Monen muun korkeakouluopiskelijan tavoin restonomiopiskelija Oona Löytäsen valmistuminen lykkääntyi koronaepidemian vuoksi.
Löytänen aloitti opinnäytetyönsä tekemisen helmikuussa, mutta suunnitelma valmistumisesta määräajassa tyssäsi, kun kirjastojen ovet laitettiin säppiin. Viivästymistä seuraa jokaisen opiskelijan keväinen painajainen: Kelan opintolainahyvityksen hylkäävä päätösehdotus.
Määräajassa opiskelunsa suorittava opiskelija saa Kelalta opintolainahyvityksen: maisteritutkinnon suorittanut voi saada hyvityksenä enimmillään 6 200 euroa ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut 4 120 euroa.
Tällä hetkellä koronaepidemian aiheuttamat opintojen viivästymiset eivät ole peruste saada hyvitystä, vaikka opiskeluaika pitenisikin itsestä riippumattomista syistä. Tutkinnon suoritusajassa on jo nyt kuitenkin joustoa niin, että esimerkiksi alempi korkeakoulututkinto tulee suorittaa yhtä lukukautta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa.
Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinto pitää siis saada suoritettua 4,5 vuoden määräajassa, jotta opiskelija voi saada hyvityksen.
Nyt tilanteeseen ollaan kuitenkin valmistelemassa lakimuutosta, jotta epidemiasta johtuvat viivästymiset eivät kävisi opiskelijoille kalliiksi.
Muutoksia opiskeluaikoihin
Opintotukilakiin on tarkoitus tehdä muutoksia syksyllä niin, että epidemian vaikutukset tutkinnon suorittamisedellytyksiin ja opintolainahyvityksen ehtoihin voitaisiin huomioida. Silloin myös niillä opiskelijoilla, joiden valmistuminen lykkääntyi koronaepidemian vuoksi, on mahdollista hakea lainahyvitystä.
– Opiskeluaika voisi olla pidempi kuin nykyisillä säädöksillä nyt, kun epidemia on vaikeuttanut huomattavasti opiskeluedellytyksiä, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen.
Yliopisto- ja amk-lakia muutettiin tänä keväänä niin, että uudet opiskelijat voivat ilmoittautua syksyllä poissaolevaksi epidemian vuoksi. Tämä on tarkoitus huomioida myös opintolainahyvityksen ehdoissa tutkinnon suorittamisaikaa laskettaessa.
– Lähtökohtana on estää tilanne, että opiskelija menettäisi hyvityksen, koska on ollut epidemiasta johtuvia olosuhdemuutoksia, Hiltunen sanoo.
Poikkeustilanne on vaikeuttanut erityisesti ravintola- ja matkailualan sekä terveydenhoitoalan harjoitteluiden ja opinnäytetöiden suorittamista. Vielä ei ole kuitenkaan saatavilla kattavaa tietoa, kuinka monella opiskelijalla valmistuminen on viivästynyt.
– Tämä on oikeasti vaikuttanut opintojen loppuunsaamiseen. Siellä on hyvin erilaisia olosuhteita eri korkeakouluissa ja eri aloilla, sanoo Hiltunen.
Opintotukilain muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä, ja Hiltusen mukaan muutosten olisi tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Silloin opiskelija voi vedota lakimuutokseen, jos Kela antaa opiskelijalle hylkäävän päätösehdotuksen huhtikuussa 2021.
Opintolaina
Kelan tilastojen (2018-2019) mukaan kaikista läsnäolevista yliopisto-opiskelijoista opintotukea sai 52 % ja opintolainaa nosti 34 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoista opintotukea sai 58 % ja lainaa nosti 40 %.
Korkeakoulututkinnon suorittaneella opintolainaa on tyypillisesti 12 500 euroa (vuonna 2018 valmistuneet). Opintolainahyvitys on 40 % siitä lainan määräst, joka ylittää 2 500 euroa.
Noin 40 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista ei nostanut opintojensa aikana opintolainaa. Tämä osuus pienenee koko ajan, esimerkiksi opintolainahyvityksen takia. Se otettiin käyttöön elokuussa 2014.
Moni lykännyt valmistumista kortiston pelossa
Sen lisäksi, että monella opiskelijalla valmistuminen on viivästynyt, on osa myös viivästyttänyt valmistumistaan, kertoo AMK-opiskelijoita edustavan SAMOK:in hallituksessa oleva Oona Löytänen.
Synkät talousuutiset ovat saaneet jotkut opiskelijat pitkittämään työelämään siirtymistä.
– Siinä varmasti jännittää se, valmistuuko tässä tilanteessa suoraan kortistoon. Itse opiskelen matkailu- ja ravintola-alaa, jolla edelleen on paljon lomautuksia käynnissä. Se jännittää, miten siinä käy.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden jaksaminen on ollut koetuksella koronakevään aikana, selviää SAMOK:in tekemästä kyselystä. Noin puolet opiskelijoista kokee motivaation laskeneen ja stressin lisääntyneen etäopiskeluiden myötä.
Opintolainahyvitys olisikin tärkeä kädenojennus opiskelijoille, sanoo Löytänen.
– Ei pelkästään se, että kaikkea ei saa tehtyä loppuun, mutta myös se, että opiskelijat eivät välttämättä jaksa suorittaa opintoja samaan tahtiin. Toivotaan, että tilanteessa otettaisiin huomioon opiskelijoiden jaksaminen ja uuteen tilanteeseen tottuminen.
Löytänen toivoo, että syksyllä opiskelijoiden jaksamiseen panostetaan esimerkiksi opintopsykologien, opinto-ohjauksen ja opiskelijaterveydenhuollon kautta.
– Opiskelijoiden jaksaminen opiskeluiden aikana vaikuttaa myöhemmin myös jaksamiseen työelämässä, hän vetoaa.
Lue myös:
"Onko minulla enää tulevaisuutta, jota olin suunnitellut?" kysyy Miisa Tervala, 21 – parikymppiset pelkäävät laman vievän työt ja hyvinvoinnin
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin klo 23:ees asti.