Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten alueella on jäljitetty eilisestä lähtien koronaviruksen altistumisketjuja.
Keskiviikkona Essote tiedotti, että sen alueelta on todettu kaksi uutta positiivista koronatestin tulosta. Toisesta tapauksissa on toistaiseksi epäselvää, mistä tartunta on mahdollisesti saatu.
– Se antaa viitettä, että alueella on muitakin tartunnan saaneita. Tänään hyvin laajasti testataan lähipiirien tapauksia, jotka ovat voineet tuoda taudin alueelle, Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.
Etelä-Savossa ei eletä lintukodossa. Muualla Suomessa kiihtyvät tartunnat voivat pitkällä aikavälillä heijastua Santeri Seppälän mukaan myös Essoten alueelle.
– Viime aikoina meillä todetut tartunnat ovat tulleet muualta tänne. Ihmiset liikkuvat. Etelä-Savo ei ole saari, johon ei ole yhteyksiä. Kyllä se kertoo, että jossain päin Suomea tartunnat kasvavat, joita ei pystytä jäljittämään, niin niitä tulee myös meidän alueelle. Paljon ihmiset käyvät muilla alueilla töissä ja muutenkin liikkuvuutta on, se on tavallaan mahdottomuus ajatella, että meillä taudin esiintyvyys ei lähtisi nousuun, jos se jossain päin Suomea nousee reilusti.
Santeri Seppälästä on odotettavissa, että tilanne voi muuttua myös Essoten alueella huonompaan suuntaan.
– Kyllä se on odotettavissa. Tärkeintä on ihmisten oma vastuu. Toimitaan vastuullisesti ja mietitään tilanteita ja toimia missä ollaan, käytetään kasvomaskia ja vältetään runsaita lähikontakteja muihin ihmisiin. Sen voin vielä painottaa, että testeihin pitää hakeutua heti oireisena, mikäli oireita tulee.
– Sanotaanko näin, että tilanne voi muuttua tunneissa kuin päivissä. Meilä on sen verran kokemusta entuudestaan kahdesta ryppäästä.
– Sen takia on hankala sanoa, että vaikka nyt on hyvä tilanne, että se eri välttämättä enää iltapäivästä sitten enää ole.
Essoten alue ei ole kiihtymisvaiheessa
Essoten alueella toimitaan edelleen perustasolla.
– Kokonaisuudessa tilanne on ollut hyvin hallinnassa. Yksittäiset ovat liittyneet aiempiin ketjuihin ja ovat olleet karanteenissa eivätkä ole aiheuttaneet riskiä laajempaan väestöleviämiseen.
– Meidän väestön kohdalla ei kuitenkaan vaadita hirveästi, että täällä siirryttäisiin taudin leviämisessä kiihtymisvaiheeseen. Hyvin rajapinnalla mennään. Kaikkein tärkeintä on se, pystytäänkö tartunnat jäljittämään ja selvittämään, mistä ne on saatu. Näin saadaan altistuneet karanteeniin. Vai lähteekö tartunnat sitten leviämään siten, ettei niiden alkuperää tiedetä.
Aiemmille rajoitustoimenpiteille oli tarve Mikkelissä
Muutama viikko sitten koronatartuntojen määrä Essoten alueella roihahti yllättäen. Seppälän mukaan Mikkelin kaupunkialueella ilmaantuvuusluku kävi tuolloin yli sadassa. Seppälän mukaan tilanne olisi ollut huomattavasti heikompi, mikäli toimenpiteisiin ei olisi ryhdytty.
– Kyllä rajoitustoimilla oli ehdottomasti paikkansa siinä meillä. Meillä oli paljon tartunnan saaneita, jotka olivat oireettomia ja levittivät lieväoireisina tartuntaa. Aikalisä ihmisten liikkuvuuteen oli ehdottomasti paikallaan. Saatiin kaksi isoa rypästä näillä toimilla onneksi hillittyä.
Seppälän mukaan tärkeintä tilanteessa oli ihmisten sosiaalisten kontaktien vähentäminen rajoittamalla esimerkiksi aukioloaikoja ja antamalla suosituksia muun muassa yökerhoille. Ratkaisevia toimenpiteitä oli myös yli 50 hengen kokoontumisten kieltäminen sekä kaupungin kanssa yhteistyössä tehty päätös siirtää opetus etäopetukseen.
– Tämä näkyi myös siten, että muiden flunssatautien esiintyvyys laski tämän jälkeen selkeästi.