Vapaaehtoiset pakkaavat ylijäämäruokaa kasseihin Vaasan ruoka-apuyhdistyksen logistiikkakeskuksessa. Kassit täyttyvät vauhdilla, toiminta linjastolla on lähes tehdasmaista.
Viikossa kasseja tehdään yhteensä noin 1600 kappaletta.
Viime keväänä tilanne oli toinen niin Vaasassa kuin muuallakin maassa. Tiukat koronarajoitukset hankaloittivat ruoka-avun jakamista.
Lue myös: Ruoka-avun jakelu joudutaan monin paikoin keskeyttämään – avustusjärjestöt pelkäävät seurauksia ja ennustavat entistä pidempiä leipäjonoja
Vaasan ruoka-apuyhdistyksessä suurimmaksi ongelmaksi tuli se, että valtaosa yhdistyksen vapaaehtoisista oli yli 70-vuotiaita ja heidät oli määrätty pysymään omissa oloissaan.
Ruokaa pakkaavat ja jakelevat kädet loppuivat.
Ennustus toteutui
Yhdistyksen puheenjohtaja John Åsvik ennusti silloin murheissaan, että ruoka-avun tarve ei epidemian aikana katoa minnekään, pikemminkin päin vastoin.
– Kun me aloitamme uudestaan, meillä on paljon pidempi jono kuin tähän asti.
Åsvikin ennustus on toteutunut. Kaikeksi onneksi tauko ruoan jakelussa jäi hyvin lyhyeksi, sillä kevään jälkeen avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut koko ajan.
Ylimääräruoka jakoon
Vaasan ruoka-apuyhdistys perustettiin kuusi vuotta sitten keräämään ja jakamaan myymälöiden ylijäämäruokaa tarvitseville.
Alussa jakelu toimi myymäläkonseptilla, ja jokainen asiakas sai poimia valikoimasta tarvitsemansa tuotteet maksutta.
Alusta asti ideana oli myös se, ettei kenenkään tarvitse perustella yhdistykselle avun tarvettaan, vaan kaikki ovat oikeutettuja asioimaan ruoka-avun piirissä.
Yhdistyksen toiminta pyöri vapaaehtoisvoimin vaihtelevasti viime kevääseen asti, jolloin toiminnan lakkauttamisesta ehdittiin jo nuijia päätös pöytään.
Päätöksen taustalla oli muitakin haasteita kuin vapaaehtoisten kuuluminen riskiryhmään. Yhdistykseltä puuttuivat myös toimivat tilat, joissa lahjoitukset voitaisiin varastoida asianmukaisesti ja lajitella jaettaviin kasseihin.
Näistä syistä toiminnan jatkamiselle ei nähty edellytyksiä. Mutta mitä sitten tapahtui?
Koronakeväästä tulikin uusi alku
Pian lopettamispäätöksen jälkeen yhdistyksen varapuheenjohtaja Marttina Rahja sai puhelun. Langan päässä oli Tiina Keho, joka kertoi, että uusia nuoria vapaaehtoisia olisi kiinnostuneita tekemään avustustyötä.
Puhelun seurauksena pidettiin ylimääräinen kokous, johon osallistui myös Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Maria Tolppanen. Tämän jälkeen asiat etenivät vauhdilla.
– Kun perjantaina tehtiin päätös, niin meillä oli jo maanantaina tiedossa uudet tilat, Rahja kertoo.
Nyt uusia aktiiveja on tullut toimintaan mukaan vajaa 80. Kaupungilta saaduissa tiloissa on suuret kylmätilat, joissa ruokaa voidaan säilyttää. Pakastimia on useita.
Vaasan kaupunki on myös lahjoittanut yhdistykselle pakettiauton, joten ruoan nouto ja kuljetukset hoituvat kahdella autolla.
Avustusjärjestöissä on nähty, miten vähävaraisten ahdinko on kärjistynyt korona-aikana.
Lue myös: Korona kasvatti leipäjonoja – sydänvikaisen tytön yksinhuoltaja: "Joutui miettimään, miten tulee toimeen, hoitaa terveydenhuoltomaksut ja samalla yrittää työllistyä"
Vaikka apua tarvitsevien määrä kasvaa kaiken aikaa, on ruoan saanti tällä hetkellä Vaasassa hyvällä mallilla.
Vaasan ruoka-apuyhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto. Mukana on lähes 50 kauppiasta, Vaasan ja Mustasaaren koulut, muutama lounasravintola, Vaasan keskussairaala, tukku sekä elintarvikealan yrityksiä.
Ruokaa jaetaan päivittäin
Ylimääräinen kouluruoka tulee päivittäin lämpimänä yhdistyksen logistiikkakeskukselle. Siellä ruoka annostellaan, suljetaan vakuumirasiaan ja laitetaan kylmään. Kaupoista saadut tuotteet, joissa päivämäärä on umpeutumassa, pakastetaan.
Logistiikkakeskuksessa alkaa vapaaehtoisten kuhina arkisin aina puolenpäivän aikaan, jolloin kasseja ryhdytään pakkaamaan.
Ensin yhdellä linjastolla pakataan kuivamuonat yhteen kassiin. Sen jälkeen toisella linjastolla pakataan ruoka-annokset ja muut kylmätuotteet toiseen kassiin.
Sen jälkeen kassit kannetaan autoihin ja ajetaan jakelupisteisiin. Niitä on useita eri puolilla kaupunkia ja yksi myös naapurikunnassa Mustasaaressa.
Vapaaehtoistyötä 500 tuntia viikossa
Puheenjohtaja John Åsvikin mukaan toiminta on jo niin laajaa, että nykyiseltäkin määrältä vapaaehtoisia vaaditaan melkoista venymistä. Apukäsiä toimintaan otetaan mieluusti vastaan.
Åsvik onlaskenut, että vapaaehtoiset tekevät jopa 500 tuntia viikossa töitä. Eli kyse ei ole mistään pienestä urakasta.
– Toivon, että ne jotka tällä hetkellä toiminnassa ovat mukana, eivät uuvu työmäärän takia, Martina Rahja toteaa.
Kokonaisuudessaan tilanne näyttää kuitenkin valoisalta. Toiveena olisi löytää tilat jotka olisivat paremmin toimitusten purkamiseen ja lastaamiseen sopeutuvat.
– Tavoitteena on päästä päättäjien kanssa katsomaan Vantaan hävikkikeskusta, ja esitellä mitä kaikkea toiminta mahdollistaisi jos meillä olisi suuremmat tilat, sanoo Rahja.