Palestiinalaisten pääneuvottelija Saeb Erekat menehtyi tiistaina 10. marraskuuta koronaan. Hän oli ennen kuolemaansa viikkoja sairaalahoidossa.
Saeb Erekat antoi Ylelle noin kuukausi ennen kuolemaansa haastattelun. Juttu on julkaistu alun perin 5. lokakuuta 2020.
Muutaman viikon aikana elo-syyskuussa Lähi-idästä kuului kummia: kaksi Persianlahden piskuista mutta painoarvoltaan merkittävää arabimaata normalisoi suhteensa Israelin kanssa.
Arabiemiraatit ja Bahrain liittyivät niiden kahden muun arabimaan, Egyptin ja Jordanian, joukkoon, jolla on nyt diplomaattisuhteet Israeliin.
Valkoisessa talossa syyskuun puolivälissä allekirjoitetut paperit on nimetty komeasti Abrahamin sopimuksiksi. Abrahamia pidetään sekä kristinuskon, juutalaisuuden että islamin yhteisenä patriarkkana.
Sopimusten syntyä vauhdittivat muun muassa Yhdysvaltain ja Israelin johtajien vaalipaineet ja kampanjalupaukset ja kaikkien osapuolten yhteinen halu padota Iranin vahvistumista.
Sopimuksia tehdään realistisin perustein, muistuttaa Yhdysvaltain entinen Israelin ja Egyptin suurlähettiläs Daniel Kurtzer.
– Israel on voimakas liittolainen sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Se on valttikortti, jonka kautta arabiliittolaiset pääsevät Yhdysvaltain markkinoille, Kurtzer luettelee.
Kurtzer puhui Washingtonissa toimivan Wilson Centerin Lähi-itä-paneelissa syyskuun loppupuolella.
Netanjahun ja Trumpin vaalitaktiikat onnistuivat
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu lupasi kevään vaalitaistossa liittää osia Länsirannasta Israeliin jo tämän vuoden heinäkuussa. Pelko seurauksista ja sodan uhasta alkoi nousta ympäri Lähi-itää.
Katso tästä juttu Netanjahun lupauksista.
Netanjahu suostui oman ilmaisunsa mukaan "lykkäämään" liittämishankkeita, jotta arvokkaat diplomaattisuhteet Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa saatiin solmituiksi.
Useimmat arabimaat eivät ole tunnusteet Israelia, koska Israelin valtion synty 1948 ajoi palestiinalaiset maanpakoon. Arabimaiden ehtona tunnustamiselle on ollut, että palestiinalaisten asema ja kohtalo ratkaistaan. Käytännössä vaatimus tarkoittaa oman valtion perustamista palestiinalaisille.
Länsirannan alueliitokset olivat näkyvässä osassa jo presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelmassa, joka julkaistiin tammikuussa. Käytännön työtä koordinoi neuvonantajan roolissa Trumpin vävy Jared Kushner.
Kaikkien Yhdysvaltain presidenttien tapaan myös Trump lupasi jo ensimmäisessä vaalikampanjassaan 2016 ratkaista Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin. Rauhaa ja palestiinalaisvaltiota ei ole syntynyt, mutta Trump on silti pitänyt vaalilupauksiaan.
Trump muun muassa irrotti Yhdysvallat Iranin ydinohjelmasopimuksesta, siirsi Yhdysvaltain lähetystön Tel Avivista Jerusalemiin ja vahvisti Israelin asemaa tavalla, joka tyydyttää Trumpin oikeistolaisia kannattajia kotimaassa.
Palestiinalaiset on siirretty sivuun, ja Israelin asema valtiona on vahvistunut.
"Palestiinalaisia ei ole Trumpille enää olemassa"
Palestiinalaisten pääneuvottelija Saeb Erekat katsoo, että Trumpin aikana koko Lähi-idän asetelma on muuttunut.
– Enää ei pyritä tasavertaiseen rauhaan, PLO:n pääsihteeri Saeb Erekat sanoi Ylen haastattelussa reilu kuukausi sitten.
Erekat oli lukuisat kerrat palestiinalaisten pääneuvottelijana amerikkalaisten vetämissä Lähi-idän rauhanneuvotteluissa. Pääneuvottelija hän oli kuolemaansa saakka, vaikka yritti takavuosina pyristellä tehtävästä pois.
Hän näki Israelin ja arabimaiden lähentymisen johtuvan nimenomaan Trumpin tuomasta muutoksesta Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.
"Vuosisadan diiliksi" ristitty tammikuun rauhansopimus oli Saeb Erekatin mukaan Yhdysvaltain lahja Israelin oikeistolle, eikä se ole pohja ratkaisulle.
– Trumpin mukaan Jerusalem kuuluu Israelille ja siirtokunnat ovat laillisia. Ja viime tammikuun vuosisadan diilissä hyväksyttiin se, että Israel miehittää palestiinalaisalueita.
Erekat arvioi, ettei palestiinalaisia ole Trumpille enää olemassa. Ylen haastattelussa hän huomautti, että palestiinalaisia ei mainittu sanallakaan Israelin sopimuksissa Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa eikä sopimusten juhlallisuuksissa.
Erekat katsoi, että Trump on ollut niin keskittynyt Yhdysvaltain suhteisiin Kiinaan, että hän antaa Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle vapaat kädet muokata Lähi-idän diplomaattista karttaa.
– Netanjahu ei tahdo rauhaa palestiinalaisten kanssa. Me kannatamme edelleen kahden valtion mallia – itsenäistä Palestiinan valtiota Israelin rinnalla, Erekat sanoi.
Ruodusta livenneet arabimaat puukottivat selkään
Erityisen pettyneitä palestiinalaiset ovat Arabiemiraattien ja Bahrainin johtajiin. Palestiinalaisalueilla ajatellaan, että maat puukottivat palestiinalaisia selkään.
– Nämä maat rikkoivat Arabiliiton vanhan, yhteisen näkemyksen siitä, että suhteiden normalisoiminen Israelin kanssa edellyttää ensin kestävän rauhan solmimista Israelin ja palestiinalaisten välille, Erekat sanoi.
Saeb Erekat sanoi lokakuun alussa palestiinalaisten toivovan hartaasti, etteivät muut arabimaat seuraa esimerkkiä, sillä se heikentäisi palestiinalaisten ja arabimaiden suhteita entisestään.
– Käytännössä se merkitsee Netanjahun politiikan palkitsemista: miehityksen ja siirtokuntapolitiikan palkitsemista.
Uusia diplomaattisopimuksia voi olla tulossa
Presidentti Trump on vihjaillut, että Israelin ja arabimaiden välille olisi pikapuoliin syntymässä lisää diplomaattisuhteita. Useimmiten seuraaviksi on mainittu Sudan Itä-Afrikassa ja Oman Arabian niemimaan kärjessä.
Pitkän listan hännillä voi olla jopa Saudi-Arabia.
– Sopimus ei ole mahdoton, mutta nykyisen kuninkaan aikana se ei onnistu, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Juusolan mukaan kuningas Salman on sitoutunut kantaan, että välit Israeliin voidaan normalisoida vasta, kun palestiinalaisten kanssa on solmittu rauha.
Saudi-Arabiassa on kuitenkin selvä sukupolviero. Kruununprinssi Mohammad bin Salman edustaa avoimempaa kantaa, kunhan sovun hinnasta päästään yksimielisyyteen.
Kruununprinssi ja Jared Kushner ovat hyvin läheisiä keskenään. Jos marraskuun presidentinvaaleissa Trumpille varmistuu toinen kausi, asiat voivat muuttua nopeastikin.
Tällä hetkellä Trumpin vastaehdokas, demokraattipuolueen Joe Biden on vahvoilla mielipidemittauksissa. Suosiolukuja luetaan myös arabimaissa.
– Kuvio on mielenkiintoinen. Jos Biden voittaa, painostus palestiinalaiskysymyksen ratkaisuun kasvaa, arvioi Hannu Juusola.
Täydellistä muutosta Israelin suhteen ei Yhdysvalloista ole tulossa. Maa on aina sitoutunut Israelin etujen puolustamiseen.
Palestiinalaisnuorissa muhii yllätys
Uuden edessä ovat nyt myös palestiinalaisten suosiosta kilpailevat järjestöt. Maltillisempi Fatah ja ääri-islamilainen Hamas ovat vakuuttaneet yhtenäisyyttä.
– Olemme eri mieltä monista asioista, mutta me aiomme ratkoa erimielisyydet äänestämällä, emme ampumalla, sanoi PLO:n pääsihteeri Saeb Erekat.
Hän vakuutti, että palestiinalaisalueilla järjestetään vaalit "hyvin pian". Virallisen tiedon mukaan vaalit on määrä pitää ensi talvena. Paine on kova, sillä edellisen kerran palestiinalaiset pääsivät äänestämään itselleen parlamentin vuonna 2006.
Israelin arabimaiden kanssa solmimat sopimukset sekä Israelin ja palestiinalaisten suhteiden kehitys näyttelevät vaaleissa suurta osaa.
Väestökehitys on viidentoista vaalittoman vuoden aikana muuttanut palestiinalaisalueiden rakennetta huomattavasti. 80 prosenttia palestiinalaisista on alle 30-vuotiaita, joten valtaosa palestiinalaisista ei ole koskaan äänestänyt yleisissä ja yhtäläisissä parlamenttivaaleissa.
On mahdollista, että suuri osa nuorista voi unohtaa kahden valtion mallin ja nousta entistä voimakkaammin vaatimaan täysiä kansalaisoikeuksia Israelin valtiossa. He ovat valmiita aloittamaan kansalaisoikeustaistelun.
– Tämä siirtymä on seuraavien vaalien suurin kysymys. Nuoret haluavat tasavertaisuutta rauhan vastineeksi, Saeb Erekat sanoi.
(Juttu on julkaistu alun perin 5. lokakuuta. Sitä on muutettu 10. marraskuuta pääneuvottelija Saeb Erekatin kuoleman vuoksi. )
Lue lisää:
Tutkija pitää Israelin ja Arabiemiraattien päätöstä solmia diplomaattisuhteet historiallisena – viisi kysymystä sopimuksen merkityksestä
Analyysi: Benjamin Netanjahu taivuttaa Jordanin laaksossa kansainvälistä oikeutta raamatulliseen tahtoonsa