Clara Vinogradova-Lebedevan, 17, koti Petroskoissa on merkitty sähköiseen karttaan koronamerkillä. Sakarapallo on vihreä ja se kertoo, että talossa on sairastettu korona ja siitä on toivuttu. Punainen pallo tarkoittaisi, että asunnossa sairastetaan koronaa parhaillaan.

Merkintä asunnon kohdalle tuli sen jälkeen, kun Vinogradova-Lebedeva ja hänen äitinsä sairastivat koronan alkukesästä.

koronakartta on käytössä Venäjän Karjalan tasavallan alueella. Vinogradova-Lebedevan mielestä se on turha ja rikkoo ihmisten yksityisyyttä.

– Mitä tarkoittaa käytännössä, että jokin talo on merkitty koronan vuoksi? No ei mitään, koska sairastunut ei saa poistua mihinkään. Näitä taloja desinfioidaan, mutta minusta tuntuu, ettei siinä ole mitään järkeä.

Petroskoissa koronaan sairastuneet on merkattu karttaan yksittäisten kerrostalojen tarkkuudella. Omakotitaloista kerrotaan kadun nimi.

Puolet kesälomasta kului karanteenissa

Vinogradova-Lebedeva on hiljattain palannut Petroskoista Oulun Haukiputaalle, jossa hän käy kolmatta vuotta lukiota. Kommunikointi sujuu hyvin suomeksi, vaikka takana on pitkä kesäloma kotona Venäjällä.

Yhdentoista viikon mittaisesta kesälomastaan Vinogradova-Lebedevan vietti puolet karanteenissa kotonaan. Ensin kaksi viikkoa palattuaan Suomesta Venäjälle ja sen jälkeen kolme ja puoli viikkoa äitinsä ja oman koronatartuntansa vuoksi.

– Oli hirveän tylsää olla pitkään vain kotona perheen kanssa. Heilutin kavereille ikkunasta, että hei, täällä minä olen.

Asunnosta ei saanut lähteä ulos. Siitä olisi voinut seurata iso sakko. Ruokaa sai tilata kotiinkuljetuksella tai joku perheen ystävistä kävi kaupassa heidän puolestaan. Ovisilmästä hän näki, kuinka suojavarusteisiin pukeutunut henkilö kävi desinfioimassa kerrostalon kaiteita ja ovenkahvoja.

Vinogradova-Lebedeva sanoo, että Venäjällä seurataan, missä ihmiset ovat. Hänen tuli Suomesta tultuaan täyttää lomakkeet, jossa oli tietoa asuinpaikasta, puhelinnumero, missä maissa on ollut ja kuinka kauan. Tiedot lähetettiin Rospotrebnadzorille eli Venäjän kuluttajansuoja- ja hyvinvointivirastolle.

– Kotiin päästyäni ilmoitin saapuneeni. Uskon, että siitä lähtien he ovat seuranneet sijaintiani.

Hän kertoo saaneensa eräänä päivänä varoitusviestin, että rikkoo karanteenia, vaikka ei ollut poistunut talosta. Seuraavasta poistumisesta olisi tullut sakko. Viesti osoittautui kuitenkin virheeksi, kun Vinogradova-Lebedeva selvitti tilannetta.

Korona vei hajuaistin

Kun Vinogradova-Lebedevan äiti sairastui koronaan, koko perhe joutui allekirjoittamaan paperin, jonka mukaan he sitoutuivat olemaan poistumatta asunnosta, kunnes saavat negatiivisen testituloksen.

Pian äidin sairastumisen jälkeen myös Vinogradova-Lebedeva alkoi saada oireita ja myös hänellä todettiin korona. Hän sairasti sen lievänä. Isä ja pikkusisko selvisivät ilman tartuntaa.

– Minulla oli vähän lämpöä ja en haistanut mitään. Siitä tiesin jo ennen tulosten saapumista, että kyseessä on korona.

Sairaalasta Vinogradova-Lebedevalle soitettiin sairastamisen aikana joka päivä ja kysyttiin vointia. Hän arvelee huolenpidon johtuneen siitä, että hän on vielä alaikäinen.

Hän sai sairaalasta todistuksen, että on sairastanut koronan ja myös toipunut siitä.

Suomeen ilman karanteenia

Koronan sairastamisesta oli se hyöty, että Suomeen palattuaan hän ei joutunut enää jäämään karanteeniin. Haukiputaan lukiolta selvitettiin asiaa ja tartuntatautilääkäriltä saadun ohjeistuksen mukaan Vinogradova-Lebedeva pääsi saman tien mukaan oppitunnille.

Sen jälkeen kun Vinogradova-Lebedeva oli saapunut Suomeen, mediassa alettiin puhua pakollisesta karanteenista. Se hämmensi häntä ja sai miettimään, voisiko myös hän joutua vielä karanteeniin sen vuoksi, että on saapunut Venäjältä.

Suomen puolella tullissa Vartiuksen raja-asemalla karanteenista ei kukaan puhunut mitään. Sieltä Vinogradova-Lebedeva oli ottanut mukaansa esitteen, jossa mainittiin omaehtoisesta karanteenista.

– Suomen puolella tullissa vain katsottiin, että minulla on oleskelulupa, joten saan tulla maahan.

Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitys vaatii maahantulon edellytykset. Päätös jokaisesta rajalle saapuvan pääsystä Suomeen tehdään tapauskohtaisesti.

Valtioneuvosto lievensi koronarajoituksia elokuussa, jolloin Venäjältä pääsee rajan yli esimerkiksi, mikäli Suomessa odottaa seurustelukumppani.

Korona hiljensi katukuvan

Koronan vaikutukset näkyivät selvästi myös Petroskoissa, vaikka venäläisittäin koronatilanne Karjalan alueella on ollut rauhallinen. Petroskoissa on noin 260 000 asukasta ja todettuja tartuntoja reilut 1300. Koko Venäjällä rekisteröityjä koronatartuntoja on yli 900 000 ja kuolemia yli 15 000.

Venäjän tapaa tilastoida koronakuolemia on epäilty laajalti.

Venäjä sulki maaliskuun puolivälissä rajansa matkailijoilta, joten myös suomalaiset turistit ovat puuttuneet Petroskoin katukuvasta.

Julkisissa tiloissa tulee käyttää maskia ja ilman sitä olevat voivat saada sakkoja. Vinogradova-Lebedevan mukaan siitä huolimatta kaikki eivät käytä maskia tai sitä ei käytetä oikein, sillä kaikki venäläiset eivät pidä koronasta annettua tietoa totena.

– Moni uskoo salaliittoteorioihin.

Myös venäläinen media on levittänyt koronaviruksesta harhatietoa.

Nyt kotona ei pääse käymään

Vinogradova-Lebedeva ei tiedä, milloin hän pääsee käymään kotonaan Petroskoissa seuraavan kerran. Koronarajoituksien vuoksi Venäjän kansalainen saa poistua maasta vain kerran.

– Tullissa minulle sanottiin, että jos menisin uudelleen Venäjälle, en pääsisi enää takaisin Suomeen.

Matkustaminen Venäjän ja Suomen välillä on tällä hetkellä vaikeaa, sillä julkiset kulkuneuvot eivät kulje. Vinogradova-Lebedeva pääsi Suomeen perheen tuttavan tuttavan autokyydillä. Matkaan kului aikaa 12 tuntia.

Vinogradova-Lebedeva on käynyt lukiota Oulun Haukiputaalla 15-vuotiaasta lähtien. Hänen vanhempansa halusivat tyttärelleen suomalaisen koulutuksen.

Haukipudas valikoitui opiskelupaikaksi, sillä perhe oli vieraillut siellä usein jo Vinogradova-Lebedevan lapsuusaikana.

Lukion aloittaessaan hän osasi suomen kielestä vain alkeet, ja ensimmäisen syyslukukauden hän puhui opettajille englantia.

Vinogradova-Lebedeva sanoo, että lukion käyminen suomeksi ja samalla suomen kielen opiskelu on ollut rankkaa. Hän ei kuitenkaan näe itselleen muita vaihtoehtoja.

– Ajattelen, että minun täytyy pärjätä koulussa, sillä haluan jäädä Suomeen.

Nuoren naisen tavoitteena on jatkaa opiskelua Suomessa ylioppilaaksi pääsyn jälkeen.

Lue myös: Ulkolinja: Petroskoissa koronakuolemia on nolla, mutta huhtikuusssa 31 kuoli keuhkokuumeeseen (juttu on julkaistu toukokuussa 2020)

Voit osallistua keskusteluun 20.9 kello 23:een saakka!