– Opiskelijatapahtumista olen löytänyt kaikki parhaimmat ystävät. Olemme eri aloilta, niin sieltä ne tyypit on sitten löytyneet.
Näin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi opiskeleva Iida Pilli-Sihvola tiivistää opiskelijatapahtumien merkityksen opiskelijoille. Tapahtumat ovat tärkeä osa opiskelijakulttuuria, identiteetin muodostamista ja verkostoitumista, ja yleensä syksy on täynnä haalareihin pukeutuneiden opiskelijoiden näyttäviä juhlia.
Paitsi tänä vuonna. Opiskelijajärjestöt pelkäävätkin nyt, että uudet opiskelijat jäävät koronapandemian tuomien varotoimien vuoksi opiskelijayhteisön ulkopuolelle.
Koronan vuoksi moni opiskelija ei myöskään voi tai halua osallistua tapahtumiin.
Yli 50 henkilön tapahtumat peruttu
Selvitimme kymmenen korkeakoulun opiskelija- ja ylioppilaskunnasta, miten ne aikovat järjestää syksyn perinteiset tapahtumat. Tapahtumien peruminen harmittaa opiskelijayhteisöjä, mutta opiskelijoiden terveys ja turvallisuuden takaaminen on tärkeämpää.
Vaikka nykyiset Suomen hallituksen linjaukset eivät kiellä opiskelijatapahtumia, kaikki yli 50 henkilöä keräävät tapahtumat on suurelta osin peruttu. Isoja tapahtumia on pilkottu pienempiin osiin tai päätetty olla järjestämättä kokonaan.
– Olemme varautuneet tähän koronan toiseen aaltoon jo hyvissä ajoin ja meidän isompia tapahtumia on peruttu jo ennen juhannusta. Toki me toivoimme, että tästä syksystä olisi tullut erilainen, kertoo opiskelijakunta Kaakon pääsihteeri Jenni Aikio.
Myös Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta päätti perua vuosittain järjestettävät jopa yli tuhat opiskelijaa kokoavat Tursajaiset.
– Tulimme siihen lopputulokseen, että emme pysty takaamaan noin suuren tapahtuman turvallisuutta, vaikka olimme varautuneet ja tehneet kaikki vaihtoehtoiset suunnitelmat. Opiskelijoidemme terveys on etusijalla, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Emmi Lainpelto.
Suurien tapahtumien tilalle turvallisia tapoja tutustua
Tilanne on erittäin harmillinen erityisesti uusille opiskelijoille. Opintonsa aloittavat nuoret eivät välttämättä nyt pääse mukaan opiskelijayhteisöön ja kokemaan sitä kaikkea, mitä opiskelijakulttuuri tuo tullessaan. Opiskelijajärjestöt pyrkivät kuitenkin parhaansa mukaan järjestämään heille turvallisia tapoja päästä tutustumaan muihin opiskelijoihin.
– Pyrimme tekemään kaikkemme, ettei kukaan jäisi yksin kotiin. Toivomme, että saamme opiskelijat kiinnittymään porukkaan koronan tuomista rajoituksista huolimatta, toivoo Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Sanna Heinonen.
Samaa mieltä on myös ammattikorkeakoulussa opiskeleva Iida Pilli-Sihvola, joka on myös opiskelijakunta Kaakon hallituksen puheenjohtaja.
– Kaikilla yhdistyksillämme ja opiskelijakunnan porukalla on kova tarve luoda erilaisia mahdollisuuksia tutustua toisiin. Meidän on sopeuduttava tilanteeseen ja pyrittävä tarjoamaan edes jollain tavalla vastaavat kokemukset mitä itse ollaan saatu, lupaa Iida Pilli-Sihvola
Faith Flynn aloittaa tänä syksynä uutena opiskelijana Lapin yliopistossa. Hän muuttaa Rovaniemelle Kouvolasta. Kodin ja uuden opiskelupaikan välillä on matkaa 750 kilometriä. Hän luottaa siihen, että saa uusia ystäviä ja sopeutuu Rovaniemelle.
– Pitkä matka tosiaan tänne Kouvolaan on tulla, kun tulee koti-ikävä. Varmasti kavereita löytyy Rovaniemeltäkin ja se on varmasti mukava kaupunki muutenkin. Eiköhän sinne sopeudu hyvin ja saa ystäviä, sanoo Faith Flynn.
Lapin yliopistossa moni muukin on kaukana kotoa, sillä yli puolet opiskelijoista tulee Oulun alapuolelta.
– Tämän vuoksi on tärkeää, että uudet opiskelijat saataisiin yhtenäiseksi porukaksi ja sopeutumaan eikä kukaan jäisi yksin, sanoo Lapin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Esa-Pekka Tuppi.
"Ryyppäämisellä ja remuamisella" on syvempi tarkoitus
Keväällä päättyneessä Diakonia-ammattikorkeakoulun Voimaa opiskeluun -hankkeessa todettiin, että mitä paremmin opiskelija on kiinnittynyt omaan ryhmäänsä, sitä varmemmin hän edistyy opinnoissaan ja saa opinnot loppuun. Vahva side opiskelukavereihin myös suojaa mielenterveysongelmilta.
Opiskelijoiden maailmassa tapahtumien on havaittu olevan hyvä keino edistää yhteishenkeä.
– Äkkiseltään voi tuntua, että se nyt on sellaista ryyppäämistä ja hauskanpitoa ja juhlimista ja remuamista. On se tietysti varmaan niitäkin, mutta kyllä siellä on syvempi ajatus takana: että tällä metodilla saadaan opiskelijat sitoutumaan toisiinsa, sanoo Voimaa opiskeluun -hankkeen projektipäällikkö ja asiantuntija Mertsi Ärling Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Tutustumiset siirtyvät verkkoon
Ellei fyysisiä tapahtumia voi järjestää, siirrytään etätapahtumiin. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Kaakko on siirtänyt kampussuunnistuksensa verkkoon. Verkkoympäristössä järjestetään myös muita vapaamuotoisempia kokoontumisia opiskelijoiden kesken.
-Varmaan pysyvänä ratkaisuna verkko ei voi täysin korvata kontaktia toisiin ihmisiin verrattuna siihen, kun ollaan samassa paikassa läsnä. Mutta tällaisessa poikkeustilanteessa se on tosi hyvä vaihtoehto, vakuuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin opintopsykologi Karoliina Saure.
Rovaniemelle muuttava Faith Flynn on jo sopeutunut ajatukseen, että isot bileet siirtyvät tuonnemmaksi.
– Onhan se omalla tavallaan harmi, että tapahtumia ei voi nyt järjestää. Mutta tilanne huomioiden, ihan hyvä näin. Mieluummin olen terve kuin otan riskin juhlien vuoksi.