Yhdysvalloissa presidentinvaalien äänestäminen, ääntenlasku ja demokratian pelisäännöt joutuvat nyt aivan ennennäkemättömään testiin.
Istuvan presidentin Donald Trumpin uhkaukset siitä, että hän kyseenalaistaa vaalituloksen, ellei sitä saada heti vaali-illan ja -yön aikana valmiiksi, ovat käymässä toteen.
Sekä Trump että Biden voivat julistautua voittajiksi – USA:n presidentinvaalista voi tulla ennennäkemätön demokratian testi
Trump antoi heti vaali-iltana ymmärtää, että hän riitauttaa vaalituloksen ja ääntenlaskennan ja vie sen korkeimpaan oikeuteen.
Yhdysvaltain perustuslain tunteva Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Kronlund ei ole yllättynyt siitä, että Trump kyseenalaisti vaalituloksen taas tänään.
– Tämä on Trumpilla vanha retorinen kikka, tuttu jo edellisistä vaaleista. Vaalikampanjassa hän on väläytellyt korkeimman oikeuden roolia, kuten myös tänään.
Koronapandemian aiheuttama postiäänestämisen laajuus pitkittää vaalitulosta. Ennakkoarveluissa vaalipäivän äänet suosivat republikaanien Trumpia ja ennakkoon annetut postiäänet taas demokraattien Joe Bidenia.
Mitä Trump käytännössä aikoo?
Trump on pitkin kampanjaansa väittänyt, että postiäänestämisessä piilee suuri huijaus, jolla demokraatit haluavat estää hänen vaalivoittonsa.
Mitä Trump aikoo tarkkaan ottaen korkeimpaan oikeuteen viedä, sitä ei vielä tiedetä.
– Hän ei ole kertaakaan perustellut, että mitä se olisi, millä äänestystulosta tai ääntenlaskua voitaisi kyseenalaistaa. Aikooko hän kiistää jonkun tietyn osavaltion vaalituloksen vai mikä se peruste olisi käytännössä, Anna Kronlund sanoo.
Kukin osavaltio hoitaa vaaliasiat itsenäisesti.
– Ongelmana on se, että Yhdysvaltain perustuslaissa ei varsinaisesti säädetä vaaleista mitään. Siinä puhutaan valitsijamiehistä, mutta ei vaalien käytännön järjestelyistä.
Mitä tekee Pennsylvania?
Tikunnokkaan on nousemassa ehkä Pennsylvanian osavaltio, jossa tuloksia voidaan joutua odottamaan perjantaihin asti.
Siellä osavaltiotason korkein oikeus päätti, että kolmen päivän sisällä vaalipäivän jälkeen saapuneet postiäänet voidaan laskea. Tästä kiisteltiin vaalien alla, mutta Yhdysvaltain korkein oikeus ei estänyt tätä, koska oltiin niin lähellä vaaleja.
– Se ei tarkoita sitä, etteikö korkein oikeus voisi ottaa myöhemmin tätä juttua käsittelyyn.
Tutkijatohtori Anna Kronlund sanoo, että Pennsylvanian kuvernööri on korostanut, että äänet lasketaan loppuun saakka. Mikäli näin ei toimittaisi ja osa äänistä jäisi huomioimatta, koko vaalien merkitys hämärtyisi.
Koronan vuoksi moni on halunnut äänestää – tai on ollut pakotettu äänestämään – postitse. Kronlundin mielestä olisi demokratian kannalta outoa, jos ääni mitätöityisi oikeusprosessin kautta.
Erityisen outoa se olisi siksi, että syytökset vaalivilpistä postiäänten kohdalla eivät perustu mihinkään tietoon. Toistaiseksi ei ole myöskään esitetty mitään todisteita siitä, että postiäänissä olisi ollut vaalivilppiä.
– Tässä on ongelmana myös se, että missä sitä haastetaan. Jos presidentti haastaa osavaltiotason lainsäädäntöä, niin silloin se käsitellään osavaltion oikeusistuimessa.
Perustuslaki ei anna vastauksia
Yhdysvaltain perustuslaki on vuodelta 1789. Tutkija Kronlund muistuttaa, että se laadittiin täysin toisenlaisessa ajassa ja poliittisessa kontekstissa.
Nyt koronakriisin vuoksi joudutaan sopeutumaan uusiin äänestämisen tapoihin ja äänten laskemisen aikatauluihin. Nyt luodaan uusia käytäntöjä.
– Kauanko ääniä voi laskea, miten äänien pitää tulla perille ja pitääkö olla jonkin tietyn päivän postileima. Näitä pitää pohtia osavaltioissa, koska vaaleihin liittyen ei ole liittovaltiotason lainsäädäntöä.
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Kronlund muistuttaa, että vaikka Donald Trump kyseenalaistaakin vaalitulosta, niin koko puolue ei ole hänen takanaan. Moni näkyvä republikaani on halunnut vakuuttaa, että kaikki äänet lasketaan.
Epäselviä säädöksiä
Yhdysvaltain perustuslaki ei täsmälleen ottaen velvoita siihen, että eniten ääniä saanut saisi kaikki osavaltion valitsijamiehet. Periaatteessa on mahdollista, että osavaltion kongressi voi hylätä vaalituloksen, jos niin haluaa, ja valita omat valitsijamiehet.
Tähän riittää perusteluksi epäily vaalituloksen laillisuudesta.
Tämä voisi olla mahdollista esimerkiksi Pennsylvaniassa, jossa sekä osavaltion senaatti että edustajainhuone ovat Trumpin puolueen, republikaanien hallussa.
Näin on Yhdysvaltain historiassa kerran käynytkin, vuonna 1876.
On myös mahdollista, että vaaleissa valitsijamiesten määrät menevät tasan. Tuolloin presidentin valitsee edustajainhuone, mutta ei täydessä kokoonpanossaan.
Presidentin valitsijoita tulisi kustakin osavaltiosta vain yksi. Vaikka demokraateilla on takanaan edustajainhuoneen jäsenten enemmistö, osavaltioittain laskettuna republikaanit ovat enemmistössä.
Valitsijat vahvistivat Joe Bidenin presidentiksi – Yle seurasi USA:n vaalisyksyä
Korjattu klo 20.35: Pennsylvaniassa laksetaan kolmen päivän sisällä vaaleista saapuneet postiäänet. Alunperin jutussa mainittiin, että ääniä lasketaan kolme päivää vaalien jälkeen - äänet lasketaan kuitenkin loppuun saakka, niin pitkään kuin tarvitsee.