Ihmisten liikkuminen töiden ja opiskelujen perässä on historiallisen kovassa laskussa, ja sillä tulee olemaan kestäviä vaikutuksia, sanoo Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.
Koronakriisi tyrehdytti siirtolaisten liikkuvuuden eri puolilla maailmaa. Ennen pandemiaa maahanmuuttajien määrä oli kasvussa vuosikymmenen ajan, kirjoittaa Financial Times -lehti (maksumuurin takana).
Joka viides OECD-maista asuvista on joko maahanmuuttaja, siirtolainen tai heidän lapsensa, OECD kertoo.
Oleskelulupien määrä romahti
Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla OECD-maissa myönnettyjen oleskelulupien määrä romahti alle puoleen edeltävästä vuodesta. Syynä ovat eri valtioiden koronakriisin takia asettamat liikkumisrajoitukset.
Useat valtiot myös lakkasivat käsittelemästä oleskelulupahakemuksia koronakriisin aikana.
Vastaava trendi on näkynyt myös OECD:n ulkopuolella maissa, joissa on suuri määrä maahanmuuttajia. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa myönnettiin vuonna 2019 reilut puoli miljoonaa oleskelulupaa, mutta tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vain kymmenesosa tästä, kertoo Financial Times -lehti (maksumuurin takana).
Monet siirtolaiset myös jäivät jumiin ulkomaille pandemian takia, sillä koronakriisin takia useat maat sulkivat rajansa ja peruivat lentoja. Tämä tukki monen reitin töiden äärelle tai takaisin kotimaahan. Useilla ei myöskään ollut varaa maksaa kaventuneen valikoiman takia kallistuneita lentolippuja.
Listan OECD-maista löydät täältä (englanniksi).
Siirtolaistyöntekijät paiskivat koronakriisin etulinjassa
Koronakriisin etulinjassa on paljon siirtolaistyöntekijöitä. OECD-alueella joka neljäs lääkäri ja joka kuudes sairaanhoitaja on maahanmuuttaja, järjestö arvioi.
Monissa valtioissa muiden avainalojen töistä jopa kolmannes tehtiin koronakriisin aikana siirtolaisvoimin. Näitä aloja ovat muun muassa liikenne, siivous, ruoanvalmistus ja tietotekniikka, OECD kertoo.
Synnyinmaansa ulkopuolella asuvia uhkaa muita suurempi koronatartunnan ja työttömyyden riski, OECD sanoo.
Suurempi tartuntariski johtuu siitä, että siirtolaiset suosivat julkista liikennettä ja työskentelevät aloilla, joita ei voi tehdä etänä. He myös elävät tiiviimmin kuin muut väestöryhmät.
Tämän lisäksi moni siirtolainen on työllistynyt aloille, joilta koronakriisi leikkasi työpaikkoja, kuten palvelualoilla.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuttajien työtilanne oli ennen pandemiaa kantaväestöä parempi. Kriisin jäljiltä siirtolaisten työttömyys on kaksi prosenttia korkeampi kuin paikallisten.
Ruotsissa lähes kuusi kymmenestä tuoreesta työttömästä on maahanmuuttajia, kertoo Financial Times -lehti (maksumuurin takana).
Tämän lisäksi myös integraatio on vaikeutunut, kun yhteiskunta sulkeutuu ympäriltä: kieliopetus on katkolla, ja maahanmuuttajien lapsille etäopetus voi olla ongelmallista, jos tarvittavia laitteita ei ole saatavilla.
Ongelma siirtolaistyövoimaan nojaaville talouksille
OECD:n mukaan ei ole todennäköistä, että maahanmuutto palaa pandemiaa edeltävälle tasolle nopeasti.
Tämä voi olla suuri ongelma niille talouksille, joissa siirtotyövoimalla on merkittävä rooli.
Esimerkiksi Britanniassa on jatkettu lääkäreiden oleskelulupia, ja Saksassa on järjestetty charter-lentoja maataloustyöntekijöiden saamiseksi maahan.
Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuton rajoituksia on käytetty suojelemaan paikallisia työpaikkoja, eikä tähän politiikkaan ole tulossa lievennyksiä lähiaikoina, Financial Times kirjoittaa.
Taitavat työntekijät voivat myös olla koronapandemian jälkeen haluttomia lähtemään kauas kotiseuduiltaan, ja monissa yrityksissä etätyö on tullut jäädäkseen.
– Maahanmuutolla tulee jatkossakin olemaan merkittävä rooli talouskasvulle ja innovaatioille, ja sillä voi myös vastata nopeasti muuttuviin työvoimamarkkinoihin, sanoo OECD:n pääsihteeri Angel Gurría järjestön raportissa.
Pandemia kurittaa pakolaisia erityisen kovalla kädellä
Vaikka koronakriisi on lamaannuttanut ihmisten liikkuvuuden työvoiman perässä, sotaa, vainoa ja konflikteja pakoon lähteneitä on edelleen maailmassa kymmeniä miljoonia.
Monelle tilanne on toivoton, sillä syyt pakoon lähtemisen takana eivät ole muuttuneet mihinkään, eivätkä ihmiset voi palata koteihinsa. Maanpaossa elävien epävirallisetkin työpaikat kuihtuivat koronakriisin myötä.
UNHCR:n pakolaispäävaltuutettu Filippo Grandin kertomus tilanteesta on synkkä.
– He (pakolaiset) ovat huolissaan perheistään ja omasta terveydestään. Pandemian päättymisestä tai keinoista suojella itseään ei ole tietoa. - - He eivät näe toivoa tulevaisuudessa, Grandi sanoo YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tiedotteessa.
Järjestön mukaan kriisi koettelee monien mielenterveyttä.
– Avun tarve oli kriittinen ennen pandemiaa, mutta nyt kyse on hätätilasta ja laajasta epätoivosta, Grandi sanoo.
Pandemia on vaikeuttanut avun toimittamista sitä tarvitseville pakolaisille. Valtaosa maailman pakolaisista, 85 prosenttia, asuu kehittyvillä alueilla.
Maailman pakolaistilanne vuoden 2019 lopulla
79,5 miljoonaa –Sotaa, vainoa ja konflikteja pakenemaan joutuneiden ihmisten määrä
45,7 miljoonaa – Evakkoja, eli maiden sisäisiä pakolaisia
26,0 miljoonaa – Pakolaisia
4,2 miljoonaa – Turvapaikanhakijoita
3,6 miljoonaa – Talouskriisin ja poliittisen levottomuuden koettelemasta Venezuelasta lähteneitä. Heistä vain puoli miljoonaa on hakenut turvapaikkaa ja vain pienelle osalle on myönnetty pakolaisasema.
Lähde: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR
Lue myös:
Tuhannet laillisesti Britanniassa olevat ulkomaalaiset ajautuneet äärimmäiseen köyhyyteen: Korona vei työt, eikä maassaololupa salli sosiaaliturvaa
Etelä-Euroopassa hedelmät uhkaavat jo mädäntyä pelloille, koska korona vei työvoiman – "Epidemia on jo ollut joillekin viimeinen pisara"