Kaikki muistavat teollisuuden omien lobbareiden tietoiskun siitä, että Suomi elää metsästä. Nyt voidaan kysyä: kuinka kauan Suomi elää metsästä?
Finnairin kova irtisanomisilmoitus oli väkimäärällä mitattuna suurempi kuin UPM:n ilmoitus toimintojensa tehostamisesta ja yli 800 ihmisen työpaikan vähentämisestä. Silti UPM:n leikkaukset ovat Suomen kansantalouden kannalta merkittävämpiä kuin Finnairin sinänsä myös ikävät leikkaukset.
Kun Euroopan ja myös koko maailman paperintekijöiden kuningas, UPM panee paperikoneita kiinni, kyse on talouden rakenteiden murroksesta. Ei pelkästään yksittäisten koneiden sulkemisista.
Puunmyyntitulot tippuvat
Kaipolan koneiden sammuttaminen merkitsee myös ikäviä uutisia lähiseudun kunnille. Niiden asukkaiden puun myynnistä saadut kantorahatulot tippuvat merkittävästi, ja se merkitsee taas verotulojen romahtamista.
Kaipolan tehtaan sulkeminen iskee rajusti Hämeen ja Keski-Suomen metsänomistajien puunmyyntituloihin, puunkorjuuta tekeviin yrittäjiin ja kuljetusyrityksiin. Välillisten työpaikkojen menetys on suuri verrattuna suoriin vaikutuksiin Kaipolan tehtaalla.
Paperikoneiden sulkemisilla on niin laajoja vaikutuksia, että hallituksen budjettiriihessäkin tämä nousee varmasti esille.
Todennäköisesti Kaipolan tehtaan sulkemisella on suuremmat vaikutukset talouteen kuin aiemmilla UPM:n Voikkaan tai Kajaanin tehtaiden sulkemisella.
Tilanne paheni kesällä
Vielä keväällä arvioitiin, että koronakriisistä voisi tulla ensimmäinen talouskriisi, josta metsäteollisuus selviää kuiville ensimmäisten toimialojen joukossa. Nyt voi tunnustaa, että arvio oli väärä.
Kaikkien suurten metsäyhtiöiden piti olla hyvässä kunnossa. Ja niin ne ovatkin.
Yhtiöt ovat kannattavia. Ne ovat takoneet kovia tuloksia takavuosien tehtaitten sulkemisten ja ankarien saneerauksien jälkeen. Velat on painettu minimiin, ja tuotantokoneistot ovat pääosin kunnossa.
Mutta varsinkin UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on muistuttanut usein, että hänen johtamansa yritys tarkkailee jatkuvasti kilpailukykyä eri tehtaissa. Eri maissa toimivat tehtaat kilpailevat keskenään, ja siellä toimitaan, missä kannattaa toimia.
UPM:n toiminta onkin miellyttänyt sijoittajia, sillä yhtiö on ajanut paperikoneitaan niin pitkään, kun ne ovat tuoneet positiivista kassavirtaa ilman suuria uusintainvestointeja. Nyt yhtiö on joutunut alistumaan markkinoiden pysyvämpään romahtamiseen.
Suomi ei ole enää paperimaa
Karu totuus on, että paino ja kirjoituspapereiden kysyntä hiipuu hiipumistaan. Ihmiset lukevat uutisensa netissä, ja korona on vähentänyt painettujen lehtien kysyntää entisestään.
Paperikoneita laitetaan kiinni maissa, missä paperia ei kannata tehdä. Valitettavasti metsäjättien laskelmien mukaan Suomi kuuluu niihin maihin, joissa paperikoneilla ei ole tarpeeksi kilpailukykyä.
UPM:n jälkeen voidaan odotella, mitä Stora Enso tekee. Sen koneiden arvioidaan olevan vieläkin tehottomampia kuin UPM:n. Metsä Group on taas keskittynyt selluun ja pakkausmateriaaleihin.
Sellua sentään kannattaakin vielä tehdä. Vanhoista paperiyhtiöistä tulee selluyhtiöitä ja pakkausmateriaalien valmistajia.
Lue myös:
UPM:n Kaipolan tehtaan pääluottamusmies: "Tämä on suomalaisen johtamisen rimanalituspäivä"
"Monikaan työporukastamme ei osannut ajatella, että koko tehdas suljettaisiin" – työpaikkansa menettävä Marko Ahonen on huolissaan enemmän työkavereistaan kuin omasta tulevaisuudestaan
"Huoli kymmenien perheiden tilanteesta on valtava" – Jämsän kaupunginjohtaja muistuttaa, että vaarassa ovat muutkin kuin tehtaan työpaikat