Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS haluaa porrastaa koronavirustesteihin tulevat potilaat eri kiireellisyysluokkiin sen perusteella, kuinka todennäköisesti tällä arvioidaan olevan koronavirustartunta.

Tarkoituksena on, että kiireellisimmille ja todennäköisimmin koronaa levittäville potilaille voitaisiin taata testitulos sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa 1–2 päivän tavoiteajassa.

Testitulokseen saamiseen on paikoin kulunut niin näytteenoton kuin laboratorioiden ruuhkien takia jopa viikko.

– Tällä hetkellä testaamme testausstrategian mukaan kaikki, joilla on vähäinenkin oire, joka voi olla koronaa. Tietty kohdentaminen ja kiireellisyysluokitus näissä testeissä olisi järkevää, kun testeistä on vielä jonkin aikaa pulaa, kertoo HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Kiireelliseen ryhmään kuuluisivat Mäkijärven mukaan muun muassa oireiset ulkomaanmatkalta palanneet sekä ne oirehtivat, jotka ovat altistuneet ulkomaalta palanneille tai tartunnan saaneille.

Kiireellisesti testiin pääsisivät myös kriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa työskentelevät.

HUS:n infektioylilääkärin Asko Järvisen mukaan nopeasti testi ja tulos tulisi saada juuri niille, jotka todennäköisimmin ovat tartunnan saaneet ja sitä levittävät.

– Jos koko ketju testiin pääsystä tulokseen on noin viikon mittainen, silloin uusia tartuntoja voi syntyä, Järvinen summaa.

– Meidän pitäisi pyrkiä testaamaan ne joilla todennäköisyys on suuri: ulkomailta tulleet, ne joilla on ollut heihin kontakti, sekä huonokuntoiset.

Hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on painottanut kaikkein oireilevien testaamista.

Markku Mäkijärvi huomauttaa, että ketään ei edelleenkään jätettäisi testaamatta, vaikka osa pääsisi testiin nopeutetulla menettelyllä.

Flunssakausi pakottaa priorisoimaan

Mitä pidemmälle syksy etenee ja pahemmaksi flunssakausi äityy, sitä todennäköisemmin koronatestiin tulijoita joudutaan Mäkijärven mukaan jakamaan eri kiireellisyysluokkiin: vastaan tulevat myös testauskapasiteetin rajat.

– Flunssa haastaa testauskapasiteetin. Tiedetään, että normaalinakin flunssavuonna vastaanotolle tulee 50 000–60 000 flunssapotilasta päivittäin.

Jos kaikki testeihin hakeutuvat yritetään saada tavoiteajassa testattua, testauskapasiteetti pitäisi Mäkijärven mukaan kuusinkertaistaa.

– Todennäköisesti joudumme tekemään tätä kohdentamista ja kiireellisuusluokitusta. En näe kovinkaan helposti mahdollisena, että saamme muuten niin suuren testauskapasiteetin tänä syksynä pystyyn.

Testauskulut noin 100 miljoonaa

Suomessa tehdään tällä hetkellä noin 10 000 koronatestiä vuorokaudessa. Hallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön strategian tavoitteena on nostaa määrä 20 000 testiin vuorokaudessa.

– Voi sanoa, että karkeasti noin kaksi miljoonaa euroa käytetään päivittäin pelkkään testiin ja analytiikkaan, Järvinen laskee.

Päälle voi laskea muut kustannukset, kuten positiivisten tulosten saaneiden tartuntaketjujen jäljittämisen, tai ulkomailta saapuneiden ja karanteeniin asetetuille maksetut ansiomenetyskorvaukset.

Sosiaali- ja terveysministeriön karkean arvion mukaan tähän mennessä koronatesteihin sekä tulosten analysointiin on kulunut noin 100 miljoonaa euroa.

Loppuvuoden kustannuksia on STM:n johtajan Pasi Pohjolan mukaan vaikea arvioida, sillä vaikka testausmäärät todennäköisesti nousevat, toisaalta testaus- ja analyysimenetelmät kehittyvät, mikä vaikuttaa yksikkökustannuksiin.

Summa lienee loppuvuonna vähintään toinen 100 miljoonaa.

Testaamisen kustannuksia on verrattava siihen, mitä niillä löydetään ja toisaalta siihen, mihin testaamatta jättäminen johtaisi. Tehohoidon vuorokausihintaan verrattuna yhden testin hinta on pieni.

– Varmasti jäävuoren huippuna yritetään estää joutuminen tehohoitoon, jossa puhutaan kymmenien tuhansien kustannuksista vuorokaudessa. Ja [se, että] jos sairaalat tukkeutuisivat, kuten edelleen USA:ssa, muiden tautien hoito heikkenee, sanoo infektioylilääkäri Asko Järvinen.

Lasten testaamista höllennettiin

Jos testaaminen pysäyttää tartuntaketjuja ja pitää muun terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan pyörimässä, se kannattaa.

Aina ei strategia osu nappiin.

Viime viikolla HUS kertoi, että elokuussa testattiin yli 14 500 alle 16-vuotiasta lasta. Alle 10-vuotiaista löytyi vain viisi tartunnan saanutta.

Kun testaamiseen oli käytetty 2 miljoonaa euroa, nousi yhden positiivisen tuloksen hinta siis 400 000 euroon, laski lasten infektiolääkäri Harri Saxén HUS:n tiedotustilaisuudessa.

Viime viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päivitti lasten koronasuositustaan. Aivan lieväoireisia lapsia ei enää tarvitse testata, ellei taustalla ole ulkomaanmatkaa tai altistusta tartunnan saaneeseen.

Keväällä koronaepidemia aiheutti niin sanottua hoitovelkaa, kun muiden sairauksien hoitoa tai kiireettömiä leikkauksia siirrettiin. Osastoilla oli potilaspaikkoja tyhjänä.

Näin ei Mäkijärven mukaan enää ole. HUS:ssa koronapotilaille on varattu erilliset neljä tehohoitopaikkaa ja 12 vuodeosastopaikkaa, mutta kaikki muut leikkaussalit sekä teho- ja vuodeosastot ovat muiden potilaiden käytössä.

– Nämä potilaat täytyy nyt hoitaa, siihen täytyy löytyä rahat ja resurssit. En pidä oikeudenmukaisena, että koronapandemia kaappaa resurssit muilta.

– Ajattelen, että koronapandemialla on kahdenlainen hinta, toinen on niitä euroja, toinen lääketietellinen hinta eli terveyshyöty ja sairaudesta kärsiminen. Terveydenhuoltojärjestelmä hoitaa, ja sen tuleekin hoitaa paljon muitakin potilaita, sanoo Mäkijärvi.

Lue lisää:

Helsinkiläisperhe odotti alle kouluikäisen lapsen koronatestin tulosta seitsemän päivää – miten näytteen analysointi voi olla näin hidasta? HUS vastaa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: EU-parlamentti ja jäsenmaat sopuun koronatodistuksesta, yliopistoissa yhä luennot etänä syksyllä

Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät?

Ministeri Kiuru esitteli uudet tavoitteet koronatestaukseen: Testiin päivässä, tulokset 24 tunnissa – tavoitteiden toteutumiseen voi mennä 6-8 viikkoa