Usean kaupungin jätevesistä on todettu koronavirusta elokuussa THL:n jätevesiseurannassa.

Virusta on todettu erityisesti Helsingin Viikinmäen, Espoon Suomenojan ja Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoiden jätevesinäytteistä. Näiden lisäksi virusta on todettu elokuussa yksittäisistä näytteistä Tampereella, Raumalla ja Vaasassa.

THL:n jätevesiseurannassa tutkitaan koronaviruksen esiintymistä jätevesissä mittaamalla jätevesipuhdistamoille tulevista jätevesistä koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää. RNA:n perusteella voidaan tutkia koronaviruksen yleisyyttä väestössä.

Jätevesiseurannasta ei voida kuitenkaan vielä päätellä, kuinka paljon alueilla on tartuntoja.

Syksyllä toiveena seurata tilannetta paikkakuntakohtaisesti

Jotta tulosten vertailu tartuntalukumääriin olisi mahdollista, THL:n tulisi selvittää koronaviruksen genomikopioiden lukumäärä jätevedessä. Tätä lukua seuraamalla voitaisiin myös saada selville, mihin suuntaan epidemia on puhdistamon alueella kehittymässä.

– Numeroarvoja ei ole saatu laskettua. Syksyllä on tavoitteena saada lukumäärä luotettavasti ilmoitettua, jotta tilannetta voidaan seurata paikkakuntakohtaisesti, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Lukumäärää ei ole kuitenkaan helppo määritellä.

– Siitä ei ole vielä tarkkaa tietoa, sillä siihen vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi se, kuinka lähellä puhdistamoa tartunnan saanut henkilö asuu ja mikä on taudin kulku suhteessa siihen, milloin näyte otetaan.

Vaikka koronavirusta onkin nyt havaittu jätevesissä useilla paikkakunnilla, jätevedenpuhdistamolta koronavirus ei kuitenkaan päädy ympäristöön.

– Joitakin lähtevän jäteveden näytteitä on tutkittu, ja näyttää siltä, että koronavirus jää jätevedenpuhdistamolle, eikä sitä päädy ympäristöön. Koronaviruksen RNA ei kerro viruksen tartuttavuudesta vaan geeniperimän lukumäärästä jätevedessä. On arvioitu, että infektioriski on hyvin alhainen jätevedenpuhdistamolla asti.

Näiltä paikkakunnilta virusta löytyi jätevesistä

Tuoreimmat näytteet kerättiin viime viikonloppuna 16–17.8. Silloin koronavirusta löytyi Helsingin Viikinmäen ja Turun Kakolanmäen näytteistä. Tampereen, Kuopion ja Oulun jätevesistä virusta ei tällä viikolla todettu. Viikkoa aiemmin virusta löytyi Helsingin, Turun ja Tampereen Viinikanlahden näytteistä.

Elokuun alussa toteutetussa kuukausiseurannassa koronavirusta todettiin Helsingin ja Turun lisäksi myös Espoossa, Raumalla ja Vaasassa.

Heinäkuussa epidemiatilanteen ollessa rauhallinen koronaviruslöydökset olivat suurimmassa osassa laitoksia satunnaisia tai jäivät alle havaitsemisrajan. Heinäkuussa koronavirusta todettiin erityisesti Turun jätevesistä, mutta myös Helsingin ja Espoon näytteistä löytyi koronaviruksen geeniperimää.

Kesäkuussa koronavirusta esiintyi hieman enemmän. Viikoittaisessa näytteenotossa virusta löytyi Helsingin ja Turun jätevedenpuhdistamoiden näytteistä, kuukausiseurannasta virusta todettiin myös Espoon, Lappeenrannan ja Vihdin jätevesissä.

Toukokuun lopussa Turun ja Helsingin jätevesistä löydettiin pieni määrä koronavirusta.

Uuden aallon havaitseminen edelleen työn alla

Aiemmin toivottiin, että menetelmän avulla voitaisiin ennustaa, onko epidemia laantumassa tai onko taudista tulossa mahdollinen toinen aalto.

Henkilötestausta on kuitenkin lisätty keväästä paljon ja sitä on tarkoitus lisätä edelleen – siksi jätevesiseuranta on tällä hetkellä lähinnä lisä epidemian tilannekuvan tarkastelussa.

Jätevesitutkimuksissa koronavirusta onkin löydetty samoilta paikkakunnilta kuin yksilötestauksessakin.

– Jos tulevaisuudessa testausta ei tehdä niin paljon, silloin jätevesiseuranta voi olla suuremmassa roolissa tilannekuvan selvittämisessä, Pitkänen sanoo.

Näytteitä kerätään viikoittain viideltä paikkakunnalta ja kuukausittain 28 eri puhdistamolta.

Jätevedestä tieto myös oireettomista kantajista

THL:n tutkimusryhmä keskittyy seuraavaksi kehittämään seurantatulosten tarkkuutta ja raportointia.

Useat tekijät, kuten veden lämpötila sekä aikaviive näytteenoton ja analyysin välillä, voivat vaikuttaa koronaviruksen lukumäärätulosten luotettavuuteen.

THL:n tavoitteena on, että jätevesiseurannalla saataisiin tilannekuvaa koronaviruksen kehittymisestä erityisesti niillä paikkakunnilla, joilla tartuntoja ei ole todettu useaan viikkoon.

– Testi löytää myös oireettomat kantajat. Jätevesiseurannasta on siten mahdollista löytää viitteitä tällaisista henkilöistä, jos heitä näillä paikkakunnilla on. Jos koronatestien määrä jollain alueella Suomessa vähenee, koko paikkakunnan väestön kattava jätevesiseuranta voi tuoda arvokasta lisätietoa viruksen esiintyvyydestä, Pitkänen sanoo.

Uusi testausmenetelmä antaa tarkempaa tietoa

Heinäkuun lopussa THL otti jätevesiseurannassa käyttöön uuden, koronaviruksen RNA:n osoittamiseen tarkoitetun PCR-testin.

Uusi testi perustuu N2-geenialueen testaamiseen ja se on käytössä monissa Euroopan maissa. Alustavien tulosten mukaan uusi testi löytää jätevedestä pienempiä koronavirusmääriä kuin aiemmin käytössä ollut menetelmä.

THL:n tarkoituksena on käydä läpi myös aiemmin keväällä ja kesällä otettuja näytteitä uudella menetelmällä. Silloin voidaan saada lisätietoa epidemiatilanteesta kevään aikana, ja virusta voidaan havaita myös sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei raportoitu tartuntoja.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronavirusta testataan nyt jätevesistä – toiveena pystyä ennustamaan taudin mahdolliset uudet aallot

KORJAUS 21.8.2020 klo 8:06: Korjattu Tampereen näytteenottopaikan nimi Viinikanlahdeksi.