Mikkelin kaupungin tuloksen ennakoidaan jäävän ensi vuonna miltei 4,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Taseeseen kertynyt alijäämä lähenee puolestaan 50 miljoonan euron tasoa.
Mikkelin kaupunginjohtaja esitteli medialle tänään talousarvioesitystään.
Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan kuntakenttä kohtasi taloudellisia haasteita jo vuonna 2019, mutta koronakriisin vuoksi kaikki talouteen liittyvät ennusteet ovat nyt poikkeuksellisen epävarmoja.
Kaupungin lainamäärä kasvaa ensi vuonna noin 353 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 6 645 euroa asukasta kohden. Lainan määrä on kaupungissa kasvanut asukasta kohden aina vuodesta 2013, jolloin se oli 3 110 euroa. Vuonna 2019 Mikkelin kaupungin velka asukasta kohden oli 4 738 euroa.
– Tämä osoittaa tämän tilanteen, mikä on ollut meidän talouden keskeinen ongelma: olemme jatkuvasti velkaantuneet. Olemme tehneet jatkuvasti investointeja, joihin meidän vuosikate ei anna mahdollisuutta. Me ei pystytä vuosikatteen puitteessa kattamaan kaikkia investointeja. Tätä kautta syntyy tarve velkarahoitukselle, Halonen kertoo.
– Kun nämä isot investoinnit ovat joskus ohi eteläisen alueen koulun ratkaisun ja mahdollisen itäisen alueen kouluratkaisun sekä vedenpuhdistamon osalta hoidettua. Sen jälkeen meillä ei ole enää näillä näkymin kovin paljoa investointivaraa tulevaisuudessa. Sen jälkeen meidän on pidettävä matalampaa profiilia investointien suhteen kuin mitä tähän mennessä on pidetty. Samaan hengenvetoon on todettava, että meillä hengittää myös korjausvelka. Siinä mielessä ollaan hyvin hankalassa tilanteessa.
Taloutta pystytään tasapainottamaan
Taloutta pyritään tasapainottamaan niin leikkauksien ja palveluverkkoa koskevien rakenteellisten uudistusten kautta. Investointeihin ei ole ainakaan toistaiseksi tiedossa karsimisia. Investointiohjelmasta kuitenkin päättää viime kädessä valtuusto.
Halonen uskoo, että alijäämän tasapainottaminen tulee edellyttämään kertaluontoisten myyntivoittojen toteutumista. Käytännössä kertaluontoisia myyntivoittoja tavoitellaan energiaomistuksesta, jota koskevan selvityksen kerrotaan olevan jo käynnissä.
Talousarviossa menojen sekä tulojen välistä epäsuhtaa pitäisi pystyä tasapainottamaan vähintäänkin 70 miljoonan euron edestä.
Tavoitteena on talousarviossa, että alijäämät katetaan vuoden 2023 loppuun mennessä.
Useita investointeja ensi vuodelle
Suunnitelmakauden 2021-2024 nettoinvestoinnit kohoavat ensi vuoden talousarvioesityksessä 115 miljoonaan euroon.
Yhdeksi merkittävimmistä menoeristä ensi vuonna arvioidaan sosiaali- ja terveyspalveluja kaupungille tuottavan Essoten kuntayhtymän kuntalaskutuksen osuus, joka on miltei 228 miljoonaa euroa.
Kaupungilla on meneillään useita jo päätettyjä hankkeita koulu- ja päiväkoti-investoinneista alkaen. Työn alla on esimerkiksi Rantakylän uusi päiväkoti, Kalevankankaan jalkapallohalli ja Urpolan tekojää. Uuden Eteläisen aluekoulun rakentaminen on myös määrä aloittaa ensi vuonna ja Ecosairilan kehittämistä jatketaan.
Veroprosentteihin ei esitetä muutoksia.
– Miksi näin? Selitys on siinä, että vuosi sitten teimme poikkeuksellisen suuret veronkorotukset. Meillä ei ole mahdollisuutta peräkkäisinä vuosina tehdä tämänlaista. Se, miten kauan tästä tilanteesta pystytään pitämään kiinni. En pysty ennakoimaan sitä, Halonen muistuttaa.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys etenee kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi marraskuussa.