Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi tiistaina, että Suomessa oli rekisteröity 56 uutta koronavirustartuntaa.

Maanantaina koronavirustartuntoja kirjattiin yhdeksän, sunnuntaina 28 ja lauantaina seitsemän. Myös viikko sitten tiistaina tartuntoja kirjattiin muita päiviä korkeampi määrä, yhteensä 43.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo, että tiistaisin luvut ovat tyypillisesti olleet pitkään muita päiviä suurempia.

– Syy liittyy viikonlopun jälkeiseen logistiseen rytmitykseen. On myös huomioitava, että nyt kirjattu positiivinen tulos saattaa olla viikko sitten otetusta näytteestä.

– Yksittäisen päivän osalta on siten tarpeetonta vetää suuria johtopäätöksiä, koska syyt ovat teknisiä, aikatauluihin liittyviä tai liittyvät jossain ilmi tulleisiin tautiryppäisiin, viitaten vaikkapa Kuhmoon ja Jyväskylään.

Tervahauta korostaa, että selkeämmän kuvan tautitilanteen kehityksestä saa katsomalla keskiarvoja viikon ja kahden viikon ajalta.

Kahden viime viikon aikana koronavirustartuntoja on THL:n mukaan ilmoitettu 73 enemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana.

Tervahauta pitää hyvänä sitä, että Jyväskylässä ja Kuhmossa on ryhdytty jämäkkiin toimenpiteisiin viruksen leviämisen estämiseksi.

"Pääkaupunkiseudulla altistumistilanteita syntyy muuta maata enemmän"

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tuusulassa rekisteröitiin tiistaina yhteensä 27 uutta tartuntaa. Tervahaudan mielestä väkimäärään suhteutettuna tilanne pääkaupunkiseudulla on suhteellisen hyvä.

– Ihmisten kohtaamisissa lukumäärät pääkaupunkiseudulla ovat eri luokkaa kuin harvemmin asutuilla seuduilla. Altistuneiden määrät on isoja ja on itsestään selvää, että altistumistilanteita tulee muuta maata enemmän.

Tervahaudan mukaan pääkaupunkiseudulla jonkin verran huolta herää siitä, että tartunnan alkulähdettä ei aina pystytä selvittämään.

Hän muistuttaa, että koronavirustauti tarttuu myös oireettomassa vaiheessa tai muodossa, joten se ei auta, että oireilevat vain pysyisivät kotona.

THL:n pääjohtaja sanoo olevansa ilahtunut siitä, että viime päivinä ihmiset näyttävät ottaneen maskisuositukset vakavammin niissä tilanteissa, joissa etäisyyksiä on mahdotonta pitää. Hän korostaa, että hygieniasääntöjäkään ei tule unohtaa.

– Riskitilanteet ovat tietenkin kaikkialla samanlaisia ja tärkeintä olisi riskien välttely.

Tervahauta: Maskien käyttöä ei ole kielletty alle 15-vuotiailta

Suomessa maskeja suositellaan tällä hetkellä 15 vuotta täyttäneille. Euroopan tartuntatautivirasto on sen sijaan suosittellut niitä jo 12 vuotta täyttäneille, Maailman terveysjärjestö WHO on antanut samanlaisen suosituksen.

Markku Tervahauta sanoo, ettei Suomessakaan maskien käyttöä ole kielletty alle 15-vuotiailta. Hänen mukaansa nuoremmatkin voisivat käyttää maskeja esimerkiksi koulumatkoilla ahtaissa julkisen liikenteen kulkuvälineissä.

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että jossain määrin tartuttavuus voi olla suurempaa teini-ikäisillä kuin pienemmillä lapsilla. Maissa, joissa sekä tautia että riskitilanteita on paljon, tilanne puoltaa maskisuositusten käyttöä nuoremmillekin.

Esimerkiksi Tanska otti käyttöön maskisuosituksen 22. elokuuta 12 vuotta täyttäneille.

Tervahaudan mukaan Suomessa tilannetta analysoidaan jatkuvasti. Viime päivinä kouluissa on tapahtunut melko runsaasti altistumisia koronavirukselle. Tervahauta arvioi, että on tärkeää seurata, kuinka suuri osa niistä johtaa tartuntoihin.

Kesän mittaan maskien sijaan suojavisiirejä on alkanut näkyä muun muassa museoissa ja muissa julkisissa tiloissa työskentelevien kasvoilla.

Tervauhauta sanoo, ettei ole tarkistanut aivan viimeisimpiä tutkimustietoja visiireihin liittyen. Hänen mukaansa se on kuitenkin tiedossa, että virus leviää myös pienempinä pisaroina, jotka pääsevät kulkemaan visiirin alta.

Hän uskoo, että visiiri suojaa käyttäjää ainakin jonkin verran suoraan edestä tulevilta pärskeiltä esimerkiksi aivastaessa ja kovalla äänellä puhuttaessa.