää. Nämä pitkät päivät testaavat Yhdysvaltojen instituutioiden vahvuutta ja amerikkalaisten uskoa demokratiaan.
Kun vaalit ratkeavat tv-ruuduilla ympäri maan, ratkaisevaa on se, hyväksyvätkö katsojat näkemänsä. Demokratiassa sekä häviäjän että tämän kannattajien pitää tunnustaa tappionsa, oli tulos mikä tahansa.
Vaalituloksen kiistäminen tarkoittaa sitä, että lähes puolet kansasta tulee todennäköisesti epäilemään vaalitulosta seuraavat neljä vuotta.
Samaan aikaan kongressin hyvin tasaväkinen vaali tarkoittaa sitä, että kumpikaan puolue tuskin saa niin kutsuttua värisuoraa, eli sekä senaatin, edustajainhuoneen että Valkoisen talon hallintaansa.
Teoriassa se voisi olla hyvä asia ja pakottaa puolueet yhteistyöhön. Nykyisessä polarisoituneessa tilanteessa sitä on turha toivoa. Paljon todennäköisempää on, että seuraavat vuodet Yhdysvalloissa käydään monta katkeraa vääntöä pienistäkin lakimuutoksista.
Jatkuva jumitilanne on omiaan syömään amerikkalaisten ennestään heikkoa uskoa poliittisen järjestelmän toimintakykyyn, ja sitä kautta demokratiaan.
Demokraattien täytyy vain toivoa, etteivät seuraavat neljä vuotta syö äänestysikään juuri varttuneiden nuorten uskoa koko järjestelmään. Juuri nuoret äänestäjät ovat puolueen toivo, sillä uusi sukupolvi on selvästi aiempia taipuvaisempi äänestämään demokraatteja. Vielä näissä vaaleissa heitä ei ollut tarpeeksi takaamaan selvää voittoa.
Jos Biden voittaa, voitto on karvas.
Jos Trump häviää, eikä myönnä häviötään, voiko hän kieltäytyä poistumasta Valkoisesta talosta? Takaisin Pasilaan -podcastissa Marjukka ja Toivo utelevat Amerikka-asiantuntija Jani Kokolta mihin Trump menee jos hän ei saa jatkoa, minkälaisia protesteja kaduilla voi syntyä ja miten valitsijahenkilöt pelaavat äänestyspeliään.
Lue myös:
Valitsijat vahvistivat Joe Bidenin presidentiksi – Yle seurasi USA:n vaalisyksyä