Lähihoitaja Juho Tiainen pukee ylleen suojatakin, maskin ja visiirin, desinfioi kädet sekä ujuttaa kertakäyttöhanskat käsiin.
Hanskojen kanssa on hankalaa, koska käsidesi kostuttaa kuumuudesta muutenkin nihkeät kädet.
– Tänne hankittiin hiukan liian isoja hanskoja, joten ne saa vedettyä helpommin käsiin, näytteenottoon valmistautuva Tiainen kertoo.
Hanskat vedetään tarkasti hihansuiden päälle, jotta suoja on täydellinen.
Tiainen kipaisee keskipohjalaisen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Soiten infektiovastaanoton ovesta ulos ja tervehtii näytteenottopisteeseen autolla saapunutta asiakasta.
Näytteenotossa asiointi on nopeampaa kuin hampurilaisketjun autokaistalla: ikkuna auki, testipuikko nenänieluun ja siitä kuljetusputkeen. Muutaman minuutin kohtaamisessa tarkistetaan henkilötunnus, annetaan ohjeistus ja napataan virusnäyte vanutikulla.
Asiakkaan kaasutellessa drive in -pisteestä eteenpäin, näytteenottaja kiirehtii eteisaulaan viemään näyteputkea. Putki puhdistetaan ja pussitetaan mahdollista Oulun-matkaa varten.
Tuhannet työtehtävät vaihtuivat
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestöstä Tehystä arvioidaan, että tuhannet sote-alalla työskentelevät joutuivat tai saivat koronan vuoksi siirtyä perehdytyksen jälkeen totutusta poikkeaviin työtehtäviin keväällä.
Hammashoitajia, suuhygienistejä ja varhaiskasvatuksen lähihoitajia siirtyi työskentelemään ikäihmisten kotihoitoon, sairaanhoitajia koronanäytteenottoon, fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja vanhuspalveluihin ja leikkaussaleissa työskenteleviä sairaanhoitajia perehdytettiin teho-osastotyöhön.
Terveydenhoitajia siirrettiin puhelinpalveluun, kotisairaanhoitoon ja osastotyöhön.
Jos oma yksikkö koronan vuoksi suljettiin, työntekijälle oli taloudellisesti edullisempaa siirtyä perehdytyksen kautta muihin töihin kuin joutua lomautetuksi.
Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman lisää, että esimerkiksi näytteenotossa, puhelinpalvelussa ja tartuntojen jäljityksessä on ollut paljon toisista tehtävistä siirtyjiä.
– Se oli iso mullistus ammattihenkilöille ja monelle raskasta aikaa. Epävarmuus painoi ja nopeasti piti oppia uusia tehtäviä. Tehylle tuli keväällä paljon kysymyksiä henkilösuojaimista, sillä niitä oli liian vähän tai niiden pelättiin loppuvan. Myös riittämätön perehdytys herätti huolta. Se, että itse saa tartunnan töistä tai tartuttaa läheisensä, oli todellinen pelko, varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla.
Kuuntele seuraavaksi: Koronatestaaja ei ehdi murehtia tartuntaa
Tuuraus jatkuu ja jatkuu
Vajaan 4000 työntekijän keskipohjalaisessa Soitessa sadat työntekijät siirtyivät keväällä työskentelemään toiseen työpisteeseen koronan vuoksi.
Siihen oli mahdollisuus, sillä ei-kiireellistä toimintaa ajettiin alas koko Soiten alueella. Myös sosiaalipuolen väkeä perehdytettiin uusiin työtehtäviin.
Vt. johtajaylihoitaja Piia Kurikkala korostaa, että massasiirtoja ei tehty, vaan siirtyvien ihmisten kanssa keskusteltiin aina erikseen mahdollisesta siirrosta osaamiseen perustuen. Työntekijät saivat perehdytystä ja tarvittaessa lisäkoulutusta.
Teho-osastokoulutus annettiin kaikkiaan 50–60 työntekijälle.
Juho Tiainen työskenteli vielä alkuvuodesta terveyskeskuksessa Kokkolassa. Maaliskuussa työnantaja tiedusteli halukkuutta siirtyä koronatöihin infektiovastaanotolle.
– Ajattelin, että siellä voidaan tarvita apua ja halusin siirtyä. Nyt olen saanut tehdä mieluisia hommia, sillä tykkään tehdä töitä käsillä ja tutkia paljon potilaita. Tulin oikeastaan vain viikonlopputuuraamaan, mutta täällä ollaan vieläkin puolen vuoden jälkeen.
Nyt Tiaisen työhön kuuluu koronanäytteiden otto ja potilaan tutkiminen. Hän myös arvioi, tarvitseeko potilaalta ottaa koronanäyte. Infektiovastaanotolla työskentelevät vuorottelevat päivän mittaan näytteenotossa ja puhelinneuvonnassa.
Virusta pahempi on kuumuus
Soitessa on puolen vuoden aikana todettu laboratoriotestein ainoastaan kolmisenkymmentä positiivista koronatapausta. Näistä seitsemän on Juho Tiaisen ottamaa. Näytteen ottaja saa aina tietää, mikä tulos hänen ottamassaan näytteessä on.
Infektiovastaanoton konkarityöntekijä ei koe työtään erityisen vaarallisena, vaikka hän työskentelee tarttuvan viruksen parissa.
– Kyllähän se aina takaraivossa on, mutta tiedän, että meillä on hyvät suojavaatteet ja koulutus käyttää niitä. Minusta täällä on vähemmän vaarallista kuin yksiköissä, joissa jokaista potilasta kohdatessa ei suojauduta. Täällä suojaudutaan, Tiainen sanoo.
Työvuorojen haittapuoli ei siis olekaan virus, jota vastaan taistellaan. Haitta on paljon käytännöllisempi, nimittäin kuuma suojavarustus.
– Pahinta ainakin aluksi oli kuumuus, sillä varsinkin kesällä suojavaatteissa on yllättävän kuuma olla. On inhottavaa olla vesimärkä. Onneksi ihminen tottuu nopeasti.
No entä käsien jatkuva desinfioiminen? Esimerkiksi näytteenotossa kädet desinfioidaan lukemattomia kertoja.
– Joskus kädet kuivuvat, mutta siihen tottuu. Ja desinfiointi menee jo rutiinilla. Se käytiin alkuun niin monta kertaa läpi, että nyt se tulee ajattelematta, selkärangasta. Joka käänteessä käsi sujahtaa desinfiointialtaan alle.
Tyytyväinen työntekijä
Soitessa ei virustartuntojen tai altistusten jäljittämistä ole tarvinnut juurikaan tehdä, mutta neuvontapuhelimeen soitetaan paljon.
– Soiten koronahoitaja tässä hei. Olit soittanut, kaikuu lukemattomia kertoja päivässä infektiovastaanoton toimistotiloissa.
Juho Tiainen on yksi soittajista. Yhteen puheluun menee viidestä kymmeneen minuuttia.
Puhelun aikana selvitetään, millaisia oireita asiakkaalla on ja kuinka kauan niitä on ollut. Mahdollinen matkustelukin selvitetään. Puhelun aikana hoitaja päättää, kannattaako asiakkaan tulla testeihin tai tutkimuksiin.
Kaksi vuotta sitten lähihoitajaksi valmistunut Tiainen opiskelee työn ohella sairaanhoitajan AMK-tutkintoa englanniksi. Ehkä jatkossa voisi työskennellä ulkomailla, vaikka Kanadassa. Tällä hetkellä työ infektiovastaanotolla kiinnostaa kuitenkin sen verran, että työ siellä jatkuu niin kauan kuin vastaanottoa tarvitaan.
Mistä sijaiset tällä kertaa?
Valtaosa koronan vuoksi uudenlaisiin työtehtäviin siirtyneistä ammattihenkilöistä on palannut omiin töihinsä.
Moni siksi, että päiväkodeissa, kouluissa, leikkaussaleissa, neuvoloissa ja vammaisyksiköissä työt jatkuvat koronakeskeytyksen jälkeen entiseen tapaan. Samalla nyt puretaan kevään aikana kertyneitä jonoja. Myös lomautukset ovat pääosin päättyneet.
Tämä onkin ongelma, sillä koronatilanne voi äkkiä muuttua ja väkeä tarvitaan taas kiireesti viruksen torjunnassa.
Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman tietää, että esimerkiksi HUS tavoittelee koronanäytteenoton merkittävää tehostamista, mikä vaatisi satoja työntekijöitä lisää. Heitä ei kuitenkaan voi vetää muista hoitoalan töistä yhtä helposti kuin keväällä.
– Lisäksi työntekijöiden täytyy nyt jäädä herkästi pois töistä oman tai lapsen sairastumisen vuoksi, jolloin tarvitaan sijaista. Alalla on ollut jo pidempään hankala saada ihmisiä lyhyisiin sijaisuuksiin. Eläkkeelle siirtyneitä ammattihenkilöitä saattaa pelottaa vakavamman koronataudin riski, joka kohoaa iän myötä. Se voi osaltaan vähentää keikkailuhalua.
Lue seuraavaksi:
Sairaanhoitaja Marika Nyqvist on nähnyt, kuinka pelko saa koronapotilaat sulkeutumaan – “On hirveää, että pystyimme viettämään potilaiden kanssa vain vähän aikaa”