Viime viikolla suomalaisyritykset ilmoittivat tuhansista irtisanomisista ja keskustelu Suomen kilpailukyvystä ja sen puutteesta ryöpsähti jälleen käyntiin.
Esimerkiksi UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kirjoitti suomalaisen paperityöntekijän olevan työnantajalle selvästi kalliimpi kuin saksalaiskolleegansa. Muun muassa siksi UPM ilmoitti lakkauttavansa Kaipolan paperitehtaan Jämsässä.
Nykyiset työehtosopimukset solmittiin alkuvuodesta ja ne ovat voimassa kaksi vuotta.
Sopimusten ladunaukaisijana toimi suurin vientiala eli teknologiateollisuus. Yleinen palkankorotustaso on 3,3 prosenttia.
Korotukset on jaettu kahdelle vuodelle niin, että ensi vuoden korotus on kaksi prosenttia ja se sovitaan paikallisesti.
Työnantajapuolta edustavan teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on jo aiemmin koronakriisin alettua pitänyt kaksivuotista sopimusta kalliina ja väläytti kesäkuussa sen avaamista Suomen Kuvalehdessä.
Enää Helle ei esitä sopimusten avaamista, mutta varoittaa, että ensi vuoden kahden prosentin palkankorotuksiin on varaa vain harvoilla yrityksillä.
Korotuksista sovittiin ennen koronapandemiaa
Helle muistuttaa, että kahden prosentin korotus on korkein kymmeneen vuoteen ja sovittu hetkellä, jolloin koronasta ei tiedetty vielä mitään.
Nyt koronan tiedetään runnoneen talouden kurjaan jamaan niin meillä kuin vientimaissakin.
– Tällaista tilannetta kun meillä nyt on koronan takia ei ole koskaan ollut. Siinä mielessä tuleva talvi on aikamoinen testi paikalliselle sopimiselle. Toivomme, että meidän alalla oleva hyvä paikallisen sopimisen kulttuuri kantaa tämän tilanteen yli ja joustoja pystytään hyödyntämään.
– Se olisi nyt erittäin tärkeää, ettei tarvitse turvautua kovempiin keinoihin, kuten esimerkiksi lähteä puhumaan sopimusten avaamisesta, Helle jatkaa.
Ensi vuoden palkankorotukset sovitaan paikallisesti. Niinpä Helle vetoaakin yritysten neuvottelijoihin, jotta korotusprosentti voisi olla alle kahden. Kirjatun prosentin alle sopiminen ei ole tavallista, mutta ei mahdotonta. Helteen mukaan se olisi yksi tapa säilyttää työpaikat ja välttää irtisanomiset.
Teollisuusliitto: Prosenttikeskustelu ennenaikaista
Teknologiateollisuuden neuvotteluvastapuolena on Teollisuusliitto ja sen puheenjohtaja Riku Aalto.
Aalto ei kiistä, etteikö korona olisi tuonut yrityksille vaikeuksia, mutta kehottaa katsomaan kaikessa rauhassa , mitä syksyn kuukaudet taloudelle tekevät. Aallon puheista saa käsityksen, että talouden sukellus voi myös kääntyä parempaan päin.
Aalto muistuttaa, että paikalliset neuvottelut ensi vuoden korotuksista alkavat vasta vuoden lopulla. Työntekijäliitto ei ole vielä evästämässä millään tavoin omia paikallisia neuvottelijoitaan.
– Katsotaan nyt rauhassa, miten tämä tilanne etenee ja millainen yritysten tilanne on joulun aikana. Sitten varmasti pystytään paikallisesti asioita ratkaisemaan. Tässä on kuitenkin neljä kuukautta vielä aikaa siihen kun neuvotellaan, Aalto sanoo.
Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy ensi vuoden marraskuussa. Aallon mukaan se ei pääty aikaisemmin, vaikka työnantajapuoli ilmoittaisikin olevansa siihen tyytymätön.