Luovutusoikeudenkäynti tietovuotosivusto Wikileaksin perustajaa Julian Assangea vastaan jatkuu jälleen Lontoossa.
Oikeus päättää siitä, luovutetaanko useista rikoksista, muun muassa salaisten asiakirjojen varastamisesta, epäilty Assange Yhdysvaltoihin.
Oikeuskäsittely alkoi helmikuussa, mutta on ollut tauolla kuukausien ajan koronaviruksen vuoksi. Oikeuden arvioidaan käyttävän useita viikkoja tapauksen puimiseen.
Lontoolaisen oikeusistuimen ulkopuolelle oli maanantaina kokoontunut kymmeniä Assangen tukijoita, jotka vetosivat luovuttamista vastaan. Tukijoiden kylteissä viranomaisia syytettiin muun muassa Assangen kiduttamisesta.
Assangen naisystävä Stella Moris toimitti pääministeri Boris Johnsonin virka-asuntoon 80 000 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen luovutuksen estämiseksi.
"Luovutus merkitsisi kuolemantuomiota"
Moris sanoi viikonloppuna The Times -lehden haastattelussa uskovansa, että Yhdysvaltoihin luovuttaminen merkitsisi Assangelle käytännössä kuolemantuomiota. Kihloissa olevilla Assangella ja Morisilla on kaksi yhteistä lasta.
Morisin ja muiden tukijoiden mukaan Assange ei voi saada Yhdysvalloissa puolueetonta oikeudenkäyntiä, syytteet ovat poliittisia ja taustalla on presidentti Donald Trumpin taistelu sananvapautta vastaan.
Yhdysvalloissa Assangea odottavat syytteet, joista maksimirangaistus on 175 vuotta vankeutta.
Assange vältteli vuosia oikeustoimia piileskelemällä Ecuadorin Lontoon-suurlähetystössä. Hänet otettiin kiinni viime vuoden huhtikuussa seitsemän vuoden piileskelyn jälkeen.
Assangea vaadittiin aiemmin luovutettavaksi Ruotsiin seksuaalirikosepäilyjen vuoksi. Ruotsi kuitenkin lopetti tapauksen tutkinnan viime vuonna.
Taustalla suuri tietovuoto USA:n väärinkäytöksistä
49-vuotias australialaissyntyinen Assange kumppaneineen perusti Wikileaks-vuotosivuston vuonna 2006. Sivustolla julkaistiin vuonna 2010 satojatuhansia asiakirjoja, jotka olivat peräisin Yhdysvaltojen asevoimien entiseltä tiedusteluanalyytikolta Chelsea Manningilta.
Vuodetut tiedot paljastivat Yhdysvaltojen väärinkäytöksiä Irakissa ja Afganistanissa.
Manning tuomittiin vuonna 2013 Yhdysvalloissa 35 vuodeksi vankilaan, mutta presidentti Barack Obama lievensi Manningin tuomiota vuonna 2017.
Vapautta kesti vain pari vuotta, sillä viime vuonna Manning passitettiin takaisin vankilaan hänen kieltäydyttyä todistamasta Wikileaksia ja Assangea tutkivan suuren valamiehistön kuulemisessa.
Viime maaliskuussa Manning päästettiin jälleen vapaaksi.
Lisää aiheesta:
Yhdysvallat vahvisti syytteitään Assangea vastaan – Rekrytoi hakkereita ja murtautui Nato-maan tietojärjestelmään
Wikileaks-Assangen kihlattu astui julkisuuteen, pyytää vapautusta – pariskunta sai kaksi lasta, kun Assange piilotteli Ecuadorin suurlähetystössä
Tietovuotaja Chelsea Manning vapautui vankilasta
Julian Assangen luovutusoikeudenkäynti alkaa tänään Lontoossa - tietovuotosivuston perustajaa uhkaa jopa 175 vuoden tuomio Yhdysvalloissa