Hei kaikki, tämä on hullua… Republikaanit ovat aloittaneet vallankaappauksen.
Näin yksi Twitter-käyttäjä kommentoi maanantaina kuvaa pian poistettavista kirjelaatikoista.
Juuri nyt kirjelaatikot ja koko postilaitoksen tila ovat Yhdysvaltojen kuumin puheenaihe. Miljoonat amerikkalaiset aikovat äänestää marraskuun vaaleissa postitse vähentääkseen koronatartuntariskiään.
Siis siinä tapauksessa, että se on mahdollista. Presidentti Donald Trump on kevään ajan kritisoinut postia ja väittänyt kirjeitse äänestämistä vilpilliseksi. Samalla kassakriisi vaikeuttaa postin toimintaa.
Kaduilta katoavat kirjelaatikot herättävät raivoa somekansassa, joka on huolissaan äänestyksen vaikeuttamisesta.
Postin kriisi vaalien alla muistuttaa amerikkalaisille, että yhteiskuntaa ylläpitävät instituutiot eivät tuota suoraan rahaa. Postia ei vain ole ajateltu sellaisena ennen historiallista vaalisyksyä koronapandemian keskellä.
Tänä vuonna moni amerikkalainen haluaa äänestää kirjeitse, koska se on turvallisempaa tartuntariskin kannalta. Suuri osa osavaltioista on höllentänyt äänestykseen liittyviä sääntöjään niin, että postitse äänestämiseen ei tarvitse olla koronaa kummempaa perustetta.
Posti on tähän asti nähty bisneksenä siinä missä muutkin. Liittovaltion oikeus postijärjestelmän perustamiseen on kirjattu perustuslakiin, mutta teksti ei velvoita sen ylläpitoon. Postia ei rahoiteta verovaroin vaan kuten mitä tahansa muutakin yritystä, sen omilla tuotoilla.
Posti on ollut tappiollinen jo 13 vuotta. Pelkästään viime tilikaudella tappiota kertyi 8,8 miljardia dollaria eli noin 7,4 miljardia euroa. Se ei kuitenkaan ole täysin postin, vaan myös lainsäätäjien syytä.
Yhdysvaltojen postilaitos on siitä kiusallisessa asemassa, että se toimii markkinoiden ehdoilla mutta poliitikkojen erityislaatuisen sääntelyn alaisena.
Osittain syynä tappiollisuudelle ovat digitalisaatio ja kilpailijoita jäykemmät työehdot.
Yksi syy on myös republikaanihallinnon vuonna 2006 läpi ajama lakipaketti. Se velvoitti postin säästämään tulevaisuuden ennustetut terveysvakuutus- ja eläkekulunsa pitkälle etukäteen sen sijaan, että eläkkeet ja muut kulut maksettaisiin kun niitä tulee.
Vuonna 2015 postin ylitarkastaja kirjoitti blogissaan postin 15 miljardin velan johtuvan täysin vuoden 2006 laista.
Republikaanien idea oli hoputtaa postijärjestelmää muuttamaan vanhentuvaa bisnesmalliaan ja vähentää postin sidoksia valtioon. Se sopii puolueen ihanteeseen, mahdollisimman pieneen hallintoon.
Vuonna 2006 postin tilanne näyttikin vielä hyvältä, mutta seuraavana vuonna julkaistu ensimmäinen iPhone kiihdytti digitalisaation uusille kierroksille ja vuoden 2008 lama iski postin tuottavimpaan palveluun, ensimmäisen luokan postiin.
Koronapandemian aikana postin ongelmat ovat ennestään pahentuneet. Vaikka pakettitoimituksen tuotot melkein kaksinkertaistuivat, posti teki viime vuosineljänneksellä 2,2 miljardia dollaria tappiota.
Samalla kulut ovat nousseet. Esimerkiksi lentopostin hinta on noussut vaihtoehtojen vähetessä, ja postin on pitänyt budjetoida rahaa maskien ja muiden suojavarusteiden ostamiseen.
Lisäksi sairauslomien kustannukset ovat kasvaneet, kun kongressin huhtikuussa hyväksymä laki on laajentanut työntekijöiden oikeuksia palkalliseen sairauslomaan koronan takia joissain yrityksissä. Laki koskee postilaitoksen työntekijöitä, mutta postilaitos ei voi hakea sairauspäivärahojen maksuun tukea valtiolta kuten pienemmät yritykset tai valtiolliset työnantajat.
Nyt kassakriisi on äitynyt pisteeseen, jossa postin pelätään päätyvän vararikkoon ennen vaaleja.
Trump on koronapandemian aikana kieltäytynyt myöntämästä postille lisää rahoitusta.
Posti ja valtiovarainministeriö pääsivät vasta heinäkuun lopussa sopuun 10 miljardin lainasta, jollaisia muille yrityksille on jaettiin koronatukipaketin mukaisesti jo huhti-toukokuussa.
Trump on aiemmin perustellut tiukkaa linjaansa sillä, että postin tulisi hänen mukaansa saada Amazonilta enemmän rahaa sen pakettien kuljettamisesta.
Heti koronakriisin alusta alkaen erityisesti demokraatit epäilivät presidentin yrittävän heikentää postia ja sitä kautta kirjeäänestyksen mahdollisuutta ennen vaaleja.
Kiista postin rahoituksesta jumittaa tällä hetkellä neuvotteluita uudesta koronatukipaketista.
Nyt Trump on myöntänyt, ettei halua tukea postia, jotta postiäänestys vaikeutuisi. Trump on aiemmin väittänyt, että postiäänestys lisää vaalivilppiä ja että postiäänestys olisi epäedullista republikaaneille.
Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. Stanfordin yliopiston tuore tutkimus toteaa, että normaaleina aikoina molemmat puolueet hyötyvät postiäänestyksestä yhtä lailla.
Korona-aikoina siihen, kuka äänestää postitse ja kuka paikan päällä, vaikuttavat toki vaikeasti ennakoivat tekijät kuten riskiryhmien kotiin jääminen, yleinen koronapelko ja äänestyspaikkojen ruuhkaisuus.
Jos esimerkiksi iäkkäät äänestäjät eivät uskaltaudu äänestämään, usein demokraatteja äänestävien nuorten ääni voi painaa enemmän – toisaalta demokraatit ovat kyselyissä suhtautuneet republikaaneja huolestuneemmin tartuntatilanteeseen.
Juuri nyt erityisesti republikaanipoliitikot ovat huolissaan Trumpin puheista. Esimerkiksi kahdessa vaa'ankieliosavaltiossa, Floridassa ja Pohjois-Carolinassa, rekisteröityneet demokraattiäänestäjät ovat pyytäneet postiäänestyslipukkeita moninkertaisin määrin verrattuna vuoteen 2016, ja huomattavasti enemmän kuin rekisteröityneet republikaanit.
Ei ole varmaa, että republikaanit lähtevät suurin joukoin paikan päälle äänestämään. Pitkät jonot äänestyspaikoilla tai huono sää saattavat herkästi heikentää äänestysaktiivisuutta.
Korona-ajan esivaaleissa on kesän aikana nähty massiivisia jonoja, sillä äänestyspaikkoja ja -virkailijoita on ollut normaalia vähemmän.
Huoli postiäänestyksen tukahduttamisesta on kasvanut ennestään viime kuukausien aikana, kun postin johdossa kesällä aloittanut Louis DeJoy on aloittanut leikkaukset postin palveluissa. DeJoy on Trumpin kampanjalahjoittaja.
Leikkausten seurauksena posti on ilmoittanut 46 osavaltiossa, ettei se välttämättä pysty toimittamaan äänestyslippuja ajoissa ääntenlaskuun mennessä.
Juuri leikkausten takia kirjelaatikoita on poistettu katukuvasta ja posti myöhästelee. Kansalaisten someraivon seurauksena postilaitos ilmoitti lykkäävänsä kirjelaatikkojen poistamista 90 päivällä.
Edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi on kutsunut kongressin tällä viikolla postin tilaa käsittelevään hätäistuntoon. Postin työntekijöiden ammattiliitto taas on asettunut tukemaan demokraattien presidenttiehdokasta Joe Bidenia.
Toimiva posti on tärkeä sekä demokraattien että republikaanien kannattajille. Toisaalta posti on erityisen tärkeä maaseudun harvaan asutuille alueille, jotka ovat usein republikaanivoittoisia. Usein demokraatteja äänestäville vähemmistöille posti on taas suuri työllistäjä.
Toistaiseksi posti on suosittu yli puoluerajojen, ja yhdeksällä kymmenestä amerikkalaisesta on myönteinen kuva postista. Tämä yhdysvaltalaisittain harvinainen yhteisymmärrys voi kuitenkin muuttua vielä ennen vaaleja ja postiäänestyksen kohtalonhetkiä.