Helsingin kaupunki on julkistanut keväästä lähtien postinumeroalueisiin perustuvia lukuja koronavirustartunnoista.
Viimeisimmät luvut julkaistiin keskiviikkona 19.8 (Helsingin kaupunki).
Viisi kertaa julkaistu paketti pitää sisällä kartan, jossa eniten tartuntoja sisältävät alueet on merkitty eri väreillä.
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen myöntää, että pieneen otantaan perustuvan tilaston hyödyt ovat kyseenalaiset eikä sen pohjalta kannalta vetää kovin suuria johtopäätöksiä koronavirustilanteesta Helsingin eri kaupunginosissa.
Hän arvelee, että jatkossa kuntien julkaisemaa tilastointia kohdennettaisiin enemmän joihinkin erityiskohteisiin sen sijaan, että tehtäisiin yleistilastointia, jonka THL hoitaa jo hyvin.
–Voisi olla mielekkäämpää, että tällaista kuntien sisäistä analysointia julkaistaisiin vain siinä tapauksessa, että on tarve ryhtyä joihinkin erityistoimiin esimerkiksi koronapandemian takia kyseisellä alueella.
Johtopäätösten tekeminen näin pienistä tartuntamääristä ei ole järkevää
Postinumeroaluejakoon perustuvista tilastoista ilmeni keväällä, että Helsingissä koronavirustartunnan saaneiden osuus painottui selvästi Itäkeskuksen ja Kontula–Vesala-alueen tienoille.
Itäkeskuksen alueella oli ensimmäisen 6.5. tilaston perusteella 8,4 tartuntaa tuhatta asukasta kohden. Kontula–Vesala-alueella vastaava luku oli 7,8 tartuntaa tuhatta asukasta kohden.
Lukumääräisesti tartuntoja oli Itäkeskuksen alueella 57, ja Kontula–Vesala-alueella 202 tartuntaa.
Keskiviikkona 19.8. julkaistu tuorein vastaava tilasto kertoi, että Itäkeskuksessa oli 11,5 tartuntaa tuhatta asukasta kohden ja tartuntoja yhteensä 78. Kontula–Vesala-alueella tartuntoja oli tuhatta asukasta kohden 8,7 ja yhteensä niitä oli kertynyt 227.
Kevään jälkeen tartunnat ovat lisääntyneet maltillisesti ja tasaisesti kaikilla alueilla.
Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen ei lähtisi vertailemaan kevään ja kesän tilastoja keskenään.
– Postinumerotasolle jaettuna uusia tartuntoja on ilmennyt kesän aikana varsin vähän ja tartuntoja on ollut tasaisesti. Vahvojen johtopäätösten tekeminen näin pienistä tartuntamääristä ei ole järkevää.
Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että Helsingissä postinumeroalueet ovat asukasmäärältään hyvin eri kokoisia. Jonkun postinumeron alueella voi asua joitakin satoja ihmisiä, jolloin esimerkiksi yhden seitsenhenkisen perheen saama koronavirustartunta näkyy suhteessa valtavana hyppäyksenä tartuntamäärissä.
– Jos taas meillä on valtava alue esimerkiksi Vuosaaressa, jossa on yli kaksikymmentätuhatta asukasta, niin sinne voi tulla monia kymmeniäkin tartunnan saaneita ennen kuin se on samassa suhteessa naapuripostinumeroihin, Lukkarinen sanoo.
Tilastoista ei myöskään saa luotettavaa tietoa, jos haluttaisiin esimerkiksi selvittää, miten tartunnan saaneiden ikäjakauma on kehittynyt kesän aikana eri alueiden välillä.
– Kun verrataan eri postinumeroiden ikäjakaumia toisiinsa, sattuma astuu peliin. Tartuntojen määrät yksittäisissä ikäryhmissä ovat niin pieniä, että jo yksittäinen tartunta voi heittää sen ikäluokan koon ihan toisenlaiseksi, Lukkarinen sanoo
Sen verran Lukkarinen kuitenkin uskaltaa sanoa, että Helsingissä ei ole tällä hetkellä mitään selkeää alueellista ikäjakaumaa tartunnan saaneissa.
Onko hyötyä julkaista lukuja jatkossa?
Mitä virkaa on tilastoilla, joita ei voi vertailla tai niiden pohjalta ei uskalla tehdä johtopäätöksiä?
Lukkarisen mukaan postinumeroaluejakoon perustuvat tilastot antoivat keväällä tärkeää tietoa siitä, miten koronavirustartunnat olivat painottuneet Helsingin itäosiin.
Kevään jälkeen tartuntamäärissä ei ole kuitenkaan havaittu selkeää painotusta eri postinumeroalueiden välillä. Siten myös tilastojen julkaisulta saattaa lähteä pohja pois.
– Mietitään, onko hyötyä julkaista näitä lukuja jatkossa, jos tilanne jatkuu samanlaisena. Toki sekin on tieto, ettei uusien tartuntojen ilmaantuvuudessa ole juuri nyt merkittäviä eroja alueiden välillä.
Lukkarisen mukaan yksi keskeinen tilastojen julkaisemisen peruste on ollut ja tulee olemaan se, että tilastoilla voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.
– Saadaan ihmiset kiinnittämään paremmin huomiota johonkin asiaan kuten vaikkapa turvaväleihin tai käsihygieniaan, Lukkarinen sanoo.
Lukkarinen ehdottaa, että jatkossa kuntien julkaisemaa tilastointia kohdennettaisiin paremmin.
–Voisi olla mielekkäämpää, että keskittyisimme kunnissa julkaisemaan kohdennettuja analyysejä tietyistä erityishuomiota vaativista asioista.
Lue myös:
Kontulalainen Abdultawab Qaderzada: "Alkuun en puhunut sairastumisestani" – Itä-Helsinki pomppaa silmille koronatartuntojen määrässä, mutta tilastot eivät ole koko totuus
Pääkaupungissa eniten koronatartuntoja Itä-Helsingin alueella – suurin osa helsinkiläisistä on parantunut ja vähemmistöjen tilanne on tasoittunut
Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta