Amy Coney Barrettin nimitys on huolestuttava uutinen ilmastosta välittäville, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.
Äänestystulos oli odotettu, sillä republikaaneilla on enemmistö senaatissa. Tilanne oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä vaaleihin on vain viikko. Presidentti nimeää tuomarit, ja demokraatit pitävät viime hetken nimitystä törkeänä.
Barrett on jo kolmas presidentti Donald Trumpin nimeämä tuomari, ja heilauttaa korkeimman oikeuden voimasuhteita. Liberaaleina pidettyjä tuomareita on jatkossa kolme, konservatiivisia kuusi.
Yhdysvalloissa nimityskeskustelua ovat dominoineet kaksi aihetta, aborttioikeus ja pienituloisten terveydenhuolto. Barrettin pelätään heikentävän tuomarina kumpaakin.
Se, että Barrett on aborttioikeuden vastustaja, on sisäpoliittisesti merkittävää Yhdysvalloissa.
Kansainvälisesti merkittävää on se, että hän suhtautuu epäilevästi ilmastonmuutokseen.
Kun Amy Coney Barrett vastasi toissaviikolla senaattorien kysymyksiin, hän kutsui ilmastonmuutosta “kiistanalaiseksi kysymykseksi” vahvistaen ilmastoaktivistien pahimmat pelot. Yhdysvaltojen korkein oikeus on avainasemassa, kun ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista kiistellään tulevina vuosikymmeninä supervallan eri oikeusasteissa.
Korkeimman oikeuden tehtävä on käsitellä kiistanalaisia oikeustapauksia ja linjata, ovatko alempien oikeusasteiden päätökset linjassa perustuslain kanssa. Korkeimman oikeuden päätökset ovat ennakkotapauksia, jotka vaikuttavat lain tulkintaan kaikkialla Yhdysvalloissa. Barrett on tosin ilmaissut, ettei pidä kaikkia korkeimman oikeuden aiempia päätöksiä sitovina.
Ilmastoaktivistit ovatkin huolissaan siitä, että Barrett saattaisi pyörtää vuoden 2007 merkittävän korkeimman oikeuden päätöksen tapauksessa Massachusetts vastaan Ympäristönsuojeluvirasto. Tapauksessa joukko osavaltioita ja kaupunkeja pakottivat Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston lukemaan kasvihuonepäästöt ilmansaasteiksi ja siten viraston säätelyn piiriin.
Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten ilmastonmuutokseen liittovaltiota vakavammin suhtautuvat osavaltiot voivat pakottaa liittovaltion ilmastonmuutostoimiin jo olemassa oleviin lakeihin nojaten. Se on myös osa maailmanlaajuista trendiä: ilmastonmuutostoimille raivataan tilaa enenevässä määrin juuri oikeussaleissa ympäri maailman.
Juuri Yhdysvaltojen oikeussalit ovat siinä mielessä erityisen tärkeitä, että maa tuottaa toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Se, että Yhdysvallat ottaa kansainväliset ilmastosopimukset vakavasti, on yhä edellytys sopimusten uskottavuudelle.
Senaattikuulemistensa aikana Barrett totesi, että Yhdysvalloissa tärkein laki on perustuslaki, eikä kansainvälinen laki voi määrittää laintulkintaa. Lausunto huolestutti kansainvälisen politiikan asiantuntijat, jotka arvelevat Barrettin ajavan nationalistista laintulkintaa.
Ottaen huomioon, että Yhdysvalloilla on merkittävä rooli kansainvälisen lain muovaajana, Barrettin lausunto on jokseenkin nurinkurinen. Kommentti vihjaa, että korkeimman oikeuden tuomarina Barrett voi asettua poikkiteloin kansainvälisen lain kotimaisessa tulkinnassa myös silloin, kun aloite lain kirjaamiseen on tullut Yhdysvalloilta.
Barrett ei tietenkään yksin päätä korkeimman oikeuden kantaa, vaan päätökset syntyvät useimmiten äänestämällä. Juuri nyt valtasuhteet liberaalien ja konservatiivisten tuomareiden välillä eivät anna toivoa järeistä ilmastonmuutostoimista Yhdysvalloissa saati maailmalla.
Presidenttiehdokas Joe Biden tukee voimakasta päästöjen leikkausta. Bidenin kunnianhimoinen ilmastosuunnitelma pyrkisi nollaamaan Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2050 mennessä sääntelyn ja investointien avulla.
Sääntelyn onnistuminen voi kuitenkin olla vaikeaa, mistä Amy Coney Barrettin nimitys on hyvä muistutus. Jotta Biden voisi toteuttaa suunnitelmansa sutjakasti, demokraattien täytyy voittaa viikon kuluttua presidentinvaalien lisäksi enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
Vasta sen jälkeen päästäisiin vääntämään siitä, onko Bidenin ajama sääntely perustuslain mukaista.
Nykyisen korkeimman oikeuden ensimmäinen ilmastotesti on edessä pian. Tuomariston käsittelyyn on tulossa tällä istuntokaudella tapaus, jossa Baltimoren kaupunki vaatii useita kansainvälisiä öljy-yhtiöitä vastuuseen yhtiöiden ilmastolle haitallisista toimista.
Ilmastonmuutokseen liittyvät taistelut eivät pääty seuraavan presidentin kauteen, voitti sitten Joe Biden tai Donald Trump. Niin ei pääty myöskään Amy Coney Barrettin vaikutus lain tulkintaan.
Korkeimman oikeuden tuomaripestit ovat elinikäisiä. Barrett on 48-vuotias.
Lue lisää:
Trumpin valitsema uusi tuomari Amy Coney Barrett korosti korkeimman oikeuden riippumattomuutta
Olisiko sinusta korkeimman oikeuden tuomariksi? Näin tuomarit päättävät, mitä abortille ja kuolemantuomiolle käy Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg on kuollut – Toimi 40 vuotta tuomarina, selätti syövän kolmesti